UPM_Biofore-Magazine_1-2017_FI

Myös UPM:n ja Yaran kehittämässä lannoiteratkaisussa tavoitellaan helppoa kuljetusta ja levitystä sekä oikea-aikaista ravinteiden luovutusta.

Lannoiteteollisuus innovoi vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin Kiihtyvä väestönkasvu yhdistettynä

mitä ravinteita sivuvirroista

löytyy ja miten niitä tulee täydentää, jotta pääsemme kasvin kannalta

Jari Pentinmäki

elintason nousuun asettaa yhä suurempia vaatimuksia maapallolla käytössä

järkevään lannoitusohjelmaan ja saamme koostumuksen toimimaan mineraalilannoiteratkaisuilla siten, että lannoite onmaanviljelijän näkökulmasta mahdollisimman käytettävä”, hän kertoo. Suomessa kasvit pystyvät hyödyntä­ mään lannoituksessa niille annettavat ravinteet parhaiten kesän alussa voimakkaan ja lyhyen kasvukauden aikana. Lannoitus tehdään siis pääasiassa kylvön yhteydessä keväällä ja sitä täydennetään kasvin tarpeidenmukaan. Jos kasvi pystyy hyödyntämään kaikki sille annetut ravinteet, ylimääräisiä ravinteita ei jää peltoon, jolloin niitä ei myöskään huuhtoudu sateiden mukana vesistöihin. Kasvin täytyy saada ravinteet oikeaan aikaan, jotta kasvu käynnistyy tehokkaasti ja kasvi pystyy hyödyntämään loputkin sille annetut ravinteet kasvukauden aikana. ”Mineraalilannoitteidenmerkittäviin hyvä logistiikka. Mineraalilannoitteita on helppo pakata, kuljettaa ja levittää. Myös UPM:n ja Yaran kehittämässä lannoiteratkaisussa tavoitellaan helppoa kuljetusta ja levitystä sekä oikea-aikaista ravinteiden luovutusta”, kertoo Kauppila. Kehitettävää lannoitevalmistetta testa­ taan kesällä 2017 Yaran Kotkaniemen koetilalla. Kehitystyö ja tutkimukset jatkuvat vuonna 2018. Yara Suomi valmistaa tällä hetkellä Suomessa Uudenkaupungin ja Siilijärven tehtailla 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita vuodessa. Tästä noin 80 prosenttia menee vientiin. etuihin orgaanisiin lannoitteisiin verrattuna kuuluu niiden korkea, tasapainoinen ravinnepitoisuus ja

olevalle viljelyalalle. Samaan aikaan ilmastonmuutos muuttaa suuria maa- aloja viljelykelvottomiksi. Elintason nousu kehittyvissä maissa merkitsee lisääntyvää lihankulutusta: tonniin broilerinlihaa tarvitaan kaksi tonnia viljaa, porsaanliha vaatii neljä tonnia ja naudanliha kahdeksan tonnia. Viiden viime vuosikymmenen aikana viljan kulutus onkin kasvanut vuosittain 2,1 prosenttia, kunmaapallon väestö on kasvanut 1,6 prosentin vuosivauhtia. ”Resurssitehokkuutta haetaan maataloudessa samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin. Vuoteen 2050 mennessä meidän pitäisi pystyä tuottamaan 60 prosenttia nykyistä enemmän ravintoa. Tällä hetkellä esimerkiksi eurooppalaisten kuluttamaa ruokaa viljellään 34miljoonan hehtaarin alueella Euroopan ulkopuolella. Meidän pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta ruoantuotannostamme. Satotasoja täytyy pystyä parantamaan, mutta kestävällä tavalla päästöt ja ilmastovaikutukset huomioiden”, sanoo Jari Pentinmäki , Yaran Pohjoismaidenmarkkinoinnin johtaja. Yara on globaali yritys, jonka tekemä tutkimustyö vaikuttaa laajasti siihen, kuinka erilaisia satoja lannoitetaan ympäri maailmaa ja kuinka tehokkaasti viljelyyn käytettävissä oleva maa-ala saadaan hyödynnettyä. ”Lannoite­ markkinat ovat aidosti globaalit. Yaran asiakkaina onmaailmanlaajuisesti 20 miljoonaa maanviljelijää. Tutkimus ja koetoiminta sekä tiedon levittäminen ovat alati kasvava osa toimintaamme”,

20 | BIOFORE