UPM-Biofore-Lehti-2-2019

MIKÄ LAJI?

Yhden hengen kotitalouksien määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 120 miljoonalla. Määrä kasvaa maailmanlaajuisesti nopeammin kuin minkään muun kotitaloustyypin. Pienempiä ja kestävämpiä pakkauksia tarvitaan enemmän. K aupungistuminen muuttaa elämän­ tyyliämme. Se vaikuttaa yhden hengen kotitalouksien määrän kasvuun avioliittojen vähene­ misen, syntyvyyden laskemisen, väestön ikääntymisen ja käytettävissä olevien tulojen kasvun ohella. Going Solo -teoksen kirjoittaja Eric Klinenberg toteaakin haastatte­ lussa, että kaupungeissa ihmisillä on mahdollisuus asua yksin mutta viettää silti muiden kanssa aikaa julkisilla paikoilla. Klinenbergin mukaan yhden hengen taloudet ovat suhteellisen uusi ilmiö, sillä ennen 1950-lukua historiassa ei ole ollut yhteiskuntia, joihin kuuluu suuria määriä yksin asuvia ihmisiä. Arvioiden mukaan yhden hengen talouksien määrä oli vuoden 2016 lopussa 330 miljoonaa, ja Euromonitor arvioi määrän kasvavan maailmanlaajuisesti 120 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

PALJON MATKUSTAVANA Anna Kuusela istuu useammin ravintolapöydässä kuin syö kotona. Mutta silloin kun hän niin tekee, noutoruoka tilataan sovelluksella.

paikalliselta tuoretorilta. Itse käyn mieluummin supermarketeissa tai tilaan verkkoruokakaupoista. Se on kätevämpää, koska tuotteet ovat valmiiksi pakattuja ja käyttövalmiita. Isovanhempieni kanssa laitamme ruokaa kotona, mutta ostamme myös joitakin ruokalajeja ravintoloista. Tämä johtuu siitä, että meillä Kiinassa voi olla aterian aikana maisteltavana jopa 25 pientä ruokalajia.” Kiinassa on maailman suurimmat verkkokauppamarkkinat, ja verkosta voi tilata jopa tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. ”Ostan elintarvikkeita enimmäkseen Hema-verkkosuper­ marketista. Minulla on ystävä, joka laittaa ruokaa kotona, mutta hän ei ole käynyt supermarketissa vuosi­ kausiin. Kotiin tilaaminen on niin helppoa. Verkosta voi valita mitä tahansa hedelmiä tai vihanneksia, ja ne toimitetaan 20 minuutissa,

Tekniikka mahdollistajana ”Syön ulkona usein silloin, kun minulla on kokouksia tai tapaan ystäviä. Ulkona syömisessä ei ole kyse pelkästään siitä, että saa vatsansa täyteen, vaan sosiaalinen puoli on yhtä tärkeää.”, kertoo Lu Ying , toinen Future Urban Livingin perustajista. ”En syö kovin usein noutoruokaa. Tilaan sitä ehkä kerran tai pari viikossa ruokatilaussovelluksilla, kuten Elemellä.” Lulu asuu Shanghaissa, missä ulkona syöminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Lulun mielestä tämä johtuu siitä, että aasialaiset ateriat koostuvat monista eri ruokala­ jeista. ”Ei ole mitenkään epätavallista, että kotona ruokaa laittavat perheet täydentävät vaihtelun vuoksi aterioi­ taan valmiilla ruoilla. Kun menen isovanhempieni luokse illalliselle, he ovat ostaneet ruoka-aineksia

Lulu, Anna ja Alice asuvat yksin eräissä maailman kansainvälisim­ missä kaupungeissa. Kysyimme, miten yksin asuminen vaikuttaa osto­ päätöksiin, etenkin ruuan ostamiseen ja ulkona syömiseen.

2/2019 |  21