UPM-Biofore-Magazine-1-2016-FI

KIINA Hiilidioksidipäästöt kääntyvät laskuun viimeistään vuonna 2030

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom arvioi, että ilmastosopimus voi olla ensimmäinen askel kilpailukyvyn tasoittami- seksi EU:n ja muiden talousalueiden välillä. ”Kaikki teollistuneet maat eivät ole sitoutuneet vähentämään päästöjä samalla vauhdilla kuin Euroopan maat, joten selkeästi tasapuolista sopimusta ei vieläkään saatu aikaiseksi. Tämä on kuitenkin selkeä edistysaskel, sillä muut talousalueet ovat aiempaa vahvemmin mukana ilmastotalkoissa.” Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle 2 asteeseen. Sopimus velvoittaa maita läpinäkyviin toimiin, mutta pääs- tövähennykset eivät ole laillisesti sitovia. Fagerblom muistuttaa, että EU:n päästöleikka- ustavoitteet ovat edelleen kovempia kilpaileviin talousalueisiin Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Japaniin verrattuna. Myöskään globaalia päästökauppa ei sopimuksessa ole mukana. ”Sopimuksen riskinä on, että EU:ssa kuvitellaan pelikentän tasoittuneen ja lipsutaan toimissa hiili- vuodon torjumiseksi.” Metsityksen käyttö päästöjen vähennyskeinona on aiempaa vahvemmin mukana sopimuksessa. ”Meille on tärkeää, että puuta pidetään uusiutu- vana raaka-aineena, joka tukee ilmastotavoitteita. Samalla on ymmärrettävä, että kun metsävarat kasvavat nopeammin kuin niitä käytetään, metsät pystyvät sitomaan yhä suuremman määrän hiili- dioksidia." Teollisuus on Suomessa suurin bioenergian tuot- taja. Puusta tehdään sellua ja muita tuotteita, ja vasta sivuvirrat muutetaan bioenergiaksi. ”Investoimalla metsiin voimme edistää niiden tervettä kasvua. Voimme samanaikaisesti käyttää metsiä ja säilyttää puuvarantomme taseen hyvänä.” EUROOPPALAISEN TEOLLISUUDEN ETU KATTAVA ILMASTO­ SOPIMUS ON

VENÄJÄ 25–30 %:n vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä

INTIA

JAPANI 26 %:n vähennys vuoden 2013 tasosta vuoteen 2030 mennessä Kasvihuonekaasu­ päästöissä 30 %:n vähennys vuoden

33–35 %:n vähennys hiili-intensiteetissä (päästö/BKT) vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, 40 % energiasta uusiutuvista lähteistä vuoteen 2030 mennessä

2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä

koaan vasta sopimuksen solmimisen jälkeen. Myös päästö- kauppajärjestelmän uudistaminen jää ilmastokokouksen jälkeiseen aikaan. ”EU:n jäsenmaiden energiantuotanto sekä teollisuuden rakenteet aina maankäyttöä, asumista ja ilmastoa myöten vaihtelevat suuresti, joten päästöleikkauksista sopiminen ei ole helppo tehtävä edes EU-maille. Sisäisiä erimielisyyksiä viilataan varmasti useassa kokouksessa Pariisin jälkeen.” Tiilikainen huomauttaa, että EU:n tavoitteena on leikata päästöjä kustannuksiltaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. ”Leikkaukset on tehtävä alueilla, joissa tulokset saavute- taan tehokkaasti mahdollisimman vähäisin kustannuksin. Periaate on kirjattu EU:n ilmastopolitiikan linjauksiin, mutta käytännön soveltaminen punnitaan vasta tulevaisuudessa. Toivottavasti jäsenvaltiot eivät jää kiistelemään keskenään, paljonko kunkinmaan on päästökaupan ulkopuolisista pääs- töistä leikattava.” Tiilikainen painottaa, että kattava ilmastosopimus helpottaa EU:n oman ilmastopolitiikan toteuttamista ja samalla auttaa eurooppalaista teollisuutta globaalissa kilpai- lussa. ”EU etenee ilmastopolitiikkansa kanssa joka tapauk- sessa. Mitä suuremman osuuden Pariisin sopimus päästöistä kattaa, sitä parempi tämä onmyös eurooppalaisen teolli- suuden kilpailukyvyn kannalta”, hän päättää.

1/2016  | 25