Biofore-lehti 2022

2022

1

MILLAISENA NÄET PUUN POTENTIAALIN, MYYTINMURTAJA Jamie Hyneman?

ONKO KESTÄVÄ VETY VASTAUS EUROOPAN ENERGIAKRIISIIN?

JUSSI PESONEN JA UPM:N TULEVAISUUS

MATERIAALIT KESTÄVÄN MAAILMAN RAKENTAMISEEN

Toiminnan tarkoitus

WE CREATE A FUTURE BEYOND FOSSILS

Toimintamme tarkoitus on luoda fossiilisista raaka-aineista riippumatonta tulevaisuutta. Tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta on vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Vastuullinen metsänhoito ja puupohjaiset materiaalit tarjoavat valmistajille ja kuluttajille uusia vähähiilisiä vaihtoehtoja sekä mahdollisuuden pysyvään muutokseen.

upm.com/beyondfossils

PÄÄK I R JOI TUS

3

Ilmastokriisi, globaali pandemia , Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja taloudellinen epävarmuus ovat herättäneet ihmiset ympäri maailmaa tarkastelemaan elämäänsä uusista näkökulmista. Kysymys on sekä päivittäisistä valinnoista että syvällisemmistä arvoista. Käsillä oleva tilanne on osittain pakottanut meitä muuttumaan. Pandemiaan liittyvät sulkutoimet estivät pitkään normaalin arjen. Energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on saanut meidät tarkkailemaan sähkön hintoja ja vähentämään kulutusta. Samalla haluamme tehdä aktiivisesti päätöksiä ja valintoja, jotka kantavat pitkälle eteenpäin. Miten minä voin osaltani rakentaa parempaa tulevaisuutta? Mikä ylipäätään on merkityksellistä ja tärkeää, nyt ja tulevaisuudessa? Pohdinnat ulottuvat tietenkin myös työelämään. Vietämme työpaikalla paljon aikaa, ja työ onkin useimmillemeistä paljonmuutakin kuin pelkkä toimeentulon lähde. Parhaimmillaan se tarjoaa mielekkään yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ihmiset ympäri maailman haluavat tehdä merkityksellistä työtä. Tämän lehden sivuilla 6–7 pureudumme tähän trendiin ja sen vaikutuksiin.McKinseynkyselyssä peräti 82 prosenttia vastaajista piti tärkeänä, että organisaatiolla on voitontavoittelua suurempi tarkoitus. Ilmiö oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, ja viime vuosina se on vain vahvistunut. Monille työn yhteiskunnallinen ulottuvuus on tärkeämpää kuin palkka. Merkityksellinen työ vaikuttaa myös vapaa-aikaan, sillä se lisää ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Meillä UPM:ssä on inspiroiva, tulevaisuuteen katsova ja rohkea toiminnan tarkoitus: luomme fossiilista raaka-aineista riippumatonta tulevaisuutta. UPM:n toiminnan tarkoitusta ja strategiaa valottaamyös toimitusjohtaja Jussi Pesonen sivulta 32 alkavassa haastattelussa. Tutkijoiden mukaan tehokkain tapa ehkäistä ilmastonmuutosta on vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Siirtymä kohti päästötöntä energiaa ja uusiutuvia, kierrätettäviä materiaaleja on välttämätön. Kestävästi hoidetut metsät ja puuviljelmät ovat mahdollistajia. Me UPM:ssä haluamme tarjota ratkaisuja ja toisaalta haastaa sekä yritykset että kuluttajat tekemään vastuullisia valintoja, oli

kyse sitten vihreästä energiasta (sivu 26) tai materiaaleista (sivu 16). Suurimmat haasteet ratkotaan yhdessä ja yhteistyössä. Tervetuloa mukaan luomaan kanssamme parempaa huomista! Hanna Maula , päätoimittaja

Päätoimittaja Hanna Maula Toimituspäällikkö Sini Paloheimo Toimitustiimi Kristiina Jaaranen, Päivi Vistala-Palonen Sisältö ja design SpoonAgency Kannen kuva TeemuLeinonen, LUT Painopaikka Punamusta Kansi UPMFinesse Silk 200 g/m² Sivut UPMStar 1.2matt 100 g/m² Osoite UPM-Kymmene Oyj, PL 380, 00101 Helsinki Puh. 0204 15 111 upm.fi Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta alueella: UPMFibres, UPMEnergy, UPMRaflatac, UPM Specialty Papers, UPMCommunication Papers ja UPMPlywood. Alamme johtavana toimijana ja vastuullisuuden edelläkävijänä olemme allekirjoittaneet YK:n 1,5 asteen ilmastositoumuksen. Ilmastonmuutosta hillitsevät tavoitteemme ja toimenpiteemme perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Yhtiössämme työskentelee noin 17 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 9,8 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPMBiofore – Beyond fossils.

4

6 FAKTAT HALTUUN Tulevaisuuden työelämässä tarkoitus on keskiössä. 8 HI STOR I AN HAV INAA Haavanhoidon historia kautta aikojen.

38

Kimalaiset ovat metsien tärkeimpiä pölyttäjiä.

S I SÄL LYS

5

26 FEATURE

Voiko vihreä vety ratkaista Euroopan energiakriisin? 32 FEATURE Toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoo UPM:n uudistumisesta ja pohtii yrityksen roolia yhteiskunnassa. 36 FEATURE Tiede auttaa kestävien käytäntöjen luomisessa. 38 E LÄMÄÄ L INSS IN LÄP I Lähikuvassametsien pienet asukkaat. 44 FEATURE Voivatko teollisuuden sivuvirrat tarjota ratkaisun maailmanlaajuiseen lannoitepulaan? 47 MINUN MI E L ESTÄNI Ovatko biopohjaiset materiaalit avain vihreään kasvuun? 48 FEATURE Meriin päätymässä olevastamuoviroskasta valmistetaan parhaillaan jotain arvokasta.

10 VALOKE I LASSA

Myytinmurtaja Jamie Hyneman uskoo puun mahdollisuuksiin. 12 UUT I SKATSAUS Pysy kärryillä UPM:n

50 FEATURE Paso de los Torosin sellutehdas on viittä vaille valmis. 53 RAHAPUHET TA MikaMikkola selvittää, miksi yritysten on tehtävä rohkeita päätöksiä kasvun varmistamiseksi epävarmoina aikoina. 54 TEKNOLOGI A EDE L LÄ Tapaamaailman

viimeaikaisista tapahtumista. 13

UPM YMPÄR I MAA I LMAA Lue, mitä UPM:n maailmassa tapahtuu Etelä-Koreasta Uruguayhin. 14 KUVAKULMA

Unohdamuovi ja kumi – toiminnalliset täyteaineet ovat täällä. 16 P INTAA SYVEMMÄLTÄ Kuinkamaapallon vähenevät luonnonvarat voidaan turvata? 22 FEATURE Luonto inspiroi

ensimmäinen vanerirobotti. 58 FEATURE Jos metsään haluat

mennä nyt – villiruokaa purkeissa ja purnukoissa. 62 TÄSSÄ JA NY T Kolme UPM:läistä kertoo, miten pienillä teoilla voi saada aikaan suuria asioita.

innovaatioita, jotka vähentävät jätettä ja säästävät energiaa.

6

Pandemia ja ennennäkemätön irtisanoutumisten aalto ovat muuttaneet sitä, miten, missä ja miksi työskentelemme. Kuinka työn merkityksellisyys vaikuttaa ilmiöön? Onko työlläsi tarkoitus?

