UPM_Biofore-Magazine_1-2017_FI

Raimo Kauppila, Katja Viitikko, Markus Schortemeyer, Leena Kunnas ja Mogens Erlingson UPM:n Lappeenrannan

tutkimus- ja tuotekehitys- keskuksessa.

ravinteita. Se onmyös hyödyllinen ja järkevä tapa käyttää olemassa oleva tuotannon sivuvirta. ”Yhteinen tavoitteemme on kehittää teollisenmittakaavan tehokas ravinneratkaisu, jossa kierrätyslannoite on osaltaan tuottamassa puhdasta suomalaista ruokaa kannattavasti ja mahdollisimman pienillä

kuvailee Pentinmäki. Lannoiteteollisuus pyrkii vastaamaan globaaleihin ruoantuotannon haasteisiin kehittämällä täsmällisesti kunkin kasvin ravinnevaatimuksiin ja kasvuvaiheeseen kohdennettuja lannoitteita. ”Teemme kovasti töitä muunmuassa digitalisaation kanssa parantaaksemme tääksemme huuh­ toumia ja päästöjä. Esimerkiksi kehittämämme N-Sensor-tekno­ logia osaa lukea kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja annostelee kasvilajille kehitetyn algoritmin pohjalta oikeanmäärän typpeä silloin, kun viljelijä haluaa kasvukaudella optimoida sadon ja valkuaisenmäärää”, kertoo Pentinmäki. Kierrätyslannoitteet eivät ratkaise kaikkia ongelmia Bio- sekä primäärilietettä ja tuhkaa mineraaleihin yhdistävästä lannoite­ ratkaisusta pyritään kehittämään yhtä tehokas kuin saatavilla olevat muut lannoitteet. Tutkittavan lannoite­ ratkaisun eduksi voidaan laskea se, että kierrätyslannoite palauttaa maaperään siitä puunkorjuunmyötä irrotettuja viljelyalan ja ravin­ teiden hyötykäyttö­ suhteita ja pienen­

ympäristöpäästöillä. Hanke on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta, resurssitehokkuudesta ja teollisesta yhteis­ työstä”, kuvailee UPM:n strategisten kumppa­ nuuksien johtaja Esa Laurinsilta . Kierrätys­ lannoitteet eivät kuitenkaan

UPM:N RAVINNEVIRRAT HYÖTYKÄYTTÖÖN UPM:n Suomen tuotantolaitokset tuottavat orgaanisia lietteitä noin 430 000 tonnia vuodessa (n. 165 000 kuiva-ainetonnia). Lietteiden mukana prosessista poistuu kaikkiaan noin 2 200 tonnia typpeä, 320 tonnia fosforia ja 370 tonnia kaliumia vuodessa. UPM:n omat ja osaomisteiset bio­ massavoimalaitokset tuottavat noin 70 000 tonnia lannoitetarkoituksiin soveltuvaa tuhkaa vuodessa. Jakeiden peltolannoitekelpoisuutta arvioidaan ravinnepitoisuuden sekä raskasmetallipitoisuuden perusteella. Osa lietteistä ja tuhkista on suoraan lannoitekelpoisia ja osa vaatii prosessointia.

Esa Laurinsilta

ole taikapölyä, joiden avulla ratkaistaisiin sekä teollisuuden sivu­ virtojen tehokas kierto että kasvavan väestön ravinto-ongelma. ”Kierrätyslannoitteisiin liittyy myös aiheetonta innostusta. Esimerkiksi Suomessa meillä on erinomaisen puhdas ruokatuotanto, jota ei missään nimessä saa vaarantaa lisäämällä ravinnekiertoon sellaisia aineksia, jotka eivät sinne kuulu. Yaralle yhteistyö UPM:n kanssa onmielekästä, sillä kummallakin osapuolella tavoitteena on kehittää järkevä ja toimiva, vastuullinen ja kestävä uusi lannoite, jolle on olemassa todellinenmarkkina”, painottaa Pentinmäki. 

1/2017  | 21