UPM-Biofore-Magazine-3-2014-FI

M uistatko, kun posti kantoi postilaatikkoosi painavan- karhean kirjekuoren, jonka päälle oli kirjoitettu käsin nimesi. Vedit kuoresta esiin korureuna- paperille painetun uutisen parhaan ystä- väsi esikoisen syntymästä. Pohdiskelit nimeä, sormeilit paperia ja ihailit sen hillittyä väriä, tyylikästä kirjasinta. Olit tuntevasi painovärin tuoksahduksen. Kiiruhdit näyttämään korttia perheel- lesi. Hetken päästä veit kortin kunniapai- kalle olohuoneeseesi. Tiesit, ettet unohda korttia koskaan. Kuinka hyvinmuistat

sitä vastoin tämänaa- muisen sanomalehden pääuutisen? Käsittelikö se sotatilanteen kärjisty- mistä idässä, vai kenties keskuspankin korkopo- litiikkaa? Oliko jossain tapahtunut kaivosturma? Mistä luit uutisen: paperisesta sanomaleh- destä vai lehden verkkosi- vuilta tabletiltasi? Lukuvälineellä on väliä, usko pois, kuten myös lukutavalla. Eri

PAPERI TUNTUU JA TUOKSUU, LEHDENSIVUT KAHAHTAVAT KÄÄNTYESSÄÄN. AISTIHAVAINNOT AUTTAVAT MEITÄ MUISTAMAAN. HUIPPUTEKNINEN MAAILMA JANOAA KOSKETELTAVAA, PAPERIA.

lukuvälineet herättävät meissä erilaisia aistimuksia, ja mitä useampi aisti on aktiivinen, sitä paremmin ihmismuisti toimii. Muistat ystäväsi kortin – tai jonkin muun vastaavanlaisen asian tai esineen – siksi niin hyvin, että käytit lukiessasi tunto-, näkö- ja kenties hajuaistiasikin. Kortin käsittelemiseen liittyvät käden- liikkeet aktivoivat aivosi ja samalla myös muistisi. Sen sijaan aamuisesta uutisten luvusta muistat vähemmän, etenkin, jos luit uutiset ruudulta. Lukuhetkesi perustui kenties vain yhteen aistihavaintoon,

>>

3/2014  | 31