K äsillä on historian suurin varallisuuden siirtyminen, kun suurten ikäluokkien odotetaan jättävän noin 24,5 miljardia euroa millenniaaleille – sukupolvelle, joka pitää yhteiskunnallista kehitystä liiketoiminnan tavoitteena voiton tavoittelun sijaan. Varainhoitoyhtiö BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink ennusti vuonna 2019, että tämä ajatus ohjaisi heidän päätöksiään sijoittajina ja työntekijöinä. Mutta millenniaalit eivät ole ainoita, jotka etsivät jotain parempaa. Riippumatta kokemuksesta, iästä tai kiinnostuksen kohteista, yhä useammat haluavat tehdä työtä, jolla on tarkoitus. ”Usko siihen, että tekee jotakin merkityksellistä, on tärkeää ihmisen psyykkisen ja jopa fyysisen terveyden kannalta”, sanoo Gallup-yrityksen Workplace Management & Wellbeing -osaston johtava tutkija, tohtori JimHarter. ”Työntekijät, jotka tekevät itselleen merkityksellistä työtä, voivat yleisesti ottaen paremmin, ja he menestyvät toden näköisemmin elämässään ylipäänsä. He eivät luultavimmin lannistuvaikeinakaanaikoina, koskahenäkevät työnsä vaikutuksen ja laajemman perspektiivin”, hän lisää. Asiat tärkeysjärjestykseen Lähes miljoona yhdysvaltalaista työntekijää oli sitä mieltä, että parhaat työpaikat vuonna 2022 olivat niitä, joissa työntekijöiden hyvinvointi asetettiin etusijalle ja joissa vaalittiin osallisuuden, merkityksellisyyden, aidon kuuntelun, välittämisen ja empatian kulttuuria. Työnantajia kannustetaan vahvistamaan työntekijöiden yhteen kuuluvuuden tunnetta, sitoutumista ja hyvinvointia samalla, kun he edistävät monimuotoisuutta, osallistamista ja yhteistyötä. Työntekijät eivät kuitenkaan ole kovin vakuuttuneita asiasta. Gallupin vuoden 2022 State of the Global Workplace -tutki musraportin mukaan vain 21 prosenttia työntekijöistä tuntee olevansa sitoutuneita työhönsä ja 33 prosenttia kokee yleisen hyvinvointinsa olevan korkealla tasolla. Raportin arvio on, että alhainen sitoutumisen taso maksaa maailmantaloudelle 7,6 mil jardia euroa ja sen osuus maailman BKT:stä on 11 prosenttia. Työnantajien on kurottava umpeen tämä kuilu, koska tilanteen jatkumisellavoi ollavakaviaseurauksia.KornFerry -konsulttiyhtiön kyselyssä, johon vastasi viime vuonna 684 ammattilaista, selvisi, että lähes puolet vastaajista lopettaisi työnsä ilman uutta työpaik kaatodennäköisemminnytkuinennenpandemiaa.Hesanovat, että päivittäinen puurtaminen ei ole vaivan arvoista, ja monet haluavat tavoitella töitä, jotka ovat tyydyttävämpiä ja joilla on tarkoitus. “Usko siihen, että tekee jotakin merkityksellistä, on tärkeää ihmisen psyykkisen ja jopa fyysisen terveyden kannalta.”

Kohti työn tarkoitusta McKinseyn tutkimus paljasti suuren eron siinä, miten eri ase missa olevat ihmiset kokevat tarkoituksensa täyttyvän päivit- täisessä työssään. Johtohenkilöistä ja ylemmästä johdosta 85 prosenttia tunsi tekevänsä merkityksellistä työtä, mutta vain 15 prosenttia työntekijöistä ja välittömästi työntekijöiden yläpuolella olevista esihenkilöistä oli samaamieltä. Asiantuntijat sanovat, että vaikka organisaatiot arvostavat emotionaalisen yhteyden parantamista työntekijöihin, ne eivät tiedä, miten se tulisi toteuttaa. Harter huomauttaa, että vaik- ka yritykset ilmaisevat tehtävänsä tai tarkoituksensa selkeästi, useimmat eivät onnistu tekemään siitä riittävän ytimekästä, jotta se olisi helppomuistaa. ”Organisaatiot eivät ole onnistuneet kohentamaan esi henkilöiden taitoja käydä oikeanlaisia keskusteluja työnteki jöidensä kanssa tavoitteiden tarkastelemiseksi, edistymisen arvioimiseksi ja heidän panoksensa tunnustamiseksi organi- saatiossa. Esihenkilöiden on ilmaistava selkeästi, miten kukin työ vaikuttaa kyseisen päämäärän tai tarkoituksen saavuttami seen”, hän toteaa. Yritykset, joiden työntekijät ovat vahvasti sitä mieltä, että heidän organisaationsa tarkoitus on yhteiskunnallisesti tärkeä, menestyvät paremmin. Niissä on myös vähemmän poissaoloja sekä parempi työn laatu, mikä parantaa yleistä hyvinvointia, tuottavuutta ja tuloksia. Parempi tulevaisuus kaikille Tarkoitukseen suuntautunut työ tarjoaa organisaatioille mah dollisuuden palvella yhteiskuntaa paremmin, parantaamainet taan nykyisten ja potentiaalisten työntekijöiden ja sidosry hmien keskuudessa sekä olla kannattava. Henkilökohtainen tarkoitus liittyy olennaisesti organisaation tarkoitukseen, kos ka vietämme suuren osan ajastamme töissä. McKinseyn mukaan 70 prosenttia ihmisistä määrittelee oman tarkoituksensa työn kautta. Miten yksilöiden oma tarkoi tus voi olla linjassa organisaation tarkoituksen kanssa? Harterin mukaan yrityksen laajemman tarkoituksen voi selvittää miet timällä, keitä yritys palvelee jamitä työllä halutaan saada aikaan. ”Selvitä, miten päivittäinen työ edistää tätä suurempaa päämäärää tai tarkoitusta joko suoraan tai epäsuorasti. Aseta tavoitteita, jotka eivät vain edistä tarkoitusta vaan myös paran tavat henkilökohtaista tuottavuuttasi. Tee yhteistyötä muiden organisaation jäsenten kanssa ja luo tavoitteita, jotka tuovat lisäarvoa asiakkaille.” Näin päämäärästä tulee yksilöitä, organisaatioita ja yhteisöjä yhdistävä tekijä, joka saa työskentelemään koko yhteiskunnan paremman tulevaisuuden puolesta. Kuten BlackRockin Larry Fink toteaa: ”Tarkoitus ei ole vain voittojen tavoittelua vaan niiden saavuttamiseen kannustava voima.”

Payal Bhattar Kuvat Getty Images

FAKTAT HALTUUN

7

TARKOITUKSEN KOKEMUS PÄIVITTÄISESSÄ TYÖSSÄ (% VASTAAJISTA)

johtajista ja ylemmästä työnjohdosta on 85%

SAMAA MIELTÄ/ TÄYSIN SAMAA MIELTÄ

15%

TYÖN TARKOITUSTA ETSIMÄSSÄ 15% g Melkein puolet nykypäivän työvoimasta olisi valmis 15 % palkanalennukseen organisaatiossa, jonka toiminnalla on tarkoitus g 15 %:lla ihmisistä, jotka kokevat työssään merkityksellisyyttä, on 15 % matalampi kuolemanriski

85%

85%

esihenkilöistä ja työntekijöistä ei ole varmoja toimintansa tarkoituksesta tai kokee vahvasti, että päivittäiset tehtävät eivät tuo heille merkityksellisyyden tunnetta.

NEUTRAALI

sitä mieltä, että heidän päivittäinen työnsä on merkityksellistä.

36%

49%

ERI MIELTÄ/ TÄYSIN ERI MIELTÄ

13% 2%

ESIHENKILÖT JA TYÖNTEKIJÄT

JOHTAJAT JA YLEMPI TYÖNJOHTO

LÄHDE: PURPOSE-DRIVEN WORK, KPMG

ONKO ORGANISAATION TOIMINNAN TARKOITUS TÄRKEÄÄ?

LÄHDE: MCKINGEY ORGANIZATIONAL PURPOSE SURVEY, VASTAAJINA 1214 ESIHENKILÖÄ JA TYÖNTEKIJÄÄ YHDYSVALTALAISISSA YRITYKSISSÄ, 2019

82% 72% 62% 42%

Merkityksellisyys ja tarkoitus ovat tärkeitä

Tarkoitukselle tulisi antaa enemmän painoarvoa kuin voitolle

Organisaation tarkoitus on määritelty

Organisaation määrittelemä tarkoitus tähtää aitoon vaikuttamiseen

NÄIN YLIOPISTOSTA VALMISTUNEET KOKEVAT TYÖNSÄ MERKITYKSELLISYYDEN LÄHDE: FORGING PATHWAYS TO PURPOSEFUL WORK: THE ROLE OF HIGHER EDUCATION (2019), GALLUP & BATES COLLEGE

43%

37%

15%

5%

Erittäin tärkeää Tärkeää Melko tärkeää Jokseenkin tärkeää tai ei tärkeää

8

Luontoäidin lääkelaukku Ihmiset ovat hoitaneet vammojaan ammoisista ajoista lähtien luonnon antimin. Sammaleen käytöstä antiseptisiin aineisiin ja synteettisiin kuituihin kehittynyt nykypäivän haavanhoito on palannut juurilleen: luontoäidin parantavaan huomaan.

