UPM Vuosikertomus 2022

TALOUDELLISET TIEDOT 2022

UPM

BEYOND FOSSILS

LIIKETOIMINNOT

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

Oikeudelliset menettelyt Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia riita-asioita vuoden 2022 lopussa. Lokakuussa 2021 Euroopan komissio teki ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen UPM:n toimitiloihin. Komission 12.10.2021 julkaiseman tiedotteen mukaan komissio on huolissaan siitä, että tarkastusten kohteena olevat sellumarkkinoilla toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, jotka kieltävät kartellit ja kilpailua rajoittavat käytännöt. Komissio toteaa, että ennalta ilmoittamattomat tarkastukset ovat alustava vaihe epäiltyjen kilpailunvastaisten käytäntöjen tutkinnassa ja että tarkastusten tekeminen ei tarkoita, että yritykset olisivat syyllistyneet kilpailunvastaiseen toimintaan eikä tarkastusten tekemisestä voida ennakoida tutkinnan lopputulosta. UPM suhtautuu erittäin vakavasti kaikkiin kilpailuoikeussääntöjen epäiltyihin rikkomisiin ja yhtiöllä on compliance-ohjelma kilpailuoikeusrikkomusriskien vähentämiseksi. Kaikkien työntekijöiden ja johdon tulee esimerkiksi tehdä UPM:n Toimintaohjetta koskeva koulutus, jossa on kilpailuoikeuden noudattamisesta oma osio. Lisäksi UPM:llä on käytössä erityinen kilpailuoikeussääntöjen koulutusohjelma, joka kattaa noin 3 000 työntekijää ja johtajaa. Tietoja löytyy UPM:n 2022 konsernitilinpäätöksen » liitetiedosta 9.2 Riita-asiat . Riskit Riskienhallinta UPM:ssä riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattisia ja ennakoivia toimia, joilla analysoidaan ja hallitaan liiketoimintoihin liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia. Siihen sisältyvät myös riskit, jotka voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja tulevaisuuden projektien ja liiketoimintaympäristöjen arvioinnilla. Riskienhallinta on erottamaton osa UPM:n johtamisjärjestelmää samalla tavoin kuin riskinotto on osa normaalia liiketoimintaa. Toteuttaessaan strategioitaan UPM ja sen liiketoiminta-alueet, funktiot ja tuotantoyksiköt ovat alttiina lukuisille riskeille ja mahdollisuuksille. Jokainen liiketoiminta-alue, funktio ja tuotantoyksikkö vastaa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, mittaamisesta ja hallinnasta, ja raportoi riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden tuloksista omalle johtoryhmälleen ja riskienhallintatoiminnolle. Talous- ja rahoitusjohtajan johtama riskienhallintatyöryhmä on vastuussa riskitoleranssien ja riskiprofiilin suosittamisesta toimitusjohtajalle ja strategiaryhmälle. Strategiaryhmä vastaa riskienhallinnan prioriteettien ja liiketoiminnan ja riskienhallinnan strategioiden ja politiikkojen yhteensovittamisesta. Hallitus seuraa ja arvioi tarkastusvaliokunnan avustamana yhtiön riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja valvoo yhtiön strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat riskienhallintapolitiikan mukaiset ja että riskiarviointeja käytetään sisäisen tarkastuksen ja vaatimustenmukaisuustoimintojen kohdentamiseen. UPM pyrkii siirtämään riskejä omalta vastuultaan vakuutusjärjestelyillä sellaisten riskien osalta, joiden suuruus ylittää UPM:n riskinsietokyvyn. UPM pyrkii varmistamaan UPM:n Toimintaohjeen (UPM Code of Conduct) ja muiden yhtiön politiikkojen noudattamisen. UPM tehostaa noudattamista ja vähentää riskejä säännöllisillä riskiarvioinneilla, koulutuksella ja valvonnalla. UPM on kehittänyt ja ottanut käyttöön kattavan sisäisen valvonnan järjestelmän, joka käsittää liiketoiminnan ja taloudellisen raportoinnin

