UPM-Biofore-Magazine-3-2016-FI

TEKSTI VESA PUOSKARI   KUVAT JANNE LEHTINEN, SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ, UPM; HAASTATELTAVA

IHMISOIKEUDET LIIKETOIMINNAN KESKIPISTEESSÄ

Liiketoiminnan ja ihmisoikeuksien asian­ tuntija Anna Triponel pohtii, kuinka YK:n ohjaavat periaatteet ovat vaikuttaneet yritysten näkemyksiin ihmisoikeuksista viiden vuoden aikana.

U PM ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen kutsuivat Anna Triponelin syyskuussa Helsinkiin esitelmöi­ mään ihmisoikeuksien ja liiketoiminnan suhteesta. ”UPM:n tavoitteena oli tapahtuman avulla syventää tietoa ihmisoikeuksienmerkityksestä liiketoiminnassa, jotta aiheesta voitaisiin käydä perusteellista vuoropuhelua sidosryhmien ja sijoittajien kanssa”, kertoo UPM:n vastuullisuuden kehitysjohtaja Nina Norjama . Keskeisiä puheenaiheita olivat ihmisoikeuksien ja niihin liittyvän lainsäädännön kunnioittamisen tärkeimmät perusteet sekä liiketoimintaan ja hankintaketjuihin liittyvien ihmisoikeusriskien tunnistaminen ja arviointi. UPMesitteli tapausesimerkin vastuullisista hankinta­ käytännöistä ja toimittaja-auditoinnista. Ilmarinen puolestaan kertoi ihmisoikeusselvityksestä, jonka yhtiö tekee mahdollisille sijoituskohteille ennen niiden valintaa. ”Yritysten on nykyään vaikea kääntää selkäänsä ihmis­ oikeuksille, sillä niihin liittyy useita riskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaanmerkittävästi”, arvioi Shiftin asian­ tuntija Anna Triponel. Shift on johtava YK:n ohjaavien periaatteiden soveltamiseen keskittynyt organisaatio. ”Kustannuksia on usein vaikea laskea etukäteen, mutta kriisin sattuessa kulut kasvavat nopeasti ja yritykset yleensä katuvat, jos eivät ole riittävästi huomioineet ihmisoikeus­ kysymyksiä ennakolta,” hän lisää. Hallitukset, kansainväliset rahoittajaorganisaatiot sekä Euroopan unioni integroivat yhä tiiviimmin ihmisoikeuksiin liittyviä asioita lainsäädäntöönsä. ”Esimerkiksi Ison-Britannianmodernin orjuuden kieltävä lainsäädäntö voi vaikuttaa kaikkiin tietyn kokoisiin yrityksiin, jotka harjoittavat maassa liiketoimintaa. Myös OECD-maat perustavat kansallisia kontaktipisteitä, joihin voidaan tehdä valituksia yritysten tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista.” Myös paine yritysten sisällä kasvaa, sillä työntekijöiden arvot ohjaavat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Yrityksissä esimerkiksi työskentelee yhä enemmän nuoria, jotka korostavat oikeudenmukaisuutta ja haluavat tehdä töitä vastuullisesti toimivissa yrityksissä.

Yhtiön DNA:n ytimessä ”Yritykset arvioivat YK:n ohjaavien periaatteiden kautta, millaisia ihmisoikeuksiin liittyviä vastuita heidän liiketoi­ mintaansa kytkeytyy ja kuinka näitä sovelletaan käytännössä ihmisiin, joita liiketoiminta koskettaa,” Triponel kertoo. Hän lisää, että ihmisoikeuksien sisällyttäminen yritys- kulttuuriin on hyvin olennaista. Yritysten on luotava oikean­ lainen ilmapiiri ja toimittava aktiivisesti varmistaakseen, että niiden toteuttama politiikka tehoaa. ”Yritykset voivat paperilla sitoutua ihmisoikeuksien noudattamiseen, mutta ilman politiikan sisäistämistä tällä ei ole merkitystä. Yritysten on tehtävä toimenpiteitä myös käytännössä, jotta ihmisoikeuksista tulee osa yrityksen kulttuuria ja DNA:ta”, hän vahvistaa. ”Toimet voivat olla esimerkiksi sopimuspohjaisia mää- räyksiä, koulutusta tai työntekijöille suunnattuja suorituk­ seen perustuvia kannustimia. Sitoutumista ihmisoikeuksiin voidaan vahvistaa useilla erilaisilla rinnakkaisilla keinoilla.” Ääni ihmisille Työntekijät ja muut mahdollisen vaikutuksen kohteena olevat sidosryhmät voivat auttaa yrityksiä selvittämään, millaisia vaikutuksia yhtiöiden toimilla voi olla ja kuinka niitä voidaan tarvittaessa korjata. ”Yritykset rakentavat yhä enemmänmekanismeja, joilla sitoutetaan kentällä toimivia ihmisiä. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi tiettyjen kansalaisjärjestöjen, työntekijöi- den ja ammattiliittojen kanssa. Yritykset voivat myös raken- taa tehokkaita kanavia työntekijöiden huolten ja valitusten kuulemiseksi”, Triponel kertoo. ”Vahinkoja ja mahdollisia haitallisia vaikutuksia on pyrittävä ehkäisemään ennakolta mahdollisimman tehokkaasti. Kyse on ennen kaikkea riskinhallinnasta, jonka ytimenä on estää vahingon aiheuttaminenmuille”, hän painottaa. ”Olennaista kysymyksessä on työntekijöille ja yhteisöjen jäsenille tarkoitettujen vuorovaikutuskanavien rakentaminen. Työntekijöiden on voitava kertoa huolensa työoloista

>>

22 | BIOFORE

3/2016  | 23