Biofore-lehti 2022

Sini-Maria Melanen Kuvat UPM, Getty Images

FEATURE

45

Teollisuuden sivuvirroista valmistetut lannoitteet mahdollistavat tehtaiden ja maatalouden yhteisen kiertotalouden.

U krainan sodan syttymisen ja maan viljasadon viennin pysähtymisen jälkeen maatalous on kärsinyt pahoja isku ja. Vuonna 2020 Venäjä oli maailman suurin lannoitteiden viejä, mikä on yksi syy siihen, ettämerkittävä osamaailman elintarviketuotannosta on nyt uhattuna. Kun Venäjää vastaan ase tetut pakotteet katkaisivat viennin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, uusien ratkaisujen löytämisestä lannoitepulan ratkaisemiseksi on tullut ajankohtaista. Metsäteollisuus tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja vastata haastee seen. Joitain UPM:n sivuvirtoja hyödynnetään jo nyt kalkituksessa, maanparannuksessa tai lannoitteena. UPM on myös asettanut ta voitteekseen käyttää jätevedenpuhdistamoillaan ainoastaan kier- rätettyjä ravinteita vuoteen 2030 mennessä. Näin se ei kilpaile arvokkaista neitseellisistä ravinteista, jotka voidaan hyödyntää esi- merkiksi lannoitteiden valmistuksessa. Kierrätysravinteina käyte- tään esimerkiksi muiden yritysten ravinnerikkaita sivuvirtoja, mikä vähentää vesistöihin päätyvää kokonaisravinnekuormaa sekä energiaintensiivisesti tuotetun typen ja luonnonvarana ehtyvän fosforin käyttöä. Suomen lannoitevalmistelaki päivitettiin vuonna 2022, ja EU:n lannoitevalmisteita koskevan asetuksen kolmen vuoden siirtymä- aika päättyi saman vuoden heinäkuussa. Asetus avasi sisämarkkinat orgaanisille ja sivuvirtapohjaisille lannoitteille, mikä helpottaa niiden tuotantoa jamyyntiä. EU:n sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten pääosastonmukaan orgaanisesta jätemateriaalista koostuvat lannoit teet voisivat korvata 30 prosenttia louhituistamineraalilannoitteista.

EU:n asetus avaa ovia ”Teollisuuden sivuvirrat sisällytetään EU:n lannoiteasetukseen ensimmäistäkertaa, ja erityisesti orgaanisistamateriaaleista valmis- tettujen lannoitteiden tuotanto helpottuu”, kertoo Suomen maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Titta Berlin . Sivuvirrat ovat jo pitkään olleet osa kansallista lainsäädäntöä, mutta Berlinin mukaan ravinteiden ainesosaluokkien määrittely- tapa oli vanhentunut, eikä laki tukenut innovaatioita. Nyt kansallinen lainsäädäntö on EU:n säädösten mukainen. ”Ennen uudet ainesosat luokiteltiin tarkasti käyttötarkoituksen mukaan. Nyt tuotteiden kehittäminen ja eri ainesosien sekoittaminen on joustavampaa”, Berlin selittää. ”Haitallisten ainesosien määrän pitäminen kurissa pysyy kuitenkin edelleen etusijalla.” Lainsäädännön uudistus ajoittui sopivaan hetkeen, sillä Eu rooppa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan tuontilannoitteista. Mutta mitkä ovat kierrätysravinteiden todelliset mahdollisuudet? Suomessa kierrätyslannoitteiden tuotanto on ollut lähinnä pai kallista liiketoimintaa, eikä se ole koskaan ollut taloudellisesti kovin kannattavaa. Maailman tämänhetkiset tapahtumat voivat kuitenkin muuttaa asiaa. Paikallisuus ja kokonaiskestävyys olennaista Mikä on estänyt teollisuutta hyödyntämästä kierrätysravinteiden tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti? ”Sivuvirtojen käyttö lannoitteiden tuotannossa on hyvin säänneltyä ja syystäkin. Metsä teollisuuden sivuvirrat eivät ole erityisen ravinteikkaita, ja yritysten on otettava huomioon kokonaiskustannukset ja -hyödyt”, sanoo