Antiseptiikka Brittiläinen kirurgi Joseph Lister keksi antiseptisen menetelmän ja otti ensimmäisenä haavanhoidossa käyttöön fenolissa liotetun puhtaan puuvillavanun.

1800-LUVUN PUOLIVÄLI

1800-LUVUN ALKU Puuvilla Muiden tekstiilien, kuten silkin ja villan, ohella sidoksena käytettiin yleisesti myös puuvillaa. Parafiiniin kastellun puuvillaisen sideharson käyttö oli lääketieteellisissä piireissä yleisesti hyväksyttyä.

1550 EAA

KIVIKAUSI Sammal Jotkut sammallajit rajoittavat bakteerien kasvua, imevät tehokkaasti nesteitä ja ovat antiseptisiä, minkä vuoksi niitä on käytetty luonnonmukaisena haavasidoksena tuhansien vuosien ajan.

Eläinrasva, hunaja ja nukka Egyptiläinen Papyrus Ebers, vanhin lääketieteellinen käsikirjoitus ihmiskunnan historiassa, neuvoo käyttämään haavojen hoidossa nukalla, eläinrasvalla ja hunajalla päällystettyjä pellavatekstiilejä.

1914–1918

Tarttumaton sidos Ensimmäisen ja toisen

maailmansodan aikana haavojen

hoidossa otettiin useita edistysaskeleita. Yksi niistä oli kahdesta kerroksesta koostuva tarttumaton sidos, joka loi pohjan sidosten kehitykselle vuosiksi eteenpäin.

Sini-Maria Melanen Kuvat Getty Images, Pexels

HI STOR I AN HAV INAA

9

Kostea haavanhoito Tutkija George D. Winter havaitsi ensimmäisenä, että haavan paraneminen edistyi, kun sitä pidettiin optimaalisen kosteana. Seuraavien vuosikymmenten aikana menetelmästä tuli yleinen käytäntö.

FibDex® Puupohjaisesta nanoselluloosasta valmistettu FibDex on haavasidos, joka on kehitetty yhdessä UPM:n, tutkijoiden ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Sitä käytetään ihosiirteiden ihonottokohtien hoidossa, ja sen on todettu nopeuttavan paranemista.

1950-LUKU Synteettiset sidokset Uudet synteettiset materiaalit, kuten nailon ja polyeteeni, antoivat tutkijoille ja lääkäreille uusia keinoja suojata haavoja paremmin – ja jopa nopeuttaa luonnollista paranemisprosessia.

1970-LUKU Hydrogeeli Monimutkaisista hydrofiilisistä polymeereistä koostuvat hydrogeelisidokset tarjoavat ihanteelliset olosuhteet kudosten uudistumiselle. Lisäksi

2020-LUKU

1960-LUKU

niiden viilentävä vaikutus auttaa lievittämään kipua.

10

Myyttejä murtava professori Keksijä ja entinen myytinmurtaja Jamie Hyneman pitää tauon työpajatyöstään Kaliforniassa ja kertoo puun vielä hyödyntämättömistä mahdollisuuksista sekä uteliaisuuden voimasta.

ESITTELYSSÄ

Kun hittisarja Myytinmurtajat päättyi, Jamie Hyneman kaipasi hyväksyntää viihdemaailman ulkopuolella. Tähän mennessä hän on suunnitellut ja rakentanut

drone-metsästäjän ja kauko-ohjattavan palontorjunta ajoneuvon. Osana

työtään Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) työelämäprofessorina Hyneman on kehittämässä vanerista valmistettua telepresence-robottia.

Asa Butcher Kuvat Teemu Leinonen, LUT

VALOKE I LASSA

11

Millainen kokemuksesi suomalaisen yliopiston professorina on tähän mennessä ollut? Etäluentojen pitäminen Kaliforniasta käsin on ollut haastavaa, mut ta rakennamme telepresence-robottia, joka on tehty lähes kokonaan vanerista. Halusimme rakentaa robotin, jotta minulla olisi jonkin- lainen fyysinenolomuotopaikanpäällä. Siinäon litteäänpakettiinsopi va muotoilu, kuten IKEA-kalusteilla, ja jopa jotkut holkit, laakerit ja johtoruuvit ovat puusta. Teemme ne poraamalla reiän ja kyllästämällä ne öljyllä tai rasvalla (lue lisää sivulta 54). Vierailen Suomessa kerran vuodessa ja viivyn viikon tai kaksi, mut ta tuntuu kuin olisin joku iso kiho, joka vain saapuu paikalle, puhuu ja katoaa. Tämä ei edistä opiskelijoiden uskallusta haastaa ideoitani – johon siis kannustan heitä. Haluan antaa opiskelijoille tasapainoisen koulutuksen, jossa he oppivat jotakin luokassa ja voivat sitten kokeilla sitä käytännössä. Paras tapa sisäistää oppimansa on saada siihen jokin fyysinen yhteys. Kuinka tärkeää on ollut opettaa kestävää suunnittelua LUT:n opiskelijoille? Se on Jamie Hyneman Centerin painopiste ja myös LUT:n tapa suhtautua asioihin.. Suomessa tajusin, että puu on laajasti käytettävissä oleva luonnonvara ja että se on osaltaan muokannut suomalaista kulttuuria. Olenkeskustellut UPM:nkanssa siitä, miten tärkeää on saada toimitusketjuun kestäviä tuotteita. On hyvä kehittää uusia keksintöjä tai lähestymistapoja, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, ellei niitä saada kuluttajien käsiin ja markkinoille. Yksinkertainen tosiasia on, että jonkun pitäämaksaa uuden idean toteuttamisesta. Oletko aina pitänyt kestävää kehitystä tärkeänä tutkimustesi kannalta? Kasvoin omenatarhalla Amerikan keskilännessä ja näin, millainen vai kutus sillä oli ympäristöön.Maillamme oli useita pieniä järviä, jotka oli- vat kristallinkirkkaita ja täynnä kaloja, mutta kun isäni alkoi soveltaa nykyaikaisiamaatalouden käytäntöjä hedelmätarhan hoidossa, järvistä tuli sameita ja kalat hävisivät. Siitä lähtien olen tehnyt kaiken voitavani minimoidakseni ympäristöjalanjälkeni. Eri materiaalien kestävällä suunnittelulla voi olla merkittävä vaiku tus. Olemme tietoisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista, mutta silti viivyttelemme, emmekä tee tarpeeksi. Haluaisin, että kes täviin rakenteisiin ja resurssiemme vastuulliseen käyttöön panostet taisiinmahdollisimman paljon ennen kuin on liianmyöhäistä. Mitkä materiaalit eivät ole mielestäsi vielä saavuttaneet täyttä potentiaaliaan? Tekniset puutuotteet ovat kiehtoneet minua pitkään. Liimapuu ja va- neri ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa, mutta uskon, että niitä voidaan kehittää edelleen. LUT:ssa olemme testanneet ristikkopalkkien kaltaisia vahvoja rakenteita. Jos onnistumme hyödyntämään ristikkomaista rakennetta, puurakenteesta voi tehdä erittäinkevyen. Olemme opiskelijoidenkanssa

tehneet vanerista palkin, joka on tavallisen liimapuupalkin kokoinen mutta vain kymmenesosan sen painosta. Nähdäksemme eron suoritusky- vyssä käytämme yhtä LUT:n kuormituskennotesteriä, jolla murramme liimapuun ja rakentamamme ristikkorakenteen. Olemme tyytyväisiä, jos se kestää puolet vertailukohteen kuormituksesta. Tarvittavan mas san minimoiminen

“Tajusin, että puu on laajasti käytettävissä oleva luonnonvara ja että se on osaltaan muokannut suomalaista kulttuuria.”

johtaa siihen, ettäkaikki muuttuu kevyemmäksi ja vahvemmaksi. Mitkä muut inno vaatiot ovat kiinnit täneet huomiosi? Olen nähnyt, kuinka puuta käytetään vaah don valmistuksessa, jotta ei tarvitsisi käyt tää polyuretaania tai vaahtomuovia. Uskoak seni sitä valmistetaan jauhamallataipolarisoi- malla puiden selluloosa ja ilmaamalla siitä vete läämassaa. Ligniini ja muut puupohjaiset kemial- liset komponentit muo- dostavat liimapinnan, joka pitää kaikki hie- noksi jauhetut hiuk- kaset yhdessä. Se toi mii hyvin eristeenä, eikä sen valmistuk-

sessa tarvita öljyä. Kun tämä luonnollisesti hajoava materiaa li päätyy kaatopaikoille, se ei vahingoita ympäristöä. Puun muokkausmahdollisuudet ovat rajattomat, mutta suurin huoleni on se, että jos metsiä ja korjuita ei hoideta kestävästi, se voi kostautua nopeasti. Mikä on mielestäsi innovoinnin ydin? Loppujen lopuksi kyse on uteliaisuudesta. Nuoret ovat luonnostaan uteliaita. He kokeilevat asioita ja esittävät kysymyksiä. Innovaatioita ei synny, jos koulutusjärjestelmä on halukas ainoastaan siirtämään tietoa eikä kannusta esittämään kysymyksiä. Törmäsimme tähän Myytinmur tajia kuvatessamme. Leikkisyys ja asioiden tuhoaminen loivat kumouksellisen elemen tin, joka sai ihmiset kiinnostumaan ohjelmasta enemmän. Olimme kuin lapsia, jotka tutkivat, miten maailma toimii. On hämmästyttävää, mitä kaikkea voi saada aikaan, kun tekee suunnitelman ja toimii sen mukaisesti.

12

UUT I SKATSAUS

Metsän uusi vastuullisuusohjelma

Vuoteen 2030 ulottuva globaali metsän vastuullisuusohjelma on uusin keinomme kehittää kestävän metsätalouden johtavia käytäntöjä. UPM Forest Action -ohjelma kattaa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden ja sitoumusten lisäksi myös vesistöihin, maaperään sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liittyvät kestävyyskriteerit. Kaikkia osa-alueita kehitetään UPM:n omissa metsissä ja puuviljelmillä, mutta niitä edistetään myös koko puunhankintaketjussa. Paikalliset olosuhteet otetaan huomioon positiivisten vaikutusten maksimoimiseksi.

TEHTAAT 150 VUOTTA

EcoVadis on luokitellut UPM:n korkeimmalle Platinum-tasolle vastuullisuusarvioinnissaan. Luokitus auttaa asiakkaitamme arvioimaan oman toimitusketjunsa vastuullisuutta. Vain yksi prosentti noin 90 000 arvioidusta globaalista yrityksestä ylsi korkeimmalle tasolle. ENNÄTYSPISTEET ECOVADIKSELTA

VASTUULLISTA JÄTEHUOLTOA MERIKULJETUKSIIN

Verlan puuhiomo sekä Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat aloittivat toimintansa Kymijoen varressa vuonna 1872. Samana vuonna perustettiin myös Seikun saha Porissa sekä Valkeakosken puuhiomo ja paperitehdas, joiden tuotanto alkoi seuraavana vuonna.

UPM on ensimmäinen rahtaajan roolissa toimiva suomalaisyritys,

joka purkaa merikuljetustensa jätevedet maihin ja hyödyntää jätevesien käsittelyssä kiertotalousratkaisuja. Uutta mallia toteutetaan yhtiön tärkeimmissä satamissa Raumalla, Haminassa, Kotkassa ja Pietarsaaressa.

150 vuotta

Yrityskauppa vahvistaa UPM Raflatacin asemaa Keski-Euroopassa ja laajentaa tarjontaa uusille tarratuotealueille. Vuonna 1996 perustettu AMC AG työllistää yli 300 työntekijää, ja sillä on kaksi tehdasta Pohjois-Saksassa. UPM RAFLATAC OSTI AMC AG:N

13

Suomi Pietarsaaren satamassa lastattiin ensimmäinen sellulasti Lady Marie Christine -laivaan. Alus on yksi uusimmista nesteytetyllä maakaasulla (LNG) tai laivapolttoaineella toimivista meriliikenteen laivoista. Sellupaalit jatkoivat matkaansa asiakkaille eri puolille Eurooppaa.

Saksa UPM BioMotion™ -uusiutuvat toiminnalliset täyteaineet (RFF) esiteltiin maailman suurimmilla kumiteollisuuden messuilla Nürnbergissä. Innovaatio on valittu kaikkein tärkeimmäksi kestävän kehityksen hankkeeksi elastomeeri- ja kumiteollisuudessa.

E U R O P E

N O R T H A M E R I C A

Saksa Maakaasua hyödyntävä lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos (CHP) on valmistunut Investoinnin arvioidaan pienentävän UPM:n CO 2 jalanjälkeä 300 000 tonnia. UPM Nordlandin paperitehtaalle.

A S I A

A F R I C A

Etelä-Korea UPM Biochemicals ja Dongsung Chemical muodostavat strategisen kumppanuuden biopohjaisiin raaka aineisiin perustuvien uusiutuvien tuotteiden kehittämiseksi. Ensimmäisenä yhtiöt alkavat suunnitella materiaaleja Aasian markkinoiden tekstiili- ja jalkineteollisuuteen.

S O U T H A M E R I C A

A U S T R A L I A

Uruguay Ensimmäinen metsänhoidon tutkimuskeskuksemme Paysandússa on erikoistunut eukalyptusviljelmiin. Uudessa keskuksessa työskentelee noin 60 työntekijää, mm. agronomeja, metsien terveyden, metsätutkimuksen ja puunlaadun asiantuntijoita sekä kemianteknikkoja ja -operaattoreita.

UPM ympäri maailman UUTISIA JA NÄKÖKULMIA SUORAAN TOIMINTAMAISTAMME

14

Miten voimme mullistaa kumi- ja muoviteollisuuden? Vastaus on sataprosenttisesti puupohjainen ja uusiutuva, funktionaalinen täyteaine (Renewable Functional Filler, RFF), joilla voidaan korvata vuosittain 15 miljoonaa tonnia teollista hiilimustaa ja saostettua silikaa. Sekä kumin että muovin ympäristöjalanjälkeä voidaan Maailmaa mullistava materiaali hiili-intensiivistä raaka-ainetta ainutlaatuisia ominaisuuksia sisältävillä RFF-täyteaineilla. Samalla nykypäivän tuotevalikoimaa voidaan täydentää teknisiä hyötyjä sisältävillä uusilla tuotteilla. RFF-täyteaineet on valmistettu vastuullisesti hankitusta lehtipuusta, ja ne ovat vähintään 25 prosenttia kevyempiä kuin tavanomaiset täyteaineet, mikä merkitsee suurempaa materiaalitehokkuutta ja parempaa polttoaineen käyttöä. Koska RFF-tuotteet sopivat monenlaisiin sovelluksiin, niillä on täydet mahdollisuudet mullistaa koko ala. pienentää merkittävästi korvaamalla nämä kaksi

Kuva UPM

KUVAKULMA

15

16

Tulevaisuus tehdään nyt

Kiinan Taihang-vuorta peittää valtava määrä aurinkopaneeleita.

Ndéla Faye Kuvat UPM, Mike Karlsson Lundgren, Getty Images, XPRIZE, David Kelly Crow

P INTAA SYVEMMÄLTÄ

17

Vuoteen 2050 mennessä maailman väkiluku voi nousta 9,7 miljardiin. Se tarkoittaa, että nykyisen elämäntyylimme ylläpitämiseksi tarvitaan kolmen maapallon luonnonvarat. Mitä tämän vaikutuksen lieventämiseksi tehdään ja millainen vaikutus sillä on käyttäytymiseemme kuluttajina?

H istoriallisia ajanjaksoja onnimetty ihmis- kunnan kehitystä muokanneiden ma teriaalien mukaan. Niiden merkitys on suunnaton, ja voidaan väittää, että ma teriaalien tutkimuksen edistysaskeleet ja ihmiskunnan sivilisaation kehittyminen kulkevat käsi kädessä. Pronssin ja raudan sekä myöhemmin öljyn ja alumiinin löytäminen ja hyödyntäminen ovat olleet ratkaisevia tekijöitä ihmiskunnan kehityksessä. Mutta mihin seuraavan tärkeän materiaalin herkeämätön etsintä meidät johtaa? Vuonna 2022 julkaistu ilmastopaneeli IPCC:n kuudes arvi- ointiraportti varoitti, ettäratkaisevathetketovatkäsillä:meidän on toimittava nyt, jos haluamme estää ilmaston lämpenemisen seuraukset ja saavuttaa ilmastotavoitteet. Olemme pisteessä, jossa liiallinen riippuvuutemme fos siilipohjaisista resursseista ei ole enää kannattavaa. Onneksi materiaalitieteissä joka puolella maailmaa otetaan jatkuvasti edistysaskelia haasteiden ratkaisemiseksi. Insinöörit ja tut- kijat etsivät väsymättä ratkaisuja, joilla pyritään rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Samalla he yrittävät purkaa ilmas tonmuutoksen, väestönkasvun, raaka-aineiden niukkuuden ja monien muiden tekijöiden luomaa tikittävää aikapommia. Kiertotalous on tulevaisuus Yksi heistä, jotka ovat taistelleet jo vuosikymmenien ajan tätä aikapommia vastaan on Emily A. Carter . Hän on Prince tonin yliopiston kone- ja avaruustekniikan professori, ja hänellä on myös arvostettu Gerhard R. Andlinger -energia- ja ympäristöprofessuuri. Lisäksi Yhdysvaltain energiavirasto ja puolustusministeriö tukevat Carterin nykyistä tutkimusta. Carterin mielestä meidän on siirryttävä kohti täydellistä kiertotaloutta: ”Olemme louhineet hiiltä vuosisatojen ajan. On tärkeää olla tuomitsematta niitä, jotka ovat tehneet in novaatioita tällä alalla, koska se on mahdollistanut

Emily A. Carter, Princetonin yliopisto.

18

Rakennusalalla käytetään yhä enemmän teknistä puuta, esimerkiksi monikerroslevyä (CLT), joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä.

Heidän tarkoituksenaan on tuottaa vihreää vetyä aurinkoenergi alla tapahtuvan, lämpökemiallisen veden hajottamisen avulla. ”Jos onnistumme tuottamaan vetyä auringonvalosta, sillä on valtava merkitys, sillä näin saamme polttoaineen, joka palaessaan tuottaa ainoastaan vettä eikä lainkaan kasvihuonekaasuja.” ”Meillä on uusia jännittäviä tuloksia, ja työstämme parhaillaan tähän liittyvää tutkimusta. Olemme kehittäneet uuden, kvanttimal- linnukseemme perustuvan materiaalin. Yhteistyökumppanimme ovat varmentaneet sen tehokkuuden Yhdysvaltain energiaviras ton laboratorioissa, mutta sen enempää en voi vielä paljastaa”, hän kertoo. Lisäksi Carter työskentelee nanoteknologian parissa yhdessä Teksasin Houstonissa sijaitsevan Rice-yliopiston tutkijoiden kanssa. Nanoteknologia voisi korvata fossiilisen hiilen tarvetta ja mullistaa kemianteollisuuden, mikäli se pystyy käyttämään kasvi huonekaasuja kemikaalien ja polttoaineiden muodostamisessa. Hän uskoo, että kannustimia tulee lisätä muutoksen ja inno voinnin edistämiseksi. ”Toivoisin ihmisten näkevän, että planeet tamme on pulassa, ja tunnustavan, että meidän on lopetettava oman etumme tavoittelu ja taisteltava ilmastonmuutosta vastaan.” Kannustimet edistävät innovointia XPRIZE Foundationin toiminnan ydin on innovointiin kannustami nen. Voittoa tavoittelematon järjestö suunnittelee ja järjestää laajo ja kannustinkilpailuja, joiden avulla pyritään löytämään ratkaisuja maailman suurimpiin haasteisiin. ”Visiomme on rakentaa toiveikas ja oikeudenmukainen tulevaisuus yhdessä muiden kanssa. Tunnis- tamme ihmiskunnan kohtaamat esteet ja suuret haasteet ja

elämänta pamme. Varhaisia innovaatioita kehittäneet tutkijat eivät voineet vielä tuolloin käsittää, kuinka he vaarantaisivat pla neettamme tulevaisuuden. Nyt kun tietoa on enemmän, velvol lisuutemme on tehdä parempia valintoja.” Tulevaisuudessa kierrättämisestä, uudelleenkäytöstä ja uudel leen jalostamisesta tulee todennäköisesti normi. ”Meidän pitää myös miettiä kierrätystä uudelleen ja löytää tapoja kierrättää esi- merkiksi muovia ja akkuja tehokkaammin”, Carter huomauttaa. Uusia materiaaleja kehittämässä Suomen innovaatiorahasto Sitran mukaan kiertotaloustoimet nel jällä keskeisellä alalla – elintarvike- jamaataloussektorilla, rakentam isessa, tekstiilialalla sekä metsätaloudessa – voivat pysäyttää maail manlaajuisen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja auttaa planeettaa toipumaan. Sitran projektipäällikkö Kari Herlevi kuiten kin korostaa, että tämä edellyttäämerkittäviämuutoksia tuotteiden ja materiaalien tuotannossa, kuluttamisessa ja hallinnassa. Kun arvioimme nykyistä lähestymistapaamme uudelleen, meidän pitää miettiä myös käyttämiämme polttoaineita. Vetyä pidetään ”erinomaisena vihreänä polttoaineena”, mutta kuten Carter huomauttaa, 95 prosenttia erityisesti autoiluun käyte- tystä vedystä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä jo tuotantovaiheessa. Täysin vihreän polttoaineen käyttö teollisuudessa, varastoinnissa, liikenteessä ja sähköntuotannossa olisi mullistavaa. Carterin nykyinen tutkimus keskittyy kestävän energian tar peisiin kehitettyjen materiaalien ymmärtämiseen ja suunnit teluun. Hän on työskennellyt useita vuosia yhteistyökumppa neidensa kanssa Arizonan yliopistossa aurinkoenergian parissa.

P INTAA SYVEMMÄLTÄ

19

Materiaalitieteen uudet edistysaskeleet ratkaisevat globaaleja ongelmia.

20

Yksi voitokas XPRIZE-tiimi ruiskuttaa voimalaitosten ja muiden teollisuuslaitosten CO 2 päästöt rakentamisessa käytettävään betoniin, mikä pienentää alan hiilijalanjälkeä.

P INTAA SYVEMMÄLTÄ

21

a)

b)

Puupohjaisten tuotteiden mahdolliset käyttötarkoitukset kasvavat koko ajan: a) selluloosavahvisteisesta biokomposiitista valmistettu tuoli, b) puumassasta valmistetut kestävät pakkausmateriaalit, c) koivuvanerista valmistettu satelliitti, d) raakamäntyöljystä valmistetut uusiutuvat polttoaineet.

kannustamme radikaaleihin läpimurtoi hin”, tiivistää XPRIZE Foundationin toi- mitusjohtaja Anousheh Ansari . Järjestön malli on osoittautunut menestyksekkääksi. XPRIZE Founda tion on poliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton, ja sen painopiste on vaikutuksen aikaansaamisessa. Ansari uskoo, että maailmassa on enemmän ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyviä asi oita ja auttaa muita, ja tämä toiveikas energia kuvastaa XPRIZE-järjestöä. ”Rohkea pyrkimyksemme alkaa siitä,

voidaan minimoida. Ensimmäisen menestyksekkään XPRIZE- kilpailun jälkeen olemme käyttäneet samaa mallia ja saaneet samankaltaisia ja jopa parempia tuloksia. Näin voimme luoda kan nustimia innovaatioille, jotka vastaavat ihmiskunnan kohtaamiin

haasteisiin monilla eri aloilla,” Ansari toteaa. Materiaali-innovaatioiden tulevaisuus

Tulevaisuuden materiaalien osalta NRG COSIA Carbon XPRIZE -kilpailu haastoi tiimit muuttamaan hiilidioksidijätteen arvok kaiksi tuotteiksi. Yksi voitokas tiimi keskittyi siihen, että voima laitosten ja muiden teollisuuslaitosten CO 2 -päästöt syötetään rakentamisessa käytettävään betoniin ja samalla autetaan teol lisuudenalaa pienentämään hiilijalanjälkeään. Ansari on innoissaan ja toiveikas tutkimuksen tarjoamien mah dollisuuksien suhteen. ”Uskomme, että tämä teknologia voi saada aikaan valtavia yhteiskunnallisia muutoksia.” Jää nähtäväksi, millainen sivilisaatiomme seuraava aikakausi on ja minkä materiaalin mukaan se nimetään. Mutta jos teemme yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi, voimme säästää planeet tamme ehtyvät luonnonvarat ja hyödyntää sen tarjoamia resurs- seja kestävällä tavalla.

