UPM-Biofore-Lehti-1-2019

vat tulville, jolloin niiden infrastruktuu- rit ovat vaarassa. Eniten tällaisia alueita on Aasiassa, mutta myös Lontoo, San Francisco, New York ja Buenos Aires saat- tavat kärsiä ilmiöstä tulevaisuudessa. Myös Euroopan vuoristojäätiköt kutis- tuvat lämpenemisen seurauksena. Viime kesänä Euroopan tärkeimmän jokireitin Reinin pinta oli kuivuuden vuoksi alem- pana kuin koskaan, minkä vuoksi laivalii- kenne keskeytettiin lähes kahdeksi kuu- kaudeksi. Sateiden ohella Rein saa vetensä Alppien jäätiköiden sulamisvesistä. Joen vesimäärä laskee ilmaston lämpenemisen takia edelleen, joten laivaliikenne on jat- kossa yhä suuremmissa ongelmissa. Kuivuus lisääntyy Useat Aasian suuret joet saavat alkunsa Himalajan jäätiköltä. Jäätiköiden kutis- tuessa vettä virtaa suuriin jokiin yhä vähemmän, mikä vaikeuttaa maatalou- den harjoittamista ja heikentää elämisen edellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Tähän asti ilmastonmuutoksen suu- rimmat vaikutukset johtuvat sademää- rien vaihtelusta. ”Jos jatkamme nykyisellä päästölin- jalla, niin keskilämpötila nousee noin 3–5 astetta vuosisadan loppuun mennessä 1800-lukuun verrattuna, ja seuraavalla vuosisadalla jopa 4 astetta lisää. Kuivuus, haihtuminen ja meriveden pinnan nousu muuttavat maataloutta niin merkittä- västi, että kyky tuottaa ravintoa maa- pallon kasvavalle väestölle on vaarassa”, Taalas arvioi. Afrikassa kuivuus etenee entises- tään etelässä ja pohjoisessa, mutta myös monet muut tärkeät maatalousalueet kärsivät. ”Vuosisadan loppuun mennessä Afrikassa voi olla jopa neljä miljardia ihmistä. Maatalous on merkittävä työl- listäjä ja monen talouden perusta. Jos ilmasto-olosuhteet heikkenevät merkittä- västi, se voi johtaa kriiseihin ja merkittä- viin pakolaisvirtoihin.”

Uusia avauksia tarpeen Taalaksen mukaan neljä vuotta sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuk- sen täytäntöönpano ei etene riittävän nopeasti. ”Jos haluamme noudattaa IPCC:n määrittelemää 1,5 celsiusasteen kehi- tyspolkua, meidän on seuraavan vii- den vuoden aikana painettava pääs- töjen kasvu laskuun ja luovuttava fossiilisista kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Jos pyrimme Pariisin sopimuksen kahden asteen ylärajaan, niin meillä on vuoteen 2070 saakka aikaa luopua fossiilienergiasta.” Kehittyneet maat ovat päästä- neet perinteisesti eniten kasvihuo- nekaasuja ilmakehään, mutta viimei- sen 20 vuoden aikana Aasia on nous- sut kärkeen. Myös OECD:n ulkopuo- listen maiden päästöt ovat kasvaneet vauhdilla viime vuosina. ”Vaikka USA:n keskushallinto vetäytyi ilmastosopimuksesta, on monilla yrityksillä, kaupungeilla ja osavaltioilla kunnianhimoisia ilmas- tonmuutoksen torjuntaan liittyviä tavoitteita ja käytäntöjä.” Vaikka kansainvälisen energiajär- jestön (International Energy Agency, IEA) raportin mukaan tuuli- ja aurin- koenergia kasvavat kaksinumeroisin lukemin, vauhti ei ole riittävä, jotta ne pystyisivät täyttämään kasvavaa sähkönkulutusta. Vaje täytetään pää- asiassa fossiilisilla polttoaineilla. Suunta huolestuttaa kaikkia. YK:n pääsihteeri António Guterres jär- jestää syksyllä ilmastohuippukoko- uksen, jonka tiedeosuudesta Taalas vastaa. ”Tavoitteemme on, että jäsen- maat tulevat kokoukseen kertomaan uusista avauksista, joiden avulla vähäpäästöiseen maailmaan voidaan siirtyä entistä nopeammin. Muutos on samalla liiketoimintamahdolli- suus, josta ensimmäiset hyötyvät mahdollisesti eniten.” 

”Teolliset tuotanto­ prosessimme ottavat huomioon ilmasto- ja ympäristökysymykset erittäin hyvin. Maailmalla tarvitaan sellua, paperia ja kartonkia.” – Petteri Taalas

1/2019 |  21