UPM-Biofore-Lehti-1-2019

vähintään metrin ja korkeudeltaan 30–100-senttimetrisiä. Sääksi elää samassa pesässä kump- paninsa kanssa koko ikänsä eli par- haimmillaan kymmeniä vuosia, mikäli ympärille ei kasva korkeampaa puus- toa ja olosuhteet muutoinkin säilyvät otollisina. Pesänrakennusvaatimuksiin kuuluu myös tietynmallinen puun lat- vasto. Pesä on niin suuri ja raskas, ettei sitä rakenneta piippolatvaan, vaan oksiston tulee olla laakea ja tukeva. Tällaiset pituuskasvunsa päättäneet aihkipetäjät ovat harvinaisuuksia talousmetsissä, mutta niiden määrää pyritään nykyisin lisäämään säästö- puuryhmien avulla. “Nyt suunta on hyvä: sääksikanta on kohentunut. UPM on tehnyt yhteis- työtä Sääksisäätiön perustamisesta lähtien. Heillä on iso ympäristöosasto tutkijoineen ja UPM:n väellä on aina ollut kiinnostusta metsäluonnon monimuotoisuuteen.” ”Vuosien saatossa yhteistyömme tärkeimmiksi osa-alueiksi ovat muo- dostuneet laaja tekopesäohjelma, sääksien pesinnän seuraaminen pesäkameroiden avulla, tiedotus- ja opetusmateriaalin valmistaminen sekä jakaminen ja toimivan paikkatieto- järjestelmän hyödyntäminen sääksen pesätietojen rekisteröinnissä”, Koivu iloitsee hedelmällisesti sujuneista yhteistyön vuosista. UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Timo Lehesvirta on tiiviisti mukana niin kääpien siirtoistutus- hankkeessa kuin sääksien tutkimus- ja suojelutoiminnassa sekä kaikissa muissakin UPM:n biodiversiteetti- hankkeissa. ”Meillä on toteutettu johdonmukai- sesti metsien monimuotoisuusohjel- maa erilaisin tutkimuksin ja käytän- nön toimenpitein ja yhteistyöhank- kein jo yli 20 vuoden ajan. On saavu- tettu paljon hyvää kehitystä: puulaji- Biodiversiteettitavoite – käytännön kannanotto

suhteet ovat monipuolistuneet ja laho- puun määrä on lisääntynyt, mikä on merkittävää, sillä jopa neljännes met- sän eliölajeista elää lahopuulla.” ”Marraskuussa julkistimme uuden biodiversiteettitavoitteen, joka on yksi UPM:n 2030-vastuullisuusta- voitteista. Se on ainutlaatuinen, sillä millään muulla biotaloustoimijalla maailmassa ei ole tällaista kannan- ottoa luonnon monimuotoisuudesta. Biodiversiteettitavoitteemme toteu- tumista ja siihen liittyvää toimin- taa seuraa riippumaton ryhmä alan tutkijoita.” Lehesvirta pohdiskelee, kuinka vielä 10–20 vuotta sitten biodiversiteetin nostivat puheenaiheeksi lähinnä luon- nonsuojelijat, mutta nykyisin moni- muotoisuuskysymysten ymmärretään läpäisevän koko yhteiskunnan ja siitä ovat vihdoin kiinnostuneita kaikki – monimuotoisuus on valtavirtaistunut. ”Biodiversiteetti on jokaisen asia. Lähtien siitä, että luonnolla on itseis­ arvo ja sitä pitää turvata. Jokainen menetetty laji on lopullisesti poissa ja ihmisellä on eettinen vastuu huo- lehtia lajeista. Myös terveytemme ja hyvinvointimme on riippuvaista elävästä luonnosta aamusta iltaan. Suojelemalla luontoa ja sen monipuo- lisuutta turvataan elämä.” Talouden näkökulmasta biodiver- siteetti on koko biotalouden perusta ja se tuo myös taloudellisen syyn pitää luonnosta huolta. ”Lajien biodiversi­ teetistä huolehtimalla ja luonnon- varoja vastuullisesti hyödyntämällä pidetään huolta biotaloudesta ja sen kehitysmahdollisuuksista, kun väis- tämättä siirrytään fossiilisesta aika­ kaudesta uuteen. Puhuttaessa bio- diversiteetistä puhutaan elämän koko kirjosta ja kaikesta mitä luonto meille tarjoaa, ravinnosta ja lääkkeistä asumiseen ja luonnossa virkistäyty­ miseen.”  Metsästä hyvinvointi, terveys ja talous

SÄÄKSEN PESÄ on halkaisijaltaan vähintään metrin ja korkeudeltaan 30–100 senttimetriä. JUHANI KOIVU on kansainvälisesti merkittävän sääksisäätiön perustaja ja lintubongari jo pikkupojasta.

1/2019 |  55