UPM-Biofore-Lehti-2-2019

että kasvua tulee 15 % aina, kun kau- pungin koko kaksinkertaistuu. Se tarkoittaa sitä, että yhdessä ihmiset innovoivat ja luovat enemmän varalli­ suutta määräänsä enemmän. Siksi kaupungit ovat sivistyksen ja edistyksen kehtoja. Kiihtyvä oravanpyörä Tällainen on kaupunkien universaa­ lisuus: kun kaupungin koko kaksin­ kertaistuu, infrastruktuurissa sääste- tään 15 % ja innovaatioiden ja varalli­ suuden osalta syntyy 15 % ylijäämää. Kuulostaa hyvältä – paitsi että kaupun­ geissa myös sosioekonomiset ongelmat kärjistyvät. Kun kasvun eksponentti on suurem- pi kuin yksi, kasvu on superlineaarista eli rajatonta. Jyrkästi nousevaa kasvu­ käyrää sanotaan ”jääkiekkomailaksi”. Eksponentiaalinen kasvu on kuin start-up, jonka tulos nousee suoraan taivaaseen ja tuottaa kaikille kasoittain rahaa. Superlineaarinen kasvu kiihtyy, kunnes se lopulta käyttää resurssit loppuun. Seuraa romahdus, joka fyy- sikkoWestin mukaan on matemaatti­ nen välttämättömyys, muttei onneksi kuitenkaan käytännön välttämättömyys. Romahdus on pystytty välttämään kerta toisensa jälkeen innovoimalla. Merkittävä innovaatio nollaa ihmis­ kunnan kellon. Se muuttaa kasvun olosuhteet ja edellytykset. Mullistavat innovaatiot ovat vält­ tämättömiä, mikäli tavoite on ikuinen kasvu. Lisäksi, niin kuinWest vakuut­ tavasti argumentoi, innovoinnin vauhdin on koko ajan kiihdyttävä. ”Emme ole pelkästään kiihtyvässä oravanpyörässä, vaan meidän pitää myös vaihtaa oravanpyörää kiihtyvällä tahdilla”, West toteaa YouTubesta löytyvässä Ted-talkissa. Tämä ajatus vie meidät takaisin kaupunkeihin. Toivo on kaupungeissa Kaupungit ovat houkutelleet miljar­ deja haluttavilla asioilla: työpaikoilla, kulttuurilla, ravintoloilla, terveyspal­ veluilla ja viihteellä. Helposti unoh­ tuu, että samassa paketissa tulee epämieluisia asioita sosiaalisesta

Tällainen on kaupunkien universaalisuus: kun kaupungin koko kaksinkertaistuu, infrastruktuurissa säästetään 15 % ja innovaatioiden ja varallisuuden osalta syntyy 15 % ylijäämää.

nan rakettimaiseen kasvuun mutta samalla saattoivat koko planeetan ahdinkoon. Kaupungit myös hillitsevät jo väestön- kasvua. Esimerkit Lähi-idästä ja Aasiasta kertovat, että ihmisten muuttaessa kylistä kaupunkeihin perhekoko pienenee keskimäärin yhdellä lapsella. Kaupunkien merkitys poliittisina kokonaisuuksina on tunnustettu uudel- leen. On niitä, joiden mukaan seuraava talouskriisi saattaa valtioita vararikkoon, mutta póleis (muinaiskreikan ”kaupun­ git”) eivät katoa mihinkään. Kaupungit ovat sinnikkäitä. Ne eivät häviä helposti. On todennäköistä, että kotikaupun­ kisi on paljon vanhempi kuin valtio, jossa asut. On todennäköistä, että demokratian tulevaisuus on kaupunki­ valtioissa. 

levottomuudesta aina fossiilisen ener- gian aiheuttamaan ilmaston lämpene­ miseen. Pystyykö ihmiskunta innovoimaan tiensä ulos ilmaston lämpenemisen ahdingosta? West panee toivonsa kaupunkeihin niin kuin tekee myös Harvardin yliopiston taloustieteilijä Ed Glaeser, joka kirjoittaa teokses­ saan Triumph of the City : ”Kaupungit ovat paitsi ihmiskunnan merkittävin keksintö, myös tulevaisuuden toivomme.” Kaupungit säästävät energiaa ja materiaaleja, mikä on kestävyyden kannalta erinomainen asia. Kaupungit kokoavat yhteen innovatiivisia ihmi­ siä ja synnyttävät yrityksiä. Yritykset tekevät tuotteita korvaamaan fossiili- sia aineita, jotka kiidättivät ihmiskun­

100 MILJARDIN ELEFANTIN PLANEETTA

Ihmiset tarvitsevat noin 2 000 kaloria päivässä. Se vastaa noin 90 wattia eli hehkulampun energiaa. Sosiaalinen aineenvaihduntamme sen sijaan on noin 11 000 wattia tai kaksi miljoonaa kaloria. Niin paljon energiaa tarvitaan autojen, matkapuhelimien, talojen, jääkaappien ja kaiken muun omistamamme valmistamiseen ja käyttämiseen. Olemme kasvaneet satakertaiseksi verrattuna siihen, kun aikoinaan kehityimme omaksi lajiksemme. Luomalla kaupunkeja ja yrityksiä, teollisen vallankumouksen ja kaiken sen tuoman materiaalisen hyvinvoinnin, ihminen on suistunut täydelliseen epätasapainoon kaiken muun elollisen kanssa. Nyt jokainen meistä vastaa energiankulutukseltaan 30 000 kiloista gorillaa tai 12 elefanttia, ja on erittäin kyseenalaista, pystyykö maapallo elättämään sataa miljardia elefanttia.

2/2019 |  33