Anousheh Ansari, XPRIZE Foundation.

että tunnistamme selkeät tavoitteet ja innostamme globaalia ongel manratkaisijoiden yhteisöä löytämään ratkaisuja. Määrittelemme lopputulokset, mutta emme täsmennä keinoja, millä lopputulok- seen voitaisiin päästä. Sillä tavalla löydämme parhaat ja tehokkaimmat ratkaisut”, hän selittää. ”Yrittäjänä kannustepalkkiomalli oli minulle itsestäänselvyys. Kilpailu innostaa joukkoistettuihin ratkaisuihin, joista maksetaan palkkio vasta, kun ratkaisu on kehitetty ja testattu. Näin riskit

22

Suunnittelija: luonto Luonto on maailman suurin tutkimus- ja kehitysosasto. Biomimeettisen suunnittelun avulla ihmiskunta voi kopioida luonnon hyväksi havaitsemia prosesseja ja rakenteita sekä luoda kestäviä ja maailmaa muuttavia innovaatioita.

Taiteilijan näkemys uudesta parlamenttirakennuksesta, jota rakennetaan Beninin pääkaupunkiin Porto-Novoon.

Beetle Holloway Kuvat Kéré Architecture, Getty Images, Biome Renewables, Airbus AlbatrossONE, Sharklet Technologies

FEATURE

23

T rooppiset sademetsät, koralliriutat ja tundrat ovat maapallon oma tutkimus- ja kehityslabo ratorioiden verkosto, joka tuottaa todistetusti toimivia, tehokkaita ja luonnostaan kestäviä innovaatioita. Luonnon ratkaisuja on kokeiltu, testattu ja hiottu yli 3,8 miljardin vuoden ajan. Ne on räätälöity paikalliseen ekosysteemiin sopiviksi ja suunnitel tu kestämään ajan hammasta. Luonnon tuotantolinjat maksi moivat tehokkuuden jättämättä jälkeensä jätettä. Voisiko ih miskunta lainata luonnon suunnitelmia omien haasteidensa ratkaisemiseksi? Biomimetiikan ytimessä on pyrkimys löytää kestäviä ratkaisuja tutkimalla hyväksi havaittuja luonnon luomuksia. Vaikka biomimetiikka ei olekaan uusi ilmiö, ilmastonmuutos on lisännyt ihmiskunnan tarvetta kiertotalousratkaisuille. ”Luonto luo uutta käyttäen vähemmän resursseja”, sanoo Biomimicry Innovation Labin perustaja Richard James Mac Cowan . ”Resurssien, jätteen ja energian määrää voitaisiin vähentää huomattavasti käyttämällä materiaaleja, joita voi- daan valmistamisen sijaan kasvattaa. Siten voisimme hyödyn- tää kiertotaloutta täysimääräisesti.” Luonnon omia ratkaisuja voidaan soveltaa lähes kaikkiin teollisuudenaloihin: lintujen aerodynamiikka inspiroi nyky- aikaisia liikennehankkeita ja hämähäkkisilkki infrastruk tuurihankkeita. Voisivatko luonnon mestari-insinöörien

innoittamat innovaatiot muuttaa ihmiskunnan ja kotiplaneet tamme kehityskulkua? Nämä viisi esimerkkiä antavat tälle hyvät perustelut. Arkkitehtuuri – Beninin parlamenttirakennus Arkkitehdit ovat jo kauan etsineet inspiraatiota luonnosta, olipa kyse sitten rakentamisessa käytettävistä raaka-aineista, estetiikas ta tai luonnonvoimilta suojautumisesta. Beninin tulevassa parla menttirakennuksessa biomimetiikalla on kuitenkin myös kulttuu rinen merkitys. Länsiafrikkalaisessa perinteessä ”palaveripuu” on yhteisön ni- mittämä puu (yleensä apinanleipäpuu tai kapokki), jonka latvuston varjossa järjestetään julkisia kokoontumisia ja keskusteluja. Se on täydellinen inspiraation lähde Beninin pääkaupungissa Porto- Novossa sijaitsevalle uudelle 35 000 neliömetrin suuruiselle parla menttirakennukselle. Kéré Architecturen suunnittelema rakennus koostuu pala veripuun tavoin leveästä rungosta ja laajasta katoksesta. Ontto runko tuulettaa ja valaisee suurta sisäpihaa, ja paljaiden katto palkkien muodostama katos muistuttaa puun oksia ja suodattaa auringonvaloa. Häikäisevä arkkitehtuuri ilmentää Beninin kult tuuri-identiteetin lisäksi myös tilan ja valon tehokasta käyttöä sekä energiankäytön ja jätteiden vähentämistä. Energia – Kuningaskalastaja ja vaahteransiemen Kuningaskalastaja ja vaahteransiemen kuulostaa sadulta, mutta kyseessä on tarina tehokkaasta aerodynamiikasta ja tuulitur- biineista. Tuulienergian tuottaminen on mahdollista ainoastaan tuulisella säällä, mutta tuulesta voidaan ottaa kaikki irti vähentämällä niin sanottua "juurivuotoa", ilmavirtauksen häiriötä, joka vie voimaa lavoista ja luo turbulenssia. Biome Renewables on hakenut ratkaisua ongelmaan luonnon tuuliasiantuntijoilta. Yrityksen PowerCone on inspiroitunut kuningaskalastajan nokasta. Kyseinen lintu voi sukeltaa veteen aiheuttamatta lainkaan aaltoilua. Kuinka tämä on mahdollista? ”Palaveripuu” on yhteisön nimittämä puu, jonka latvuston varjossa järjestetään julkisia kokoontumisia ja keskusteluja.

Kuningaskalastaja liikuttaa nestettä (tai tässä ta pauksessa ilmaa) itsensä ympäri erittäin tarkas ti. PowerCone on ottanut mallia myös maahan putoavista vaahteransiemenistä, joiden siivek keet mahdollistavat erittäin vähäisen ilman vastuksen muodostumisen. Näin turbiinin siivet heikentävättuulenpuuskienvaikutustajakanavoivat netehokkaasti energiaksi.Tuloksenaon51prosenttia

24

Hainnahan päällekkäiset suomut ovat olleet inspiraationa, kun suunnitellaan ja luodaan bakteerivapaita lääketieteellisiä letkuja.

enemmänhuippuluokanaerodynaamitatehokkuutta, jokavähentää tuulituotannosta aiheutuvaa melua ja lisää vuosittaista energia- tuotantoa kuusi prosenttia. Lääketiede – Letkuja hain nahasta Kun ajattelet haita, mieleesi tulevat todennäköisesti heti Tappaja- hai ja sahalaitaiset hampaat. Yksi valtamerten huippusaalista jista saattaa kuitenkin olla pian tunnetumpi ihonsa vuoksi. Hain nahka, jonka kehitys on kestänyt vähintään 450 miljoonaa vuot ta, muodostuu päällekkäisistä hammasmaisista suomuista, jotka vähentävät vastusta ja mahdollistavat haiden liukumisen vedessä jopa 70 kilometrin tuntinopeudella. Hainnahkaiset uimapuvut kiellettiin vuoden 2008 olympia- laisten ennätystulosten jälkeen, mutta hain nahan ainutlaatuisen rakenteen on myös todettu estävän muita merieläimiä vahingoit tavien loiseläinten kertymistä. Sharklet Technologiesin kaltai

set yritykset ovat kopioineet luonnosta löytyvän muotoilun ja luoneet sairaaloihin bakteerivapaita pintoja sekä lääketieteel liseen käyttöön tarkoitettuja letkuja, kuten katetreja ja intu baatioputkia. Toisin sanoen biomimetiikan voima voi muuttaa

”hurjan ihmissyöjän” ihmisen pelastajaksi. Muoti – Lootuksen inspiroimia vaatteita

Muoti tarvitsee kestävän muodonmuutoksen. YK:n ympäris- töohjelman mukaan vaateteollisuus aiheuttaa 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja viidenneksen muovinkulutuk sesta (pääasiassa polyesteria) samalla, kun 87 prosenttia vaattei den valmistamiseen käytetystä kuidusta päätyy poltettavaksi tai hävitettäväksi. Onneksi luonto voi toimia muotisuunnittelijoiden apuna. Olipa kyse sienistä peräisin olevan nahan kasvattamises ta tai perhosten tutkimisesta väriaineettomien pigmenttien

FEATURE

25

Albatrossien lepattavat siivenkärjet ovat innoittaneet Airbus AlbatrossONE -lentokoneen siivenkärkiä.

löytämiseksi, muotimaailma voi sekä käyttää että jäljitellä luonnon ratkaisuja. Esimerkiksi lootukset ovat superhyd- rofobisia: kun vesi osuu kukan pintaan, se vain valuu pois poistaen lian ja pintaan kertyneen pölyn. Siksi lootuksen in noittamat takit eivät ole vain vedenpitäviä vaanmyös itsepuh- distuvia, mikä lisää niiden kestävyyttä ja käyttöikää sekä vähentää säännöllisen pesun tarvetta. Helposti tahriin tuvissa vaatteissa, kuten mekaanikkojen haalareissa tai lastenvaatteissa, jätteen vähentämisen ja veden säästämisen mahdollisuudet ovat valtavat. Liikenne – Lintujen innoittamia lentokoneita Siitä lähtien, kunWrightin veljekset suunnittelivat ensimmäi-

siivenkärkiä. Niiden ansiosta lentokone voi vähentää tuulen aiheuttamaa vastusta ja vastustaa tuulenpuuskien aiheuttamaa turbulenssia. Avara mahdollisuuksien maailma

Biomimetiikkakattaakaikki ihmiskunnan toi- minnan osa-alueet; se on keskellä tieteen, liike-elämän ja hallinnon kattavaa Venn-kaavi ota, jossa yliopistotutkimus, teollinen tuotanto ja kansalaisten aktiivisuus suunnittelussa voivat yh distää voimansa vastatakseen maailman haasteisiin. Mutta vaikka luonnossa jokin asia voi toimia tietyllä tavalla, se ei kuitenkaan aina tarkoita, että meidän pitäisi toimia samoin. ”Muotoiluajattelun omak suminen on yksi suurista haasteista”, MacCowan sanoo. ”Aiemmin tutkijat halusivat keksiä aina vain uutta, mut ta nyt pitäisi keskittyä ongelmien ratkaisemiseen. Tar vitaanko tätä keksintöä? Onko olemassa ongelma, jonka yrität ratkaista?” Lisäksi pelkkä luonnon kopiointi ei tee suunnittelusta automaattisesti kestävää, vaan myös tuotantoprosessien ja materiaalien, joita näiden biomimeettisten mallien luomiseenkäytetään, onoltavakestäviä.Hyviä esimerkke jä tästä voisivatollasientenkasvattaminenpakkauksiavarten tai kärpäsloukun ”leukojen” fysiikan soveltaminen veden- alaisten saranoiden sulkemiseen ilman ylimääräistä energi- antuotantoa. Lopulta kyse on päätöksistä. Olivatpa kyseessä luon non raaka-aineet, prosessit tai rakenteet, biomime- tiikka tarjoaa ihmiskunnalle uusia mahdollisuuk sia. Meidän tehtävämme on hyödyntää näitä oppeja viisaasti.

sen lentokoneensa tutkimalla kyyhkyjen lentoa ja sivuttaistasapainoa, ilmailualan pioneerit ovat olleet innokkaita lintutieteilijöitä. Airbusin kaltaiset lentokonevalmistajat pyrkivät tekemään lentokoneista kevyempiä, puh- taampia, hiljaisempia ja ympäristöä vähem män kuormittavia. Ne tutkivat muuttavien hanhien V-muodostelmaa polttoaineen ku lutuksen vähentämiseksi ja analysoivat petolintujen siipi- ja pyrstöra- kenteita lennon hallinnan parantamiseksi. Esimerkiksi albat- rossien lepattavat siivenkärjet, joiden

avulla linnut pystyvät so peutumaan tuulen nopeu

den muutoksiin pitkän matkan lennoilla, ovat innoittaneet Air bus AlbatrossONE -lentokoneen

26

KUINKA EUROOPAN ENERGIAKRIISI RATKAISTAAN? Vihreä vety on avainasemassa Vihreä vety

Euroopan unionin pyrkimyksissä vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista. Mutta onko vety itsessään toimiva ratkaisu vai palapelin palanen?

Natalie Marchant Kuvat UPM, Getty Images

FEATURE

27

Mitä nopeammin siirrymme uusiutuviin energialähteisiin ja vetyyn sekä lisäämme energiatehokkuutta, sitä nopeammin olemme todella riippumattomia ja hallitsemme energiajärjestelmäämme”, sanoi Euroopan komission puheenjohtaja

Ursula von der Leyen toukokuussa 2022. Hän kommentoi asiaa Euroopan komission julkaistua REPowerEU-suunnitel mansa vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyök käyksen aiheuttamiin, maailmanlaajuisten energiamark kinoiden häiriöihin sekä osana EU:n laajempia tavoitteita saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuvaa eli vihreää vetyä tuotetaan Euroopassa 10 miljoona tonniasekä tuodaansamanverran. Tarkoitusonkorvata maakaasu, hiili jaöljy liikenteessä ja sellaisilla teollisuudenaloilla, joilla hiilestä irtautuminen tuottaa vaikeuksia. Vihreää vetyä valmistetaan jakamalla vesi elektrolyysin avul la vedyksi ja hapeksi. Sen etuihin kuuluu, että se on sataprosent tisesti kestävän kehityksen mukaista, helposti varastoitavissa ja erittäin monikäyttöistä. Lisäksi se voidaan muuntaa sähköksi tai synteettiseksi kaasuksi ja käyttää kaupallisiin ja teollisiin tarkoituksiin sekä liikenteeseen. Vetyä ei kuitenkaan ole vielä tuotettu suuressa mittakaavas sa korkeiden tuotantokustannusten ja varastointi- ja kulje tusongelmien aiheuttaman epävakauden vuoksi. Monet alan toimijat ovatkin huolissaan EU:n kyvystä saavuttaa vetyyn liit tyvät tavoitteet. Mittavia investointeja Näiden huolenaiheiden ratkaisemiseksi suunnitelmassa ehdo tetaan, että EU:n elektrolysaattoreiden valmistuskapasiteettia lisätään merkittävästi, jotta uusiutuvan vedyn tuotannon odo tettuun kysyntään voidaan vastata. ”Euroopan vetyteollisuus arvioi, että EU:ssa tarvitaan noin 120 gigawatin elektrolysaattorikapasiteetti vuoteen 2030 men nessä. Tämän avulla voisimme saavuttaa tavoitteen tuottaa 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä”, sanooEuroopan komission ilmastotoimista ja energiasta vastaava tiedottaja TimMcPhie .

“Euroopan vetyteollisuus arvioi, että EU:ssa tarvitaan noin 120 gigawatin elektrolysaattori kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä. ”

28

Vihreää vetyä olisi hyvä tuottaa energian ollessa hyvin halpaa – kuten silloin, kun tuulivoimalat tuottavat enemmän kuin voidaan välittömästi käyttää.

