UPM Biofore-lehti 1/2018

Työtä kalakantojen ennallistamiseksi ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi riittää vuosiksi eteenpäin.

Esimerkkejä eri toimijoiden yhtei- sistä hankkeista on jo kymmeneltä vesistöalueelta. Hankesuunnittelua on tehty alueellisissa yhteistyöryh- missä. Veturina on yleensä maakun- taliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus. Työtä kalakantojen ennallistami- seksi ja monimuotoisuuden säilyttä- miseksi riittää vuosiksi eteenpäin. ”Vesivoimatoimijat ovat avain- asemassa ongelmia ratkottaessa, mutta ne eivät voi tehdä sitä yksin. Yhteistyömalleissa on voimaa”, Tammi korostaa. Yksi yhteistyöhankkeista on Laurinvirta-projekti, jonka rahoi­ tuksessa UPMon ollut mukana. Laajan suunnitteluryhmän kutsui kokoon Kuurnan Voima, jolla oli suunnitelmia oman laitoksensa uusi- miseksi. Hanke käynnistyi kolme vuotta sitten. Järvilohet lisääntymään Hankkeen tavoitteena on edistää erit- täin uhanalaisen järvilohen luonnon­ mukaista lisääntymistä. Saimaan järvilohikanta ei ole pystynyt lisään- tymään luonnossa omin voimin 50 vuoteen. Nykyisin se on harvinai- sempi kuin Saimaan norppa. Hankkeessa Pielisjokeen luodaan viiden hehtaarin alue järvilohen lisääntymiselle ja poikasille. ”Kuurnan voimalan tulvauo- maan tulee ensimmäinen alue, jonne kutukypsinä Pielisjokeen palaavat järvilohet voivat uida

vapaasti ilman ihmisen apua”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jorma Piironen . Kuurnan Voima rakentaa uoman yläpäässä olevaan tulvapatoon pien- voimalaitoksen, jonka ansiosta uomaan saadaan tarpeeksi vettä järvilohille voimalaitoksen sähkön- tuotannon siitä juurikaan kärsimättä. Uoman keskivaiheille tulevan pohja- padon jälkeen rakennetaan uomien ja särkkien verkosto, joka tasoittaa vedenpinnan vaihtelujen vaikutuksia kalojen ympäristöön. ”Rakentamisen tekee hanka- laksi se, että mäti tarvitsee erilaiset olosuhteet kuin poikaset. Lisäksi kesällä ja talvella poikasten vaati- mukset ovat erilaisia. Siksi aluetta on suunniteltumallintamalla. Tulos on ainutlaatuinen Suomessa.” Tuloksia kenties jo ensi vuonna Noin 300 x 200metrin suuruinen alueen on tarkoitus valmistua ensi vuoden syyskuussa. ”Jos aikataulussa pysytään, periaatteessa jo ensi syksyn kutuun nousevat kalat pääsisivät uudelle alueelle. Hyvällä tuurilla näemme jo ensi vuodenmarraskuussa ensim- mäisiä tuloksia.” Syntyvät poikaset viettävät joessa 2–3 vuotta, siirtyvät järvialueelle 2–4 vuodeksi ja saavuttavat vasta sitten sukukypsyyden. Ensimmäisiä Laurinvirrassa syntyneitä kutemaan palaavia kaloja nähdäänkin vasta vuosien kuluttua. 

”Sotavuosien jälkeen painopiste oli vahvasti sähköntuotannossa, ja kala- talous jäi sen jalkoihin. Vaikka voima- loiden luvissa on vaatimuksia kala- kantojen ylläpitämiseksi, ne jäivät vähäisiksi.” Jo noin 20 vuoden ajan onkin käyty keskustelua siitä, ovatko lupien velvoit- teet järkeviä. Ne eivät selvästikään tuota tulosta toivotulla tavalla. Tällä vuosikymmenellä keskus- telu on alkanut muuttua toiminnaksi. Kansallisessa kalatiestrategiassa määri- tettiin päätavoitteeksi vaelluska- lojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen rakennetuissa vesissä. Kalatalous pääsi mukaan hallitusohjel- maan, mikä takasi kalakantojen elvyt- tämiselle muunmuassa kahdeksan miljoonan lisärahoituksen. Samaan aikaan Energiateollisuus ja yksittäiset voimayhtiöt ovat innos- tuneet miettimään omalta osaltaan keinoja kalakantojen kasvattamiseen. Yhteishankkeilla eteenpäin Nykyisten voimaloiden rakenteellinen muuttaminen on vaikeaa ja kallista. Ei ole itsestään selvää, minkälaisilla ratkaisuilla kalojen lisääntymistä helpotetaan tehokkaimmin. ”Meillä on paljon tekemistä tutki- muksessa ja kehittämisessä, ja tätä voimme edistää yhteistyöllä ja yhteisra- hoitteisilla hankkeilla”, Tammi toteaa.

UPM SÄHKÖN- TUOTTAJANA • UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja • UPM Energyllä on 8 omaa vesivoimalaa. Lisäksi se omistaa osuuksia Pohjolan Voima Oy:n, Kemijoki Oy:n ja Kainuun Voima Oy:n vesivoimasta sekä Länsi- Suomen Voima Oy:stä • Vesivoima on osa UPM:n uusiutuviin ja vastuullisiin raaka-aineisiin ja innovaatioihin perustuvaa strategiaa • Vaelluskalaohjelman avulla UPM haluaa auttaa kaloja vaeltamaan vapaammin. Kalojen vaelluksen tieltä puretaan esteitä, ja uusia innovaatioita kokeillaan kala­ kantojen elvyttämiseksi eri puolilla Suomea.

TYÖ KALAKANTOJEN ennallistamiseksi ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi on pitkäjänteistä. Kuurnan Voima rakentaa uoman yläpäässä olevaan tulvapatoon pienvoimalaitoksen, jonka ansiosta uomaan saadaan tarpeeksi vettä järvilohille voimalaitoksen sähköntuotannon siitä juurikaan kärsimättä. UPM HALUAA vaelluskalaohjelmallaan auttaa kaloja ja muita vesieliöitä vaeltamaan vapaammin. Vaellusesteitä puretaan ja uusia innovaatioita kala­ kantojen elvyttämiseksi kokeillaan.

40 | UPM BIOFORE BEYOND FOSSILS

1/2018  | 41