UPM Vuosikertomus 2019

Arvonalentumistappiot Kesäkuussa 2019 UPM ilmoitti suunnitelmasta sulkea pysyvästi UPM Plattlingin tehtaan paperikone 10 Saksassa, mikä vähentää noin 155 000 tonnia päällystetyn mekaanisen paperin kapasiteettia Euroopassa. Paperikoneen sulkemisen yhteydessä UPM kirjasi 1 miljoonaa euroa arvonalentumistappioita UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueelle. Syyskuussa 2019 UPM ilmoitti suunnitelmasta sulkea pysyvästi SC-paperikone 2 Raumalla, pienentäen UPM:n SC-kapasiteettia 265 000 tonnilla. Paperikoneen sulkemisen yhteydessä UPM kirjasi 12 miljoonaa euroa arvonalentumistappioita UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueelle. Vuonna 2018 UPM ei kirjannut arvonalentumistappioita. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankinta- menoon. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen omaisuuserien hankintameno määritetään hankinta-ajankohdan käyvän arvon perusteella. Poistot lasketaan tasapoistoina ja kirjanpitoarvoa oikais- taan mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineellisten käyttöomaisuus­ hyödykkeiden kirjanpitoarvona taseessa on hankintameno vähennet- tynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat ehdot täyttävien hyödykkeiden rakentamisesta, aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan omaisuuserän valmiiksi saattamiseen sille aiottua käyttöä varten. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi. Merkittävistä parannustöistä syntyvät menot aktivoidaan ja kirja- taan poistoina kuluiksi asianomaisen kohdeomaisuuserän taloudelli- sena vaikutusaikana. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Arvonalentumistestaus Yksittäisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko viitteitä niiden arvon alentumisesta. Kirjanpitoarvo alennetaan omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi, jos kirjanpitoarvo ylittää arvioidun kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei tehdä poistoja, ja ne testataan vuosittain arvon- alentumisen varalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään siten, että se on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla rahavirrat, jotka omaisuuserän odotetaan kerryttävän tulevaisuudessa. Arvonalentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille yksikkötasoille, joiden rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomia varoja, liikearvoa lukuun ottamatta, joista on aiemmin kirjattu arvonalentumistappiota, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen varalta, olisiko arvonalentuminen mahdollisesti peruutettava. Silloin kun arvonalentuminen myöhemmin peruutetaan, omaisuuserän kirjanpitoarvoa lisätään, niin että se ARVIOITU TALOUDELLINEN VAIKUTUSAIKA Maa-alueet, ei tehdä poistoja Rakennukset Voimalaitokset Raskaat koneet Kevyet koneet 20–50 20–30 15–20 10–15 Laitteet 5 VUOTTA -

vastaa muuttunutta arviota kerrytettävissä olevasta rahamäärästä, mutta lisääntynyt kirjanpitoarvo ei ole suurempi kuin mitä se olisi ollut, ellei omaisuuserästä olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappioita.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen Metsävarojen arvonmääritysprosessi on monimutkainen ja edellyttää, että johto tekee arvioita ja käyttää harkintaa tehdessään oletuksia, joilla on merkittävä vaikutus konsernin metsävarojen arvostukseen. Metsävarojen arvostuksessa käytettyjä keskeisiä tekijöitä ovat arviot puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnat sekä käytetyt diskonttauskorot. Kantohintaennusteet perustuvat johdon laskenta- ajankohdan hinnoista tehtyihin arvioihin puuston koko kasvuajalle, 100 vuoteen asti Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja 10 vuoteen Uruguayssa. Rahavirtoja oikaistaan myyntiin ja tulevaisuuden riskeihin liittyvillä kustannuksilla. Hakkuutulojen ja metsien kasvatus- kustannusten laskenta perustuu ajankohdan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Laskelmissa otetaan huomioon myös puuston tuleva kasvu ja metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset. Suomen metsien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttaus- korko ennen veroja oli vuonna 2019 7,0 (7,0) % ja Uruguayn puuviljelmien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja 9,9 (9,9) %. Yhden prosenttiyksikön lasku (nousu) käytetyssä diskonttauskorossa olisi kasvattanut (pienentänyt) metsävarojen käypää arvoa noin 260 (260) miljoonaa euroa.

Kirjanpitokäsittelyä varten kaikki konsernin metsävarat jaotellaan kasvaviin puustoihin, jotka ovat käypään arvoon arvostettavia metsävaroja, sekä maa-alueisiin. Yhtiön omistamat maa-alueet arvostetaan hankintamenoon ja vuokratut metsämaat hankinta- menoon vähennettynä poistoilla. Kasvavien puustojen käyvän arvon muutokset esitetään tulos- laskelmassa liikevoitossa. Käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavissa olevien rahavirtojen perusteella, sillä toimivat markkinat puuttuvat. Metsävarojen käypä arvo kuuluu käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 3. UPM muutti metsävarojensa laskentaperiaatetta 1.1.2019 alkaen niin, että konsernin metsien uudistuskustannukset aktivoidaan taseeseen kasvukauden aikana ja metsävaroihin liittyvät rahavirrat raportoidaan investointien rahavirrassa. Ennen muutosta UPM kirjasi metsänuudistuskustannukset tuloslaskelmaan ja raportoi metsävaroihin liittyvät rahavirrat, mukaan lukien metsän uudistuskustannukset sekä metsävarojen ostot ja myynnit, liiketoiminnan rahavirrassa.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

