UPM-Biofore-Magazine-1-2016-FI

”Toivonkin, että kokouksen avulla voidaan luoda kansainvälinen seurantajärjestelmä ilmastopolitiikan toimien läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden

jakautuneen poliittisen tilanteen vuoksi kansainvälisten ilmastosopi- musten ratifioiminen on sille vaikeaa.” Rahoitus kiperä kysymys Kolmantena sopimuspilarina ovat rahoitukseen liittyvät kysymykset. Kehittyvät taloudet tarvitsevat rahoi- tusta kattamaan kustannuksia, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksen vaiku- tuksista. Vihma näkee, että kysymyksessä on vaikea saada aikaan sitovaa sopimusta, vaanmaat tekevät lupauksia lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastorahoituksesta. ”Ilmastopolitiikan aiheuttamien kustannusten rahoittaminen jakaa kehittyvät taloudet ja pohjoisen teol- listuneet valtiot edelleen kahteen leiriin. Teollistuneissa maissa ilmas- topolitiikan kustannukset synnyttävät sisäisiä ristiriitoja, ja myös maailmata- louden heikko tilanne vaikuttaa rahoi- tukseen ja kustannusten jakoon.” Päästökauppa kasvussa Kokouksen neljäntenä asiapilarina olivat yritysten ja kaupunkien tekemät lupaukset eli niin kutsuttu Lima Paris Action Agenda. ”Teollisuuden kannat ilmasto- kysymyksiin vaihtelevat aloittain ja jopa sektoreiden sisällä on hajontaa. Muutamat toimijat pyrkivät tarkoituk- sella asettamaan liian suuria odotuksia toivomalla esimerkiksi globaalia pääs- tökauppaa tai yhtenäistä hiilipäästöjen verotusta, jota kokous ei tietenkään voinut saavuttaa”, Vihma huomauttaa. ”Päästökauppa etenee kuitenkin hitaasti, sillä esimerkiksi Kiina ilmoitti aiemmin tänä vuonna siirtyvänsä pilot- tikokeiluista koko maan kattavaan päästökauppajärjestelmään vuoden 2017 jälkeen. Yksittäisiä aloitteita tulee ympäri maailmaa, mutta globaa- liin päästökauppajärjestelmään siirty- minen on edelleen vaikeaa.”

lisäämiseksi" – Antto Vihma

2020 jälkeen. Tämä oli mielestäni jo yksi ilmastokokouksen saavutuksista sinänsä”, Vihma sanoo. Pariisin kokouksen toisen pilarin tavoitteena oli perinteisen valtio­ sopimus kaltaisen sopimustekstin solmiminen ja sitä täydentävät päätökset, jotka sisälsivät myös oikeu- dellisesti vaikuttavia elementtejä. Vihma painottaa, että kokouksen menestystä tai mahdollista epäonnis- tumista ei voida arvioida yksittäisillä päätöksillä, kuten esimerkiksi sitou- duttiinko maapallon lämpötilan nousu pysäyttämään kahteen asteeseen. ”Jo nyt on selvää, että maiden pääs- töleikkaukset eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen. Tämä voi olla hyvä yleistavoite, mutta ilmastokokouk- sessa maita ei pystytä painostamaan niin, että tavoitteesta voisi syntyä sitova velvoite. ” Supervallat edistyvät Vihma muistuttaa, että Yhdysvallat ja Kiina olivat jo aikaisemmin ilmoitta-

neet yhdessä päästövähennystavoit- teistaan, jotenmaat olivat valmiimpia sitoutumaan kansainväliseen ilmasto- sopimukseen Pariisissa. ”Tämä oli selkeä muutos aikai- sempaan verrattuna ja hyvä merkki kokouksen onnistumisen kannalta”, hän lisää. ”Kiinassa ilmanlaadun ongelmat ovat vakavia ja aiheuttavat kansalaisten liikehdintää, jotenmaa pyrkii paranta- maan tilannetta esimerkiksi investoi- malla uusiutuvaan energiantuotantoon. Vaikka Kiina on perinteisesti suhtau- tunut sitoviin kansainvälisiin sopimuk- siin varovasti, se tekee kyllä töitä ilmas- tokysymysten eteen sisäisesti.” Yhdysvalloissa liuskekaasun ja uusiutuvan energian kasvu on johtanut merkittäviin päästövähennyksiin ja leikannut hiilen käyttöä energiantuo- tannossa. ”Yhdysvaltain nykyinen hallinto presidentti Barak Obaman johdolla on halukas toteuttamaan kunnianhi- moisempaa ilmastopolitiikkaa, mutta

1/2016  | 27