Osakeomistus Pohjolan Voima Oyj:ssä UPM omistaa osuuden Pohjolan Voima Oyj:stä (PVO). PVO on puolestaan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) suurin omistaja. TVO rakennuttaa kolmatta ydinvoimalaitosyksikköä, OL3 EPR, Olkiluodossa (OL3). Valmistuttuaan OL3 toimittaa osakkailleen sähköä omakustannusperiaatteen (”Mankala-periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista, kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. OL3:n odotetaan kasvattavan UPM:n sähköntuotannon kapasiteettia merkittävästi. UPM:n epäsuora osuus OL3:sta on noin 31 %. TVO:n mukaan OL3 on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen - periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. Maaliskuussa 2018 TVO ilmoitti allekirjoittaneensa kattavan kokonaissovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n kanssa. Kokonaissovintosopimus koskee OL3-projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja. Sopimus tuli voimaan maaliskuun 2018 lopulla. TVO:n ilmoituksen mukaan sovintosopimusta täydennettiin kesäkuussa 2021 allekirjoitetuilla sopimuksilla. TVO on ilmoittanut, että kokonaissovintosopimuksen ehtojen mukaan laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuivat siihen, että OL3 projektin loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät, ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten perustettiin Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3 projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen. TVO:n mukaan sovintosopimuksen täydennyksen keskeisiä asioita ovat: • Vuoden 2018 kokonaissovintosopimuksessa sovittua Areva yhtiöiden rahastomekanismia pääomitettiin heinäkuussa 2021 432,3 miljoonalla eurolla. • Molemmat osapuolet, TVO ja laitostoimittaja, kattavat omat kustannuksensa heinäkuun 2021 alusta lähtien helmikuun 2022 loppuun. • Mikäli laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt eivät saisi OL3 projektia valmiiksi helmikuun 2022 loppuun mennessä, ne maksavat valmistumisen ajankohdasta riippuvan lisäkorvauksen viivästyksestä TVO:lle. • Muutossopimuksen voimaantulon yhteydessä laitostoimittaja suoritti vuoden 2018 sovintosopimuksen mukaisesta 400,0 miljoonan euron viivekorvauksesta 206,9 miljoonaa euroa. Johtuen OL3 lisäviiveestä Q3 2022 osavuosikatsauksessaan TVO ilmoitti, että on kirjannut täydennetyn kokonaissovintosopimuksen mukaista lisäviivekorvausta 56,7 miljoonaa euroa. Näin ollen TVO:n mukaan katsauskauden lopussa on laitostoimittajalta lyhytaikaista saamista 249,8 miljoonaa euroa. TVO:n mukaan kaikki sovintoon liittyvän korvauksen mukaiset erät on kirjattu konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon. TVO julkisti Q3 2022 osavuosikatsauksessaan, että rahastosta, jota viimeksi täydennettiin heinäkuussa 2021, on maksettu OL3:n loppuunsaattamisesta Areva-yhtiöille aiheutuneita kustannuksia sovintosopimuksen mukaisesti. TVO:n mukaan kokonaissovintosopimukseen liittyvää TVO:n oikeutta laitostoimitus sopimuksen purkamiseen siirrettiin 31.3.2023 saakka sekä kokonaissovintosopimuksen mukaista vuonna 2018 sovittua viivekorvauksen maksua, suuruus 193 miljoonaa euroa, siirrettiin OL3:n valmistumiseen, enintään 31.3.2023 saakka.

