UPM-Biofore-Lehti-2-2019

D igitaalinen tekno­ logia on mullistanut arkemme ja tapamme lukea ja oppia. Digitaalisia alustoja käytetään tukemaan moni­ muotoisempaa oppimista luokkahuoneissa ja luento­ saleissa ympäri maailmaa. Meillä on aina mukanamme taskukokoinen kirjasto, ja uusimpien sähköisten lastenkirjojen vangitseva vuorovaikutteinen sisältö edistää oppimista. Digitaalinen teknologia on kiistatta tullut jäädäkseen osaksi kasvatusta ja koulutusta. Digitaalisella ja painetulla oma roolinsa Useimmat asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että digitaalisella ja painetulla sisällöllä on oma tärkeä roolinsa niin kotona kuin oppilaitok­ sissa. Mutta mitkä ovat digitaalisen ja painetun sisällön hyödyt, kun puhu­ taan oppimisesta eri tavoin? Digitaalisia tekstejä on halvempi tuottaa, eli ne ovat useampien ihmis­ ten saatavilla. ”Kehitysmaissa voidaan lukea älypuhelimilla e-kirjoina opetusmateriaalia, jonka jakelu olisi muuten mahdotonta,” Stavangerin yliopistossa Norjassa varhaiskasvatuk­ sen ja kehityksen professorina toimiva Natalia Kucirkova sanoo. Kucirkovan mukaan digitaaliset tekstit voivat auttaa oppijoita, joilla on erityistarpeita tai oppimisvaikeuk­ sia, koska lukija voi helposti valita kirjainkoon ja kuunnella puhuttuja selvennyksiä. ”Lapset, jotka eivät ehkä niin paljon välitä lukemisesta, voivat myös pitää enemmän digitaalisista teksteistä,” hän lisää. Tietyt painettuun sisältöön liittyvät ominaisuudet – kuten mahdollisuus uppoutua tekstiin tai tuntea syvempää empatiaa tarinan hahmoja kohtaan – ovat ehkä olennaisempia aikuisille kuin nuoremmille oppijoille, Kucirkova huomauttaa. ”Koska aikuisilla ja lapsilla on hyvin erilainen keskittymis­ kyky, painetun ja digitaalisen sisällön lukemiseen liittyvää kokemusta ei

"PAINETTU TEKSTI on kätevä väline – kestävä, helppo käyttää ja kulkee hyvin mukana. Uskon, että painetut tekstit pysyvät suosiossa vielä pitkään”, professori Naomi Susan Baron toteaa.

hän katsoo todennäköisemmin kirjassa olevaa kuvaa oikeaan aikaan, koska painettua tekstiä on helpompi seurata,” Trakhman lisää. Luokkahuoneissa painetulla sisällöllä saattaa olla juuri se pieni ratkaiseva etu, kun on kyse syvem­ pää analyysia vaativista aiheista. Digitaalisenkin sisällön lukemisessa voi olla hyödyksi oppia olemaan lukiessaan läsnä, Trakhman sanoo ja toteaa lopuksi: ”Lukeminen on hyväksi – riippumatta siitä, missä muodossa teksti on.” Washingtonin yliopiston maailman kielten ja kulttuurien laitoksen lingvistiikan professori Naomi Susan Baron sanoo, että digitaalisen teknologian käytön räjähdysmäisestä kasvusta huolimatta painettujen tekstien myynti on pysynyt vakuutta­ van vakaalla tasolla. ”Painettua tekstiä on ollut länsimaissa saatavilla 1450-luvulta lähtien,” Baron toteaa. ”Se on kätevä väline – kestävä, helppo käyttää ja kulkee hyvin mukana. Muita teknolo­ gisia mediamuotoja, kuten mikrofilmi ja levyke, on tullut ja mennyt. Uskon kuitenkin, että painetut tekstit pysyvät suosiossa vielä pitkään.” 

"Lukeminen on hyväksi – riippumatta siitä, missä muodossa teksti on." kovin helposti voi vertailla.” Asiassa on kuitenkin muitakin näkökulmia. Kliinisen tieteen apulaisprofessori Lauren Singer Trakhman Marylandin yliopistosta toteaa, että digitaalisen sisällön lukeminen vaatii aivoilta erityistä työtä. ”Digitaalisia tekstejä luettaessa tekstin vierittäminen ja taustavalais­ tun näytön katselu kuormittaa aivojen työmuistia enemmän,” hän sanoo. ”On myös viitteitä siitä, että opiskelijat saattavat herkemmin lukea digitaalisia materiaaleja vain silmäillen.” Opiskelijoita käsittelevässä tutki­ muksessaan Trakhman osoittaa, että lukijat ymmärtävät painetun tekstin paremmin. Kirjaa myös ”prosessoidaan syvemmällä tasolla” ja tärkeitä kohtia palataan lukemaan uudelleen. ”Kun lapsi lukee painettua kirjaa, Painetulla sisällöllä on paikkansa opetuksessa

2/2019 |  49