Hän huomauttaa, että eurooppalaisten elektrolysaattoreiden valmistajien pyrkimyksenä on, että vuoteen 2025mennessä Eu roopan yhteenlaskettu vuotuinen elektrolysaattoreiden valmis tuskapasiteetti olisi 17,5 gigawattia, mikä on kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna: ”Tavoitteena on kasvattaa kapa siteettia vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan ja vähähiilisen ve dyn ennustetun kysynnänmukaisesti.” Komissio on myös julkaissut kaksi alustavaa delegoitua säädöstä uusiutuvan vedyn määritelmästä ja tuotannosta, ja se laatii parhail ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi se onmyöntänyt 200miljoo naa euroa lisärahoitusta tutkimuk seen ja hyväksynyt hiljattain jopa 5,4 miljardin euron tuen 15 jäsenvaltiolta Hy2Tech-hankkeeseen, joka on Euroo pan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI, Important Project of Common European Interest). Sen odotetaan vapauttavan noin 8,8 miljardia euroa lisäinvestointeihin. Lisäksi EU:n jäsenvaltioissa investoidaan merkittäviä summia vihreän vedyn kehittämiseksi. UPMEnergyn liiketoiminta-alueen johtaja TapioKorpeinen kyseenalaistaa kuitenkin sen, ovatko nämä toimet riittäviä tar vittavan kapasiteetin saavuttamiseen. Hänen mukaansa vihreä vety – tai vähäpäästöinen tai päästötön vety, kuten hän sitä mieluummin kutsuu – olisi nähtävä palapelin palasena kaiken kattavan ratkaisun sijaan. ”Vedyllä on monia etuja ja hyviä ominaisuuksia, mutta siihen liittyy useita haasteita, jotka on selätettävä. Tämän vuoksi sen käyttö on yleensä taloudellisesti järkevää vasta sitten, kun vety on pala taloudellisesti kannattavassa palapelissä”, hän selittää. Vihreän vedyn edut ja haasteet Palapelivertaukseen yhtyy myös Stephen Jackson , Hydrogen Europen teknologia- ja markkinavastaava. Järjestö edustaa yli 350yhtiötä, 20EU:naluetta ja30 toimialankansallista järjestöä. ”Vaikuttavien päästövähennysten saavuttamiseksi tarvitaan toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Vety on keskeinen pala tässä palapelissä, ja sitä tarvitaan monilla EU:n talouden aloilla sen pitkän aikavälin varastointikapasiteetin ja sähkön peruskuor man varmistamisessa.” Yksi Korpeisen keskeisistä huolenaiheista liittyy vihreän vedyn tehokkuuteen. ”Jos käytetään pelkästään sähköä ja tuo tetaan vetyä elektrolysaattoreilla, menetetään noin 30 prosenttia vedyn tuottamiseen käytetyn sähkön energiasisällöstä”, hän sanoo. ”Jos tätä vetyä käytetään polttokennossa, joka pyörittää autonmoottoria, prosessissa syntyy lisää energiahäviöitä.” Vihreää vetyä olisi hyvä tuottaa energian ollessa hyvin halpaa, esimerkiksi silloin, kun tuulivoimalat tuottavat enemmän kuin mitä voidaan välittömästi käyttää. ”Jos vetyä ei voi käyttää paikan laan useita aloitteita vetytavoitteidensa toteuttamiseksi yhdessä teollisuuden

päällä, sitä on järkevää käyttää jonkin helpommin kuljetettavan aineen, kuten synteettisen polttoaineen, tuottamiseen”, Korpeinen lisää. Vety onmyös arvokas lisä teollisuustuotteissa ja -prosesseissa, joissa päästöjen vähentäminen on muutoin kallista tai vaikeaa, ku

ten koksihiilen korvaamisessa terästeollisuudessa. UPM:n kilpailuetu kehittyvässä vetytaloudessa

Tulevaisuuteen valmistautuvalla UPM Energyllä on paljon päästötöntä sähköntuotantoa, kuten vesi- ja ydinvoimaa. UPM käyt tää jo nyt vetyä teollisuusprosesseissaan, erityisesti uusiutuvien polt- toaineiden valmistuksessa. Yhtiö rakentaa parhaillaan myös bioke- mikaalijalostamoa Saksan Leunaan tuottamaan kemikaaleja, joiden avulla fossiiliset petrokemian tuotteet voidaankorvatapuupohjaisilla. Lisäksi UPM:llä on merkittäviä määriä biogeenistä hiilidioksidia, jota syntyy biomassan energiakäytöstä UPM:n sellutehtailla. Bio geeninen hiilidioksidi tulee olemaan tulevaisuudessa yksi kestävän kehityksen mukaisen vetytalouden keskeisistä resursseista. UPM tutkii parhaillaan näiden resurssien tarjoamia vetytalouden mah dollisuuksia. Miten vihreä vety määritellään? Tämänhetkisenä haasteena on, että vihreän vedyn määritelmistä ja tietyistä ehdotetuista rajoituksista puuttuu sääntelyvarmuus,

FEATURE

29

Vihreä vety on päästötön polttoaine, joka ei tuota muuta kuin vesihöyryä.

30

Green

Vetypolttokennoja käyttävät sähköautot voisivat hyötyä lisääntyneestä käyttöjoustavuudesta sekä kevyemmistä ja edullisemmista akuista.

FEATURE

31

mikä voi estää vedyn täyden potentiaalin hyödyntämi- sen. On ehdotettu, että vain uusista tuuli- ja aurinkovoi- maloista saatavan sähkön käyttö hyväksytään vihreän vedyn tuotannossa, mutta monet ovat kyseenalaista neet tämän lähestymistavan liian rajoittavana. Sähköntuotantomuotojen osalta on myös vaadittu tek- nologianeutraalia lähesty mistapaa, joka auttaisi markkinoita innovoimaan ja kannustaisi investointeihin jo fossiilisista polttoaineista luopumisen alkuvaiheessa. "Painopisteen ei tulisi olla

“Elektrolyysillä tuotetun vedyn lisäksi on muitakin tapoja, jotka integroivat uusiutuvan energian ja vedyn tuotannon,

tietyssä sähkölähteessä vaan mahdollisimman nopeassa ja kustan nustehokkaassa päästöjen vähentämisessä. Teknologianeutraaliudella vihreän ja vähähiilisen vedyn tuotanto käynnistyisi paljon nopeam min”, Korpeinen sanoo ja lisää, että UPM vaatii vähähiilisen vedyn tunnustamista täydentäväksi tavaksi tukea vedyn käyttöönottoa. Vedyn tuotantoteknologiat kehittyvät nopeasti, mikä tekee REPowerEU:n kapeasta määritelmästä ongelmallisen. Kuten Jackson toteaa: ”Elektrolyysillä tuotetun vedyn lisäksi on muitakin tapoja, jotka integroivat uusiutuvan energian ja vedyn tuotannon, esimerkiksi pyrolyysi. Pyrolyysissä voidaan käyttää biomassaa, puuta, jätevettä ja jätettä – periaatteessa kaikkia lähteitä, jotka voidaan muuttaa kaasuksi tai jotka sisältävät metaania. Tämä voisi vähentää Euroopan energiariippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista.” Oikeat puitteet ja kannustimet Euroopan nykyinen energiakriisi ja korkeat energianhinnat edellyt tävät kotimaisten, uusiutuvien energialähteiden tuotannon nopeaa lisäämistä. Tuuli- ja aurinkoenergiakapasiteetin lisääminen ener giaomavaraisuuden tukemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi aset taa paineita sille, kuinka paljon uutta kapasiteettia voidaan luoda lyhyellä aikavälillä. ”Voimmeko samanaikaisesti lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kaasun kaltaisten ulkoisten energialähteiden korvaamiseksi sekä te hostaa vihreän vedyn tuottamista?” Korpeinen kysyy. ”Tiukkojen puitteiden sijaan REPowerEU-suunnitelmissa tuli si omaksua markkinasuuntautuneempi ja teknologianeutraalimpi lähestymistapa ja tarjota kannustimia, kuten avustuksia ja inves tointitukea. Liika yksityiskohtiin jumiutuminen ei hyödytä ketään”, Korpeinen sanoo. ”Säädökset voisivat määrätä, että on käytettävä tiettymääräpäästöttömiäpolttoaineitataimateriaaleja,kutenuusiu- tuvien polttoaineidenmarkkinoilla jo tehdään”, hän lisää. UPMon jo nyt uusiutuvien polttoaineiden innovoinnin edelläkävijä. Yhtiö tukee asiakkaitaan päästöttömän vedyn hankinnassa ja tuotan nossa sekä sen käyttämisessä teollisuusprosessien hiilidioksidipäästö

esimerkiksi pyrolyysi.”

jen vähentämiseen. ”Asetetaan vain kriteerit sille, mitä haluamme yhdessä saavuttaa, ja annetaan markkinoiden ja teknologian määritellä, mikä on tehokkain tapa päästä tavoitteeseen”, Korpeinen summaa.

Made with FlippingBook flipbook maker