UPM-Biofore-Magazine-2-2017-FI

Aalto-yliopisto on tutkinut myös puun kosketusaistimuksia eli miltä pehmeä ja miellyttävä puupinta oikeastaan tuntuu. "Tietynlainen pinnoite voi heikentää puupinnan luonnollista tuntua. Siksi onkin tärkeää ymmärtää, mihinmiellyt­ tävä tuntu perustuu", Hughes selvittää. "Tutkimuksessa pyritään selvittä­ mään, miten sisäkalusteet ja puupinnat reagoivat toisiinsa. Olemme myös kehit­ täneet uudenlaisia pinnoitteita, jotka saavat puun hylkimään vesiroiskeita vaikuttamatta puun kykyyn imeä ilman­ kosteutta", hän kertoo. Tehokkuutta jäte- ja kierrätyspuusta Betoni ja teräs ovat jatkossakin ensi­ sijaisia rakennusmateriaaleja etenkin suurissa rakennusprojekteissa. Puurakentaminen kasvaa kuitenkin tasai­ sesti ja puun käyttö yleistyy myös moni­ kerroksisissa rakennuksissa. "Puun käytön lisääminen rakennuk­ sissa ja rakennusmateriaalina edellyttää tietämyksen lisäämistä ja suotuisan ympäristön ja lainsäädännön luomista. Puurakentamisen kustannukset voivat olla hiemanmuita materiaaleja korkeammat, ja lainsäädännölliset ja kulttuuriset seikat hidastavat edelleen puun käyttöä." "Tällä välinmeidän on parannettava puunmateriaalitehokkuutta biotalou­ dessa esimerkiksi edistämällä jäännös- ja kierrätysmateriaalien käyttöä", Hughes sanoo. "Meidän tulee maksimoida metsien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Voimme optimoida jäännös- ja kierrä­ tyspuun käyttöä, parantaa materiaali­ tehokkuutta ja lisätä puumateriaalien uudelleenkäyttöä niiden koko elinkaaren aikana." "Arkkitehtien on jo suunnittelu­ vaiheessa mietittävä, kuinka rakennus voidaan purkaa ja miten puujätteet voidaanmuuntaa uusiksi tuotteiksi polttamisen sijaan. Tämä parantaisi materiaalitehokkuutta", Hugh tiivistää.

>>

Puurakentaminen ratkaisee sisäilmaongelmia

H irsisellä koulurakennuksella halusimme ratkaista sisäilman aiheuttamat terveysongelmat. Vanhassa betonikoulussa meillä oli kymmeniä oppilaita ja opettajia, jotka kärsivät huonon sisäilman aiheuttamista allergisista oireista. Uuden rakennuksen ansiosta nämä ongelmat ovat nyt jääneet taakse”, kertoo Pudasjärven lukion ja yhtenäiskoulun rehtori Mikko Lumme . Hirsirakennuksissa seinämateriaali hengittää luonnollisesti, jolloin rakenteisiin ei pääse syntymään terveysongelmia aiheuttavaa hometta. Hyvän akustiikan ja rauhoittavan visuaalisen ilmeen ansiosta Pudasjärven hirsirakenteinen koulu onmyös erittäin kotoisa. ”Olemme saaneet oppilailta ja henkilöstöltä erittäin hyvää palautetta viihtyvyydestä. Myös uuden puurakennuksen akustiikka on ehdotto­ masti miellyttävämpi kuin vanhassa koulussa,” Mikko Lumme sanoo. Neutraalien sävyjen sekä tasaisen pinnan ansiosta puu on rauhoittava Syksyllä 2016 valmistuneessa hirsirakenteisessa yhtenäis­ koulussa Pudasjärvellä viihtyvät niin oppilaat kuin opettajat. ”

36 | BIOFORE