Biofore Magazine 2/2016 FI

Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija Maija Heikkinen sanoo, että esimerkiksi metsäteollisuuden yritysten tuottaman kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt Suomessa merkittävästi. Sivuvirrat kiertoon tehokkaammin

Esimerkiksi siistauslietettä on toimi- tettu lisä- ja raaka-aineeksi briketti- tuotantoon ja täyteaineeksi sementti- teollisuudelle. Määrätietoisen työn ansiosta UPM:n Saksan tehtaat ovat päässeet eroon kiinteästä kaatopaikkajätteestä kokonaan. Thomas Krauthauf , UPM:n Schongaun ja Ettringenin tehtaan liiketoiminnan kehitystoiminnan päällikkö huomauttaa, että kiinteistä jätteistä aiheutuvat kustannukset ovat myös pienentyneet viime vuosina, sillä kierrätysketjut on saatu suljettua yhdessä muiden teollisuudenalojen kanssa. UPM:n Schongaun tehdas on onnistunut kehittämään uusia kierrä- tystuotteita tehtaan polttokattiloissa syntyvästä tuhkasta. ”Olemme luoneet tuhkasta uuden tuotteen erottelemalla tietyt jakeet ja kehittämällä niiden ominaisuuksia edelleen. Nyt jakeet toimivat tehok­ kaasti maanpohjan vakauttamiseen tarkoitetuissa tuotteissa, ja niitä voidaan käyttää myös muissa uusissa sovelluksissa”, Krauthauf sanoo. Krauthaufinmukaan uusien kau- pallisten tuotteiden kehittäminen kierrätetyistä raaka-aineista edel­ lyttää sopivien kumppaneiden löytä- mistä ja asiakkaiden tuotantoproses­ sien hyvää tuntemusta. ”Pystymme takaamaan asiakkaal- lemme jatkuvan raaka-ainevirran. Kehittämämme laadunvalvontajärjes­ telmän ansiosta pystymme varmista­ maan, että raaka-aine täyttää asiak­ kaidemme vaatimukset. Kysynnän kasvaessa olemme pystyneet nosta­ maanmyös raaka-aineesta saatavaa hintaa”, hän lisää.

Thomas Krauthauf

Vauhtia Euroopan kiertotaloudelle

”Suomessa tuli tämän vuoden alusta voimaan orgaanisen jätteen kaatopaik- kakielto. Toivomme, että lainsäädännön muutostenmyötä sivuvirtojen tuot­

Sivuvirroista

EU:n komissio julkaisi joulukuussa 2015 uuden Kiertotalouden toiminta­ ohjelman, jonka tavoit- teena on lisätä kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, mikä hyödyttää niin taloutta kuin ympäristöä. EU:n komission

uutta liiketoimintaa

teistaminen helpot- tuu, mikä onmyös liiketalouden näkö- kulmasta terve ajattelutapa. Metsäteollisuuden yritykset joutuvat useinmaksamaan siitä, että muut hyödyntävät teollisuuden sivuvirtoja raaka-aineenaan”, Heikkinen kertoo. Vuonna 2013 metsäteollisuuden tuottaman kaatopaikkajätteenmäärä oli 114 000 tonnia, kun vuoden 2014 tilastojenmukaan jätettä meni kaato- paikalle enää 92 000 tonnia. Vähene­ misen odotetaan jatkuvan tulevina vuosina. Heikkisenmukaanmetsäteolli­ suuden sivuvirroilla olisi nykyistä enemmän käyttöä esimerkiksi maanrakentamisessa. Tällä alueella lainsäädäntö suhtautuu kuitenkin nihkeästi sivuvirtojen hyödyntämiseen. ”Maarakennusasetuksen uudista­ misen yhteydessä pyrimme varmis­ tamaan, että saamme erilaiset jakeet aiempaa laajemmin käyttöön. Myös tuhkan raja-arvojen osalta tavoittee- na on saada asetukseenmuutoksia, joidenmyötä tuhkaa voidaan käyttää aiempaa enemmän esimerkiksi metsä- autoteiden rakentamiseen ja kunnossa­ pitoon.”

Pekka Ståhlberg, Katja Viitikko

Maija Heikkinen

toimintasuunnitelma sekä EU-lainsäädäntö luovat puitteet eurooppalaiselle kiertotaloudelle. ”Uusi ohjelma korostaa varovais- esti biotalouden sekä uusiutuvan raaka-aineen käyttöä uusiutumat- tomiin raaka-aineisiin verrattuna, mikä onmetsäteollisuudelle tärkeä asia. Toimintasuunnitelman pääpaino näyttää kuitenkin edelleen olevan uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätyksessä”, sanoo Heikkinen. Komission uudessa tiedonannossa onmukana myös kiertotalouden monitorointi sekä resurssien käytön mittaaminen. ”Toivomme, että mitta- reissa otetaan huomioon jako uusiu- tuvien ja uusiutumattomien luonnon- varojen käytön välillä, mikä on aidosti suuri haaste.” Samalla komission kiertotalous­ toimintasuunnitelma sisältää 50:n kiertotaloutta edistävän toimen- piteen suunnitelman lähivuosille. Sisältö koskee muunmuassa tuo- tantoa, tuotesuunnittelua, jätteitä, julkisia hankintoja ja kuluttajien informoimista.

saada vuosittainmerkittävää säästöä, kun kiinteistä jätteistä ja kaatopai- koista aiheutuvat kulut poistuvat. Lisäksi ylijäämävirtojen ulkopuoli- sesta käytöstä luodaan lisätuloa. Hyödynnettäviä sivuvirtoja ovat muunmuassa tuhka, liete, viherlipeä- sakka, puujakeet sekä tehtailta jäävä sekalainen talousjäte. Suuri osa kiin- teistä sivuvirroista käytetään esimer- kiksi maanrakennukseen tai poltetaan energiaksi. Kaatopaikalle menevää jätettä UPM:llä syntyy todella vähän. ”Tutkimme parhaillaan, mihin muuhun näitä puujakeita voitai- siin käyttää. Jakeet voisivat soveltua esimerkiksi biokaasun tuotantoon tai lannoitteiksi. Samalla kehitämme uusia liiketoimintamalleja ja etsimme yhteistyökumppaneita”, lisää sivu­ virtojen hyötykäyttöohjelmasta R&D:ssä vastaava Katja Viitikko . Kiertotalouden edelläkävijä Saksassa sivuvirtojen hyödyntämi- sellä on pitkät perinteet, sillä puu­ jakeita, siistauslietettä ja tuhkaa on käytetty useissa kohteissa.

Tällä hetkellä UPM:n tehtailla synty- vistä sivuvirroista noin 90 % päätyy hyötykäyttöön. Päämääränä on, että vuoteen 2030mennessä tehtailta ei enää synny kiinteää kaatopaikka- jätettä tai sitä ei polteta ilman, että polttamisesta saatava energia otettai- siin talteen. Suomessa Zero SolidWaste -projek- tista vastaava UPM:n liiketoiminnan tukipalveluiden johtaja Pekka Ståhlberg sanoo, että tavoitteena on vahvistaa UPM:n asemaa kierto­ talouden edelläkävijänä. Ajureina taustalla toimivat myös kiristyvä lainsäädäntö sekä alati kasvavat kustannuspaineet. ”Meidän on löydettävä kiinteille sivuvirroille kestävä ratkaisu, jossa ylijäämämateriaalit ovat kierrossa ja luovat samalla myös lisäarvoa. Pyrimme luomaan parhaita käytäntöjä ja soveltamaan niitä kaikilla UPM:n tehtailla Suomessa. Tavoitteena on, että UPM:n tehtailla Suomessa ei enää synny kiinteää kaatopaikkajätettä.” Sivuvirtojen hyötykäyttö parantaa UPM:n käyttökatetta. Tavoitteena on

UPM:n Zero Solid Waste -projektin tavoitteena on löytää hyötykäyttöä kaikille teollisessa tuotannossa syntyville sivuvirroille. Projekti on osa UPM:n 2030 vastuullisuusagendaa.

Lisätietoja UPM:n vastuullisuustavoitteista vuodelle 2030 on UPM:n vuoden 2015 vuosikertomuksessa.

>>

16 | BIOFORE

2/2016  | 17

Made with FlippingBook - Online magazine maker