UPM-Biofore-Magazine-3-2016-FI

Sanat haltuun -hankkeen tavoitteena on innostaa teknisten alojen ammatti­ koulujen opiskelijoita paran- tamaan lukutaitoaan. Kyky ymmärtää tekstiä ja kirjoittaa ylös ideoita on tärkeä taito myös työelämässä.

Huoli nuorten lukutaidosta

merkityksiä, joihin on hyvä kiinnittää huomioita. Lukutaito on tärkeää myös nykyisessä mediaympäristössä, ettei esimerkiksi tule huijatuksi.” Jatkossa räppäreiden lisäksi työpajojen tähtivieraina on muunmuassa kamppailulajeja edustavia urheilijoita, joiden kanssa käydyt teemat liittyvät mielenhallintaan. Projektista uutta oppimateriaalia Kaikkiaan Lukukeskus järjestää 100 toiminnallista lukutaitotyöpajaa ammattikouluissa teknisten alojen opiskelijoille eri puolella Suomea. Ilmi Villacís lisää, että projekti on suunnattumyös nuorten kanssa työskenteleville aikuisille, kuten opettajille ja koulujen rehtoreille. ”Työpajat ovat vain osa kokonaisuutta, sillä projektin avulla saamamme oppi ja materiaali jää käyttöön kaikille ammattikouluille. Hankkeen jälkeen opettajat pystyvät videoiden avulla toteuttamaan vastaavanlaisia työpajoja itse.” Hankkeen aikana yhteistyötä tehdäänmahdollisuuksienmukaan myös kirjastojen kanssa. Villacís kiittää UPM:n panosta projektin toteuttamisessa. ”Yhteiskuntavastuu on yritysten agendalla yhä merkittävämmässä osassa, jamikäpä voisi olla tärkeämpää kuin ihmisten osaaminen ja lukutaito tulevaisuuden osaamispohjaisessa yhteiskunnassa.” ”Hanke onmeille myös erin­ omainen oppitunti, sillä kulttuurialan toimijoiden ja yritysten välinen yhteistyö on ollut vähäistä Suomessa. Toivomme, että saamme hankkeesta hyvän toimintamallinmyös tulevaisuutta varten.”

Lasten ja nuorten lukeminen ja oppiminen on yksi UPM:n Biofore Share and Care -ohjelman painopistealueista. ”Sanat haltuun -hankkeella UPM tukee teknisten alojen ammattiin opiskelevien

tekstitaitojen kehittämistä. Valtakunnallisesti toimivalla Lukukeskuksella on hyvät keinot tarttua haasteeseen,” UPM:n sidosryhmäsuhde­ johtaja Pirkko Harrela toteaa. ”Kannamme osaltamme huolta nuorten luku­ taidosta ja haluamme lisätä tietoutta lukemisen ja jatkuvan oppimisen tärkeydestä. Kuvat ja videot ovat tärkeä osa nuorten elämää, mutta työpaikalla on helpompaa, jos ymmärtää luettua sujuvasti ja pystyy myös kirjaamaan ajatuksiaanmuille,” hän lisää. Puolentoista vuoden pituinen hanke käynnistyi syksyllä 2016. Lukukeskuksen lisäksi hankkeessa onmukana ammattikoulujen äidinkielen opettajia, kirjailijoita ja alan tutkijoita.

Pirkko Harrela

teemoihin. Vetäjien tehtävänä on saada hyvä ja luonteva kontakti nuoriin ja samalla saada heidät pohtimaan hyvän lukutaidon merkitystä”, kertoo Lukukeskuksen tiedottaja Emmi Jäkkö . Jäkkö sanoo, että projektin perimmäisenä tavoitteena on haastaa nuoria lukemisen pariin. ”Monilta oma lukemisen ilo ja elämyksellisyys on kadonnut, joten projektin avulla yritämme innostaa

”Haluamme Sanat

vähennetty säästöjen vuoksi, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään. Oppilailta vaaditaan aiempaa enemmän omaa aktiivisuutta. ”Ajattelemme, että lukutaidon

haltuun -hankkeen avulla tarttua ongelmaan ja tukea erityisesti näiden nuorten lukutaidon kehittämistä”, hän lisää. Kansainvälisen PISA-

>>

Ilmi Villacís

kehittäminen on lopulta omasta asenteesta kiinni. Jos opiskelijoiden motivaatio kohenee, niinmyös tilanne paranee samalla.”

UPM tukee Saksassa Stiftung Lesen -säätiötä, joka edistää pakolaislasten lukutaidon kartuttamista. Säätiö lahjoittaa kirjoja ja oppimateriaalia pakolaiskeskuksiin ympäri Saksaa.

tutkimuksenmukaan erot tyttöjen ja poikien lukutaidon välillä kasvavat Suomessa. Villacís on huolissaan suuntauksesta, sillä pojat menestyvät keskitasoa heikomminmyös kansain­ välisissä lukutaitovertailuissa. Teknisen alan opiskelijoista noin 80 prosenttia on poikia. ”Lukutaito liittyy vahvasti matemaattisten taitojen osaamiseen sekä menestykseen yhteiskunnassa yleensä. Heikko lukutaito vaikeuttaa poikienmenestystä jatko-opinnoissa ja työelämässä yleensä. Ammatillista osaamista on vaikea kehittää, jos lukeminen on hidasta ja hankalaa, jotenmeidän on tehtävä töitä tilanteen parantamiseksi.” Ammattikouluissa äidinkielen ja yleisopetuksen aineita on

Inspiraatiota rap-lyriikasta

opiskelijoita lukemaan itse. Omat kokemukset ovat ratkaisevia, joten uskomme, että näin saavutamme parhaan mahdollisen tuloksen.” Jatkossa järjestetään muunmuassa mediatyöpaja,

Syksyllä alkaneen projektin ensim­ mäisissä työpajoissa on perehdytty suomalaisen rap-

musiikin sanoituksiin. Vetäjinä ovat toimineet kouluttaja ja kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko Aleksis Salusjärvi sekä Atomirotta-yhtyeessä räppäävä Mikko Sarjanen . ”Tähänmennessä olemme pitäneet työpajoja, joissa on pureuduttu suomalaisen rap-musiikin lyriikan

Emmi Jäkkö

jossa analysoidaan internet­ sivustojen klikkiotsikoita ja pohditaan trollausta. Opiskelijoiden antama palaute on ollut rohkaisevaa. ”Oppilaat ovat työpajoissa esimerkiksi oivaltaneet, että tekstien rivien välistä voi löytää

36 | BIOFORE

3/2016  | 37