prosessit. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta, luotettavaa ja säännöstenmukaista ja että yhtiön taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa ja vastaa yhtiön operatiivista tulosta. Taloudellista raportointia koskevaa sisäistä valvontaa on kuvattu yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla. Alla on lueteltu merkittävimmät riskit, jotka saattavat heijastua olennaisesti UPM:n liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä ei taloudelliseen suorituskykyyn. Riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin ja rahoitusriskeihin. Oikeudenkäynnit, jotka liittyvät yhtiön toimintaan, voivat myös sisältää riskejä. Strategiset riskit Taloudellisen ja poliittisen toimintaympäristön epävarmuudet Merkittävimmät UPM:n tuloksen epävarmuudet liittyvät sen tuotteiden myyntihintoihin ja toimitusmääriin sekä päätuotantopanosten kustannuksiin ja valuuttakursseihin. Useimmat epävarmuustekijät liittyvät globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset kehityssuunnat luovat epävarmuutta maailmantalouteen. Epävarmuus vaikuttaa myös UPM:n asiakkaisiin ja UPM:n tuotteiden kysyntään. Esimerkkejä kehityssuunnista ovat Yhdysvaltain, EU:n ja Kiinan välisten kauppasuhteiden jännitteet, EU:n ja Ison-Britannian suhteen luonne EU-eron jälkeen sekä lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, jotka saattavat johtaa sotilaallisiin konflikteihin, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, talouspakotteisiin, saartoihin taikka vienti- tai tuontirajoituksiin, jotka rajoittaisivat tai estäisivät UPM:n toimimista tietyssä maassa tai tietyllä alueella. UPM:n toimintaan voivat vaikuttaa myös tietyt paikallista teollisuutta suojaavat protektionistiset viranomaistoimenpiteet, kuten rajoituksia koskien suoria ulkomaisia sijoituksia, ja kaupankäynnin rajoitukset ja muut kansainväliseen kauppaan liittyvät muutokset. Tuonti- ja vientirajoitukset ja muu kansallisen edun suojaaminen voivat vaikuttaa välttämättömien raaka aineiden saatavuuteen tai kustannuksiin ja muuttaa kansainvälisiä kauppasopimuksia. Muutokset finanssi-, raha- ja muussa politiikassa, jotka vastaavat Venäjän hyökkäyssodan taloudellisiin vaikutuksiin ja pyrkivät vähentämään riippuvuutta Venäjän luonnonvaroista, voivat aiheuttaa ennakoimatonta hintavaihtelua tai muita haitallisia vaikutuksia UPM:lle. Talouden laskusuhdanne, globaalit pandemiat tai maailmanlaajuiset valtasuhteiden muutokset tuovat jatkossakin epävarmuutta maailmankauppaan, geopolitiikkaan ja talouskasvuun. UPM:ään vaikuttaa erityisesti taloudelliset ja poliittiset olosuhteet maissa, joissa yhtiöllä on merkittävää tuotantoa ja käynnissä olevia investointihankkeita, kuten Suomessa, Uruguayssa ja Saksassa. UPM:llä on merkittävää myyntiä ja tuotantoa myös Kiinassa, jossa poliittisen sekä talous- ja lainsäädäntöjärjestelmän avoimuuden puutteet ja ennakoimattomuus voivat lisätä investointien ja toiminnan epävarmuutta ja riskejä. UPM:n tytäryhtiöt ja työntekijät Venäjällä ja Ukrainassa ovat erityisen alttiita Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamille epävarmuustekijöille, vaikka toimintamme näissä maissa on tällä hetkellä keskeytetty. Suhdanneherkät ja erittäin kilpaillut markkinat Hintataso kaikilla markkinoilla, joilla UPM toimii, määräytyy kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Epätasapaino näiden välillä voi aiheuttaa UPM:n tuotteiden hintojen voimakasta vaihtelua. Kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon vaikuttaa esimerkiksi loppukäyttötuotteiden kysynnän nousu tai lasku, asiakasmieltymysten muuttuminen, markkinoiden mukautumistoimet Venäjän hyökkäyssodan vuoksi, uuden tuotantokapasiteetin tulo markkinoille tai vanhan

kapasiteetin sulkeminen. Kaikki tekijät voivat vaikuttaa UPM:n tuotteiden toimitusmääriin ja hintatasoon. Myös kilpailijoiden toiminta voi vaikuttaa markkinahintojen kehitykseen. Kilpailijat saattavat ajoittain kohdistaa UPM:ään hintapainetta yhtiön tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla ja maantieteellisillä markkina-alueilla. Kilpailuympäristö voi aiheuttaa poikkeuksellisen suuria heilahteluja myyntihintojen katteissa. Suurin osa UPM:n liikevaihdosta muodostuu graafisen ja erikoispaperin, sellun ja tarramateriaalien myynