Biofore-Magazine-1-2015-FI

Haasteena on tosin, että lähes kolmannes talousmetsien pinta-alasta on jäänyt hoitamatta tai hakkaamatta viimeisen 30 vuoden aikana. Tarjonnan lisääminen edellyttää määrätietoista työtä myös valtiolta. - Tällä hetkellä passiivisia metsänomistajia ei kannusteta riittävästi käymään puukauppaa ja hoitamaanmetsiään, pohtii Sundman. Avarampaa ajattelua - Myös metsätilojen pirstoutuminen on pysäytettävä ja tilojen koko on saatava kasvuun, Sundman linjaa. Metsätilakoon supistuminen vähentää omistajien kiinnostusta metsänhoitoon. Tilakokoa kasvattavina keinoina voisivat olla esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvät verohuojennukset sekä määräaikainen myyntivoiton verovapaus pienille metsätiloille, jotka liitetään osaksi toista tilaa. Myös uudet metsänomistusmuodot, kuten UPM:n tarjoamat yhteis- metsät varmistavat tehokkaanmetsätalouden toteutumista ja edistävät puun tarjontaa. Toimiva puuhuolto edellyttää, että myös puun kuljettamiseen tarvit- tava infrastruktuuri on kunnossa. Korjaustarpeessa olevan päällystetyn tiestönmäärä kolminkertaistuu 10 vuodessa, ja perusväylien rahoitusvaje kasvaa vuosittain noin 250miljoonaa euroa. Uusiutuva tulevaisuus - Metsäteollisuudella onmerkittävä työllistävä vaikutus, ja toimiala on tärkeä vientitulojen kannalta. Jos Suomi haluaa säilyttää asemansa merkittävänä puunjalostusmaana, meidän on turvattava puun saanti niin nykyisille laitoksille kuin tuleville investoinneillekin. Talouskasvun vauhdittamiseksi on varmistettava, että myös pienemmillä laitoksilla on mahdollisuus jatkaa toimintaansa. Aktiivinenmetsänhoito onmyös parasta ilmastopolitiikkaa. Uusien selluinvestointienmyötä uusiutuvan energian tuotanto Suomessa kasvaa arviolta noin kolmella prosenttiyksiköllä. - Sellutehtaat tuottavat paljon uusiutuvaa energiaa. Siksi on keskeistä parantaa jalostavien tehtaiden toimintaedellytyksiä ja samalla luoda mahdollisuuksia uusille investoinneille, hän toteaa.

UPM investoi 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen. Hankkeeseen sisältyy uusi sellun kuivauskone, havukuitulinjan modernisointi, uusi kuorimo sekä Kymin integraatin energiatasapainon parantaminen. Investoinnin myötä sellutehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla, mikä vahvistaa UPM:n asemaa kansainvälisillä sellumarkkinoilla. Investoinnilla on merkittävät alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset kerrannaisvaikutukset. Puunkäyttö lisääntyy lähes miljoonalla kuutiometrillä, mitä varten tarvitaan 25 uutta puunkorjuuketjua. Metsänomistajien kantorahatulot kasvavat yli 30 miljoonalla eurolla. Rakennusvaiheessa investointi lisää työtä, toimeentuloa ja ostovoimaa alueella. Parhaillaan projektityöt työllistävät noin 300 henkilöä. Paikallisia urakoitsijoita projektissa on noin 20. Investointi lisää muun muassa kemianteollisuuden tilauksia sekä luo työtä kuljetusalalle tuote- ja raaka-aineiden kuljetuksiin. Metsäteollisuus työllistää nykyisellään Kaakkois-Suomessa 6300 henkilöä. PANOSTAMINEN KANNATTAA

1/2015  | 43