4.2 Metsävarat UPM on merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. Metsävarojen eli kasvavien puustojen käypä arvo oli vuoden 2019 lopussa 2 097 (1 945) miljoonaa euroa. UPM:n omat ja vuokratut metsämaat on eritelty alla olevassa taulukossa. Omaisuuserien pitkistä taloudellisista vaikutusajoista, tuotteiden arvioitujen tulevien myyntihintojen muutoksista, tuotteista johtuvien kustannusten muutoksista ja diskonttaukseen käytettävien korkojen muutoksista voisi aiheutua merkittäviä arvonalentumistappioita. Arvioita tehdään myös yrityshankintojen yhteydessä, kun määri- tetään hankittujen aineettomien ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja. Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösarvoa koskevat arviot ja poistomenetelmien valinta edellyttävät johdolta merkittävää harkin- taa, ja ne ovat tarkastelun kohteena vuosittain. Johto arvioi omai- suuserän käytöstä ja luovutuksesta tulevaisuudessa syntyvät raha- virrat. Vaikka johto uskoo vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden olevan perusteltuja, tällaisiin rahavirtoihin liittyvät erilaiset oletukset saattaisivat vaikuttaa arvostuksiin olennaisesti.

Lisää tietoja löytyy » liitetiedosta 1.5 Muutokset laskentaperiaatteissa.

4.3 Energiaosakkeet UPM on merkittävä energian ostaja ja tuottaja. Valtaosa sähkö- ja lämpöenergiasta kulutetaan yhtiössä sellun ja paperin tuotannossa. Sähkötuotanto on pääasiallisesti energiayhtiöissä, joissa UPM:lla on energiasijoituksia. Energiaosakkeet ovat listaamattomia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. UPM:lla ei ole energiayhtiöissä määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa.

Energiaosakkeiden arvo vuoden 2019 lopussa oli 2 145 (2159) miljoonaa euroa. Kyseiset energiayhtiöt toimittavat osakkailleen sähköä tai sekä sähköä että lämpöä omakustannusperiaatteen (”Mankala-periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty.

METSÄ- TALOUSMAA, JOSSA KASVAVAA PUUSTOA

METSÄ- TALOUSMAA

1 000 ha

METSÄMAA

Suomi

510 263

430 158

426 150

Uruguay

Uruguay, vuokratut maa-alueet

142

112

105

Yhdysvallat Yhteensä

76

56

56

991

756

737

Osakkeiden lukumäärä Konsernin omistusosuus %

Kirjanpitoarvo, milj. euroa 2019

2018 340

Metsämaan arvo oli vuoden 2019 lopussa 591 (569) miljoonaa euroa ja vuokratun metsämaan arvo 176 (0) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusten laskentaperiaatteiden muutoksen johdosta vuokratut metsämaat kirjattiin vuonna 2019 taseeseen. Omat metsämaat arvostetaan hankintamenoon ja vuokratut metsämaat hankintamenoon vähennettynä poistoilla.

Pohjolan Voima Oyj, A-sarja Pohjolan Voima Oyj, B-sarja Pohjolan Voima Oyj, B2-sarja

8 176 191 4 140 132 2 869 819

61,24 58,11 51,22 7,33 51,10

360

1 191

1 185

188 290

226 290 110

Kemijoki Oy

179 189 10 220

Länsi-Suomen Voima Oy

111

Muut

—

—

7

7

2 145

2 159

Kirjanpitoarvo 31.12.

Metsävarat MILJ. EUROA

2019

2018

PVO:n osakepääoma on jaettu osakesarjoihin. Pohjolan Voima Oyj:n B- ja B2-sarjat liittyvät osakeomistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO). UPM:llä ei ole suoria osakeomistuksia TVO:ssa. TVO käyttää kahta ydinvoimalaa Olkiluodossa (Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2) ja rakentaa uutta ydinvoimalaa (Olkiluoto 3) Olkiluotoon Suomessa. Toimintaa säätelevät kansainvälinen, Euroopan unionin sekä paikallinen ydinvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntö ja hallinnolliset määräykset. Suomen ydinvastuulain mukaan ydinlaitoksen käyttäjä on ankarassa vastuussa vahingoista, jotka

aiheutuvat ydintapahtumasta. Ydinvoimaloita omistavien ja käyttävien voimayhtiöiden osakkeenomistajat eivät ole vastuussa ydinvastuulain mukaan. Suomessa käytetyn polttoaineen käsittelystä, varastoinnista ja loppusijoituksesta, vähä- ja keskiaktiivisen jätteen käsittelystä ja ydinvoimalan käytöstä poistamisesta tulevaisuudessa aiheutuvat kustannukset katetaan valtion perustamasta ydinjätehuoltorahastosta. Mainittuun rahastoon maksettujen varojen on tarkoitus kattaa arvioidut tulevat kustannukset. Varojen maksut on huomioitu niihin liittyvien energiaosakkeiden käyvässä arvossa.

1 945

1 600

Kirjanpitoarvo 1.1.

Lisäykset

119

51

Vähennykset

-1

-59

Metsien hakkuut

-101

-101 433

Käyvän arvon nettomuutos

125

Muuntoerot

10

21

2 097

1 945

Kirjanpitoarvo 31.12.

Metsävarojen käyvän arvon muutos, hakkuusta aiheutuva muutos sekä myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääränä, joka oli vuonna 2019 yhteensä 26 (407) miljoonaa euroa. Vuonna 2018 Suomen metsävarojen käypää arvoa nostettiin 345 miljoonalla eurolla johtuen korkeammista metsien kasvuennusteista. Lisäksi yhtiö teki vähäisen oikaisun pitkän aikavälin puun kantohintaennusteeseen.

170

171

UPM VUOSIKERTOMUS 2019

UPM VUOSIKERTOMUS 2019

SISÄLLYS

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS