Biofore-lehti 2022

FEATURE

35

yhteen, myymuut ja pane tase tehokkaaseen käyttöön. Kaikki, kuten tarrat, energia, sellu ja puuteollisuus, kyseenalaistettiin. En tiedä, miksi ajattelin silloin eri tavalla, mutta niin vain ajattelin”, Pesonen muistelee. Hän muistaa miettineensä asian niin, että UPM:ään sopivalla liiketoiminnolla tulee olla kaksi kriteeriä. Raaka-aine on metsäbio massaa, mutta liiketoiminnan on myös ansaittava asemansa yhtenä alansa parhaana. ”Raflatacissa olemme todistaneet, että pystymme kasvamaan ja olemaan kilpailukykyinen. Kasvu on ollut lähes viisi prosenttia vuodessa ja marginaalit ovat kaksinkertaistuneet. Sama koskee esi- merkiksi sellua, jossa varsin nopeasti nousimme yhdeksi maailman johtavaksi yhtiöksi.” Uudistuminen paperiyhtiöstä nyky-UPM:ksi on vienyt parikym mentä vuotta ja vaatinut paitsi sopeutumista painopaperien hiipu vaan kysyntään myös kykyä innovoida uraauurtavia tuotteita, kuten biokemikaaleja ja biolääketieteen tuotteita. Yhtä Pesonen ei unohda koskaan mainita, kun puhutaan yhtiön muuttumisesta. ”Olemme ainoa yhtiö, jossa paperi on edelleen vahvassa roolissa. Paperiliiketoiminta tuo vapaata kassavirtaa kasvuun ja innovaatioi hin sekä pitää taseen kunnossa. Olen todella ylpeä paperista.” Hyvä polku vetytalouteen Leunan biokemikaalijalostamo on merkittävä avaus fossiilisten ma teriaalien korvaamiseksi monissa kuluttajatuotteissa. Hiilidioksidi vapaata energiaa UPM tuottaa ydin- ja vesivoimalla, josta Pesonen odottaa vakaata tulosta. Hieman kauempana tulevaisuudessa hän näkee mahdollisuuk sia hiilivapaan sähkön ja tehtailla syntyvän biopohjaisen hiilen yh distämisessä uusiksi tuotteiksi. ”Vetytalouden kaupalliset mahdollisuudet alkavat näkyä tulevina vuosina. UPM:llä on erittäinhyvä polku vetytalouteen”, Pesonen visioi. Energiakriisi palautti ilmastonmuutoskeskustelun perus- kysymyksiin. Turvallisuus haastoi ilmastopolitiikan, jossa Pesosen mukaan on puhuttu liikaa hiilinieluista ja kompensaatiosta ja liian vähän fossiilisten raaka-aineiden ja polttoaineiden korvaamisesta. ”Kompensoimalla ongelma ei ratkea, vaan ratkaisu löytyy fos siilisia materiaaleja korvaavien tuotteiden kehittämisestä, eikä se tapahdu välittömästi. Tämän pitäisi olla keskustelun keskiössä.” Energiaturvallisuudessa UPM on iso tekijä Suomessa, missä yhtiö ei ole vain suuri energian kuluttaja vaan myös suuri energian tuot- “Paperiliiketoiminta tuo vapaata kassavirtaa kasvuun ja innovaatioihin sekä pitää taseen kunnossa. Olen todella ylpeä paperista.”

taja sekä keskeinen säätöenergian toimittaja ja huoltovarmuuden ylläpitäjä. Jatkuvan parantamisen kulttuuri Selkeän strategian, ketterän toimintamallin, vahvan taseen ja kilpailu- kyvystä huolehtimisen lisäksi Pesonen näkee yhtiössä erityisen voimavaran. ”Yhtiössä on jatkuvan parantamisen kulttuuri. Voi sanoa, että in nostus ja uteliaisuus tulevaan on yhtiön DNA:ssa.” Tätä kulttuuria ruokkii Pesosen mielestä se, että UPM:läiset kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä yhtiössä, jolla on iso roo li ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toinen tärkeä asia on liike- toiminnoille annettu kokonaisvastuu, joka ulottuu raaka-aineesta asiakkaisiin. ”Henkilöstön rooli on todella tärkeä. Oikeat henkilöt oikeissa pai koissa tuovat menestystä ja tuloksia yhdessä. Ja johtajilla pitää olla voimaa toteuttaa. On kyettävä kulkemaan joskus trendejä vastaan omaan näkemykseen luottaen”, Pesonen sanoo. Näin tapahtui Paperiliiton lakkoillessa Suomessa viime keväänä. UPM:n johdon motiivit kyseenalaistettiin julkisessa keskustelussa ajoittain hyvinkin kärjekkäästi. ”Tavoitteemme oli selkeästi se, että työehtosopimukset sovi taan UPM:ssä liiketoimintakohtaisesti, jotta pärjäisimme kansain välisessä kilpailussa mahdollisimman hyvin. Tähän tavoitteeseen päästiin, ja uudet liiketoimintakohtaiset sopimukset toivat muutok sia, joita tulevaisuuden menestyminen Suomessa vaatii”, Pesonen sanoo. ”Johdolla ja henkilöstöllä on nyt mahdollisuus yhdessä huoleh tia siitä, että tuotantoyksikkö on kilpailukykyinen, kun tuotteet kohtaavat maailmanmarkkinoilla muita tuotteita. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kyse.”

JUSSI PESONEN Vuodesta 2004 UPM:n toimitusjohtajana työskennellyt Jussi Pesonen siirtyy eläkkeelle vuoden 2024 aikana. Hän on palvellut yhtiötä useissa johtotehtävissä vuodesta 1987. Jussi Pesonen on syntynyt vuonna 1960 ja on koulutukseltaan prosessiteknologian diplomi insinööri.