UPM-Biofore-Lehti-2-2019

UUSITUVAT ENERGIALÄHTEET – kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoima - ovat nousseet kilpailukyiseksi tuotantomuodoksi perinteisten rinnalle, mikä muokkaa energia­ markkinoita rajulla vauhdilla.

Kiertotalous osaksi energiantuotantoa Kiertotalouteen kytkeytyvä bioenergian käyttö on tullut osaksi energiantuotantoa erityisesti polttonesteiden valmistuksessa ja lämmöntuotannossa. Leskelä sanoo, että metsäteollisuuden aktiivinen toiminta, bioenergia ja hiilinielujen ylläpito sopivat hyvin yhteen. ”Suomessa pidämme kestävänä sellaista metsäperäistä polttoainetta, joka syntyy muun metsänkäytön sivutuotteena. Esimerkiksi puun kuorta, sahanpurua, bioliemiä ja muita metsänhakkuiden tähteitä voi­ daan käyttää energiantuotantoon.” Leskelä arvioi, että Suomessa metsäenergian merkitys kasvaa, kun luovumme kokonaan hiilen käytöstä ja turpeen käyttö puolittuu. Muiden kaukolämmön tuotantotapojen lisääntyessä myös metsästä saatavan bioenergian tarve vähitellen vähenee.” Energiantuotanto muuttuu nopeasti, mutta murros on meneillään myös kuluttajamarkkinoilla. Uusiutuvien energialähteiden vuoksi sähkön hinta vaihtelee aiempaa enemmän, mistä niin teollisuus kuin kotitaloudet voivat hyötyä. ”Esimerkiksi kaukolämpöjärjes­ telmä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kysynnän joustoihin. Tuulisella säällä tuotetaan runsaasti sähköä, jolloin hinta painuu alas. Halpaa sähköä voidaan käyttää kaukolämpö­ järjestelmien veden lämmitykseen”, Leskelä kertoo. Joustoa kysyntään ja tarjontaan

”GLOBAALIT INVESTOINNIT uusiutuviin energialähteisiin yltävät 2,3 biljoonaan euroon tämän vuosikymmenen loppuun mennessä”, Jukka Leskelä sanoo.

Digitaalisuus tuo uusia palveluja ja korvaa nykyisiä ratkaisuja. Akkuteknologian kehitys ja latausjärjestelmien ohjaus luovat merkittävää joustoa uudessa energi­ antuotantojärjestelmässä. Autojen latausta tai kodin lämmitystä voidaan ohjata sähkön hinnanvaih­ teluiden mukaan. ”Tuotannonvaihteluita voidaan tasata myös rakentamalla uusia siir­ toyhteyksiä eli siirtämällä energiaa sinne, missä ei tuule tai aurinko paista. Valtioiden rajat ylittävien verkkojen rakentaminen ei yksin riitä, sillä uusiutuvien osuus kasvaa myös muualla”, Leskelä huomauttaa. Ilmastoneutraali Suomi Suomen hallituksen tavoitteena on, että maasta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä – vuosittai­ set päästöt ja hiilinielujen luomat varastot ovat silloin tasapainossa. ”Energiateollisuudessa uskomme, että tavoite on saavu­ tettavissa. Suomessa sähkön ja lämmöntuotannon päästöt ovat puolittuneet viimeisen kymmenen

u

2/2019 |  29