Biofore-lehti 2021

Beetle Holloway Kuva UPM

48

FEATURE

49

Kaupunkien kasvaessa niiden lisääntyvä paino vaikuttaa jopa maaperään. Tekisikö betonin korvaaminen puulla kaupungeistamme kevyempiä? K un ihminen haluaa pudottaa painoaan pari kiloa, hän pyrkii yleensä syömään terveellisemmin ja liikkumaan ahkeram min. Painonhallinta kuitenkin monimutkaistuu, kun kysees sä on tiheästi asuttu kaupunki. Maailman suuret kaupungit painavat entistä enemmän, katsoo asiaa sitten asukkaiden, liikenteen, rakennusten tai infrastruktuurin kannalta – puhumattakaan ruuan, veden ja polttoaineiden kaltaisista kulutushyödykkeistä.

riaaleja kevyempää. Lisäksi puurakentaminen vaatii vähemmän aikaa ja energiaa. ”Puurakentamiseen liittyy selkeä ympäristönäkökulma”, toteaa UPM Timber -liiketoiminnan johtaja Antti Koulumies . ”Muut ma teriaalit, kuten betoni, teräs ja alumiini, ovat hyvin energiaintensii visiä ja niiden hiilijalanjälki on suuri. Puu puolestaan sitoo hiiltä, ja varsinkin rakennuskäytössä hiili varastoituu puuhun pitkäksi aikaa.” Erilaiset puulajit voidaan myös optimoida eri käyttökohteisiin, mikä tekee suunnittelusta yksilöllisempää ja helpompaa. Esimerkki nä Koulumies mainitsee monikerroslevyt, joita käytetään lujuutensa ansiosta puukerrostalojen rakentamiseen. Puun käyttö rakennusmateriaalina korostuu entisestään, kun se hankitaan kestävästi hoidetuista metsistä. Tutkimusten mukaan van hemmat puut sitovat itseensä vähemmän hiiltä kuin nuoremmat puut eli säännölliset hakkuut ja uudelleenistutukset tehostavat hiilidioksi din sitoutumista. Kohti kevyempiä kaupunkeja Kaupunkien horisontit saattavat piakkoin muistuttaa materiaaliensa ja ympäristöhyötyjensä suhteen metsien latvustoja. Tietä viitoittavat Oslon 85-metrinen puurakennus, Mjöstornet, sekä Tokioon suunnit teilla oleva, 350metrin korkeuteen kohoava puinen pilvenpiirtäjä. Koulumies kuitenkin uskoo, että ennen vision toteutumista alan on vastattava tiettyihin kustannuskysymyksiin ja lisättävä yleistä tietoi suutta. ”5–10 vuotta sitten ihmisiä kiinnosti pääasiassa rakennusma teriaalien hinta ja muotoilu, eivät niinkään ympäristönäkökohdat”, hän sanoo. ”Vaikka ympäristökysymysten merkitys on kasvanut, meidän on toimialana kyettävä antamaan lisää analyyttistä näyttöä puun hyö dyistä rakennusmateriaalina ja oikaistava tiettyjä väärinkäsityksiä. Puun kaataminen ei esimerkiksi vapauta hiilidioksidia, vaikka näin joskus väitetään. Puu on täysin uusiutuvamateriaali.” Aika näyttää, hallitsevatko ”urbaanit metsät” tulevaisuuden kau punkikuvaa. Toistaiseksi rakennusten betonivoittoisen ruokavalion keventäminen puun avulla voisi olla avain parempaan painoindeksiin – kaupunkien ryntäys kuntosaleille vaikuttaa nimittäin epätodennä köiseltä.

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksessa geofyysikkona työs kentelevä Tom Parsons arvioi hiljattain oman kotikaupunkinsa San Franciscon painavan 1,6 biljoonaa kiloa. Paino vastaa noin 290miljoo naa afrikannorsua, eikä siihen ole laskettu mukaan kulutustavaroita, teitä tai siltoja. Arvion mukaan vuonna 2050 lähes 70 prosenttia maailman väes töstä asuu kaupungeissa. Tämän seurauksena kaupungit painavat enemmän, mikä tuo mukanaan joukon ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä haasteita. Miten kaupungin paino vaikuttaa ympäristöön? Vastaus on yksinkertainen: maa vajoaa. Liikkeen syynä voivat olla luonnolliset ilmiöt, kuten virtaavan veden kovertamat luolastot maanpinnan alla. Ihmisten toiminta, kuten pohjaveden pumppaus tai kaupungistuminen, lisäävät kuitenkin ilmiön vaikutuksia. ”Kun jotakin suurta rakennetaan, vajoamista voi tapahtua alkuvai heessa jopa 20–30millimetriä tai enemmän. Tilanne kuitenkin tasoit tuu ajan myötä”, Parsons kertoo. ”Toisaalta vajoaminen voi olla myös jatkuvaa esimerkiksi silloin, kun rakennetaan savisellemaaperälle.” Tämä ongelma on yleinen erityisesti rannikkokaupungeissa, esi merkiksi suistomaalla sijaitsevassa San Franciscossa, missä myös merenpinnan nousu aiheuttaa tulvia. Esimerkiksi Millennium Tower -pilvenpiirtäjän arvioidaan vajonneen yli 400 millimetriä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Indonesian hallitus puolestaan pohtii pää kaupungin siirtämistä pois Jakartasta, jonka rannikko on vajonnut reilut kaksi metriä kahdessakymmenessä vuodessa. Mikrotasolla vajoaminen voi aiheuttaa perustusten elämistä, mikä puolestaan voi vaurioittaa rakennusta. Makrotasolla vajoaminen voi puolestaan aiheuttaa tulvia, kosteikkomaan pilaantumista ja eroosi ota. Parsons varoittaa myös, että yritykset lievittää näitä tahattomia ilmiöitä saattavat jopa pahentaa ympäristövaikutuksia: ”Esimerkiksi rantapenkereen rakentaminen tulvien es tämiseksi voi pahentaa eroosiota jossakin toisaalla”, hän huomauttaa. Voisiko puu olla ratkaisu? Vajoamista ei voi pysäyttää, joten sitä pitää ennaltaehkäis tä. Koskamuuttoliike rannikkokaupunkeihin ja lisäraken tamisen tarve kasvavat, katseet kääntyvät rakentamiseen. Tällä hetkellä käytetyin rakennusmateriaali on betoni, jonka tuotanto synnyttää kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Puu sen sijaan on perinteisiämate

Tekeekö puurakentaminen kaupungeistamme kevyempiä?

”Puu sitoo hiiltä, ja rakennuskäytössä hiili varastoituu puuhun pitkäksi aikaa.”

Made with FlippingBook - professional solution for displaying marketing and sales documents online