Biofore-lehti 2022

Tea Manninen, Miika Manninen Kuvat Miika Manninen

E LÄMÄÄ L INSS IN LÄP I

39

Sara Turunen oli jo lapsena kiinnostunut luonnosta, ja hän pelasti sadevesiastioihin eksyneitä hyönteisiä hukkumasta. Nykyisessä työssään hän on päässyt tutustumaan erityisesti pölyttäjiin, joita ilman

metsän kasvilajien rikkaus kuihtuisi.

K un astummemetsäänJanakkalanHarvialassa, ilmassa tuoksuu vielä edellispäivän sade. Pilvimatto lepää kattona puiden päällä ja suodattaa yllemme hentoja valojuovia. Vaikka ympärillä on hiljaista, metsänhoidon asiantuntija- yritys Tapion luontotiimissä ja Pölymetsä-hankkeessa asiantuntijana työskentelevälle Sara Turuselle metsä huokuu elämää tuhansien ja taas tuhansien lähes näkymättömien mutta elintärkeiden hyönteisten kautta. Kun tarkemmin katsoo, kaikkialla hyörii erilaisia hyönteisiä, kuten perhosia, hämähäkkejä ja ihan ensimmäisenä eteen lennähtäviä kimalaisia, jotka ovat metsänmerkittävimpiä pölyttäjiä. Myös maaperä kuhisee elämää; Janakkalassa onkin tavattu yli 900 kovakuoriaislajia. Hyönteisillä on olennainen rooli metsien ekosysteemissä, ravin toverkossa ja monimuotoisuudessa. Niiden hyvinvoinnista huoleh timinen on työtä metsien hyväksi. Turunen kertoo, että jos esimerkiksi pölyttäjät katoaisivat metsistä, niissä ei olisi enää lainkaan kukkivia kasveja ja marjoja olisi paljon vähemmän – jos ollenkaan. Hajottajat puolestaan vaikuttavat siihen, että maaperä, ja sitä kautta myös metsä, voivat paremmin. ”Erityisesti pistiäiset tarvitsevat lahopuuta pesäpaikoikseen”, Turu nen kertoo. ”Kaikille hyönteisille lahopuu ei ole pelkästään pesäpaikka, vaan esimerkiksi tietyt toukat mutustelevat sitä ravinnokseen.”

Hämähäkkilaji kirjokurkukki (Araniella displicata) on saalistanut hyttysen. Hyönteisillä on metsässä roolinsa hajottajina ja pölyttäjinä, mutta ne ovat myös ravintoa toisille hyönteisille ja linnuille. Lisäksi metsähyönteisten lajikato vaikuttaa

metsissä esiintyvien lintujen elinoloihin.