UPM-Biofore-Magazine-2-2017-FI

Passiivinen kuluttaja, joka ennen pelkäsi pahinta, voi kehittyä avullamme kaupan­ kävijäksi, joka hallitsee monimutkaiset sähkömarkkinat ja voi jopa hyödyntää niitä taloudellisesti. Tämä antaa asiak­ kaallemme selkeän kilpailuedun niihin toimijoihin nähden, jotka eivät ole hoita­ neet asioitaan yhtä suunnitelmallisesti”, Anne Särkilahti sanoo. ”Jos hankintaa ei ole tehty huolellisesti, hinta voi olla jossain tilanteessa hyvin kallis. Jos yritys taas hyödyntää saata­ villa olevat mahdollisuudet, se voi kääntää osaamisen edukseen ja erottua alemmilla kustannuksilla kilpailijoistaan”, hän lisää. Jos sähkön kuluttaja seuraa sähkön hintaa, tuntee prosessinsa joustomah­ dollisuudet ja osaa ennustaa kulutus­ taan riittävän hyvin, se pystyy pitämään hintariskin hallinnassa ja hyötymään markkinoiden tarjoamista mahdollisuuk­ sista. Jos liiketoiminnan prosessit ovat kunnossa, suuria yllätyksiä sähkölaskuun ei tule ja kulutuksella voi jopa ansaita lisä­ tuottoja. Esimerkiksi suuren huoltosei­

sokin ajoittaminen hetkeen, jolloin sähkö on kallista, tuo säästöjä.

minta-alueen ja samalla syntyi Suomen toiseksi suurin sähköyhtiö, UPMEnergy. ”Olemme kehittäneet osaamistamme kunnianhimoisesti ja nostaneet sen aivan uudelle tasolle. Olemme panostaneet kaupankäynnin osaamiseen, IT-järjestel­ miin ja muunmuassa vesivoiman tuotta­ misenmallinnuksiin sekä markkina- analyysin kehittämiseen. Tätä osaamista tarjoamme nyt myös asiakkaidemme hyväksi”, Särkilahti sanoo. Uudessa palvelussa on kyse markkina­ ketterästä sähkön käytöstä ja toimimi­ sesta markkinoilla asiakkaan puolesta. Liiketoimintamalli on toimialalla uusi ja se on suunniteltu niin, että asiakkaan ja palveluntarjoajan edut kulkevat käsi kädessä; palkkio perustuu asiakkaalle tuotettuun lisäarvoon. ”Käytännössä autamme teollista säh­ könkuluttajaa toimimaanmahdollisimman fiksusti energiamarkkinoilla. Passiivisesta kuluttajasta arvonluojaksi

Prosessi alkaa nykytilanteen kartoituksesta

UPMEnergyn osaamista hyödyntämällä asiakkaat voivat siis optimoida sähkön kulutukseen liittyviä toimintojaan. ”Ennen kuinmarkkinatoimenpiteet aloitetaan, asiakkaan kanssa rakennetaan yhteinen prosessi, jonka mukaan toimi­ taan”, Anne Särkilahti sanoo. Prosessin alussa kartoitetaan nykyti­ lanne ja mahdollisuudet markkinakette­ rämpään sähkönkulutukseen. Kartoituksen jälkeen suunnitellaan toimintamalli, jota testataan asiakkaan kanssa pilotti­ projektilla. On olennaista saada asiakkaan koko organisaatio ymmärtämään, mitä ollaan tekemässä. Viime kädessä onnistuneen prosessin ratkaisee se, miten hyvin asiakkaan koko henkilöstö kokee asian omakseen. Kyse on luottamuksen raken­ tamisesta”, Särkilahti sanoo.

POHJOISMAIDEN JA BALTIAN SÄHKÖMARKKINAT

FINANSSIMARKKINA (NASDAQ COMMODITIES Tällä markkinalla tehdään kauppaa sähkön johdan­ naisilla. Kauppojen aika­ perspektiivi on useita vuosia eteenpäin. Johdannaisilla yritykset voivat lyödä lukkoon tulevaisuuden kassavirtoja.

SPOT-MARKKINA (NORD POOL)

ELBAS (NORD POOL)

SÄÄTÖSÄHKÖ-, SÄÄTÖSÄHKÖKAPASITEETTI- JA RESERVIMARKKINAT (KANTAVERKKO- OPERAATTORI, SUOMESSA FINGRID) Kantaverkko-operaattori pitää huolen kantaverkon

Tällä Pohjoismaiden ja Baltian yhtei- sellä markkinalla käydään kauppaa kaupankäyntivuorokautta seuraavan vuorokauden tunneista, ja joka tunnille muodostuu oma hinta. Spot- markkinoilla toimijat lähettävät päivit- täin klo 13 mennessä tarjouksensa Nord Pooliin, jossa he kertovat, millä hinnalla ja kuinka suuren määrän he ovat valmiita ostamaan tai myymään sähköä kullakin tunnilla. Näiden tarjo- usten perusteella Nord Pool laskee aggregoidut kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden leikkauspisteessä kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti määräytyy sähkön spot-hinta.

Spot-hinnan muodostumisen jälkeen alkava jälkimarkki- nakaupankäynti samoista tunneista, esimerkiksi sen varalle että spot-markki- noille myyty sähköntuo- tanto estyy voimalaitoksen rikkoonnuttua.

tasapainosta näiden markkinoiden avulla.

2/2017  | 51