UPM-Biofore-Magazine-2-2017-FI

Mikael Smolander, Tuija Räsänen ja Jutaphak Jarotram pakkaavat käsin kuusentaimia.

Eija Hynninen ja Jari-Pekka Koskinen seuraavat valvomon tietokoneelta taimien kasvuolosuhteita.

Eläviä kasveja ja automatiikkaa Taimitarhan päällikkö Anne Immonen työntää kätensä männynsiemenillä täytettyynmaljaan. Se on hänen tapansa purkaa stressiä. Puolestatoista siemen­ kilosta syntyisi yli 150 000 tainta ja viiden hehtaarin kokoinen hongikko, Immonen laskeskelee. Mitä tuhlausta jättää siemenet maljaan! Mutta ei hätää. Nämä siemenet eivät ole enää itämiskelpoisia, toisin kuin siemenvarastonmuovikaniste­ reissa odottavat erät, jotka ovat tulleet Joroisiin suomalaisilta siementuotta­ jilta tai suoraanmetsistä. UPMei osta siemeniä ulkomailta kasviterveyteen liittyvistä syistä. Ulkomailta tuodun siemenen ja siitä kasvavan puun sovel­ tuvuus Suomen kasvu- ja lumioloihin on

aina epävarma yhtälö. Jokaisen siemenerän alkuperä on Immosen tiedossa. Näin ollenmyös jokainen Joroisista lähtevä taimilä­ hetys saa kylkeensä tiedon alkuperästä. Taimitarhan henkilöstö on tarkka myös siitä, mitkä taimet lähetetäänminnekin. Perimä ratkaisee. Pohjoisen siemenistä kasvaneet taimet suuntaavat aikanaan kohti pohjoista, etelästä tulleet etelään. Immonen näkee sadonkorjuun aikaan jo taimen väristä, mistä päin se on kotoisin. Pohjoiset kainuulaiset taimet ovat tummemman vihreitä kuinmuut, koska ne varustautuvat talveen etelän taimia aiemmin. Immonen havainnol­ listaa värimaailmaa kyykkiessämme yksi­ vuotiaanmännyntaimikentän edessä. ”Katso, punertavat taimet ottavat jo

talven väriä”, hän sanoo. Sävyt on tosiaankin helppo erottaa, kun oikein tiiraa. Ensi silmäyksellä taimi­ tarha näyttää yksitoikkoiselta taimime­ reltä, mutta pian silmä on havaitsevinaan eroja. Kasvattajien silmille maallikko jää oitis toiseksi. He seuraavat taimien kasvua idätyksestä lähtien ja tietävät, miltä elinvoimaisen taimen tulisi kussakin kasvuvaiheessa näyttää. ”Käytämme vain parhaita siemeniä, sillä ne ovat elinvoimaisenmetsän perusta. Ne ovat joka vuosi erilaisia, kuin viinivarasto, ja me tunnemme vuosi­ kerrat”, Immonen kuvaa. Metsätalousinsinöörin ja tradenomin paperit opiskellut Immonen on taimi­ viljelijä henkeen ja vereen. Taimitarhaa hän on luotsannut vuodesta 2006 lähtien.

>>

2/2017  | 21