Sanat haltuun

Pojatkin lukevat – mutta riittävätkö taidot? Vaikka Suomi on lukutaidon kärkimaita, peruskoulun päättää Suomessa joka vuosi noin 6000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että arkielämästä selviytyminen tuottaa vaikeuksia.

TEKSTI: EMMI JÄKKÖ

KUVA: MARKO SIMONEN

H yvä lukutaito vahvistaa sosiaalista identi- teettiä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Se antaa myös pohjan pärjätä informaatio- yhteiskunnassa ja nykyisessä työelämässä. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia; selvitäkseen arkielämästä on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja kä- siteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa. Poikien lukutaito tarvitsee erityistä tukea Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidos- sa on suurempi kuin missään muussa oecd-maassa. Vuoden 2015 pisa-tutkimuksessa heikolle taitotasolle pojista jäi 16%, kun tytöistä heikkoja lukijoita on 7%. Tyttöjen taidot ovat noin yhden kouluvuoden verran poikia edellä. Kansallisen koulutuksen arviointikes- kuksen selvityksen mukaan jopa joka viidennellä pe- ruskoulunsa päättävällä pojalla on vaikeuksia ymmär- tää lukemaansa ja selviytyä vaikkapa työhakemuksen laatimisesta. Poikien lukutaidon rapistumisen syyt ovat moni- naisia, mutta poikien lukutaidon tunnistamisessa ja kehittämisessä on tärkeää löytää poikia kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä, ja laajentaa käsitystä luke- misesta. Jos kaunokirjallinen teos ei tunnu omimmalta lukemisen muodolta, voi kannustaa vaikka tietokirjo- jen tai rap-lyriikoiden pariin. Myös lukemisen uudet muodot, kuten sähköiset formaatit saattavat innostaa erityisesti poikia lukemaan. Esimerkiksi englantilaisen National Literacy Trustin tutkimuksessa sähkökirjan

helppo saatavuus lähes puolitti niiden poikienmäärän, jotka kokivat lukemisen vaikeaksi. Olisi myös tärkeää saada lukemiselle positiivisia roolimalleja. Ilman riittävää lukutaitoa ihminen jää helposti yksin Suomessa on selvästi enemmän syrjäytyneitä nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Lähes 16 % 20–24-vuoti- aista suomalaisnuorista on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Hyvä lukutaito on yksi avain- tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Ihmiset, jotka luke- vat enemmän, saavuttavat todennäköisemmin hyvän koulutustason ja menestyvät myös työelämässä. Yksi tehokkaimpia syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä on opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen. ”On huomionarvoista, että heikkojen lukijoiden ja syrjäytyneiden nuorten määrä on samaa suuruusluok- kaa. Asiaa ei ole tutkittu Suomessa, sen sijaan hyvän lu- kutaidon ja jatko-opintojen yhteys on todettumonissa selvityksissä. Lukutaidon edistäminen on yksi ratkaisu syrjäytymisen ehkäisyyn. Tässä tarvitaan eri toimijoi- den, niin kodin, koulun, kirjastojen kuin kolmannen sektorin yhteistyötä”, sanoo Lukukeskuksen toimin- nanjohtaja Ilmi Villacís . Sanat haltuun -hanke haluttiin suunnata erityisesti ammattikoulujen teknisten alojen opiskelijoille. Heistä valtaosa on poikia ja tutkimuksen mukaan lukutaidon kehitys jää ammattikoulussa vähäiseksi peruskoulun jälkeen verrattuna lukion käyneiden lukutaitoon. Sik- si juuri ammattikoululaisten lukutaitoon on tärkeää suunnata erityistä tukea.

Syrjäytyneiden nuorten määrä Pohjoismaissa

57% ammattiin opiskelevista kertoo kärsivänsä lukivaikeuksista

20%

15,7%

15%

9,3% 9,3%

10%

8,2%

5,6%

5%

0%

Suomi

Ruotsi

Tanska

Norja

Islanti

Lähteet: 10 faktaa lukemisesta, Lukukeskus 2017

Amisbarometri 2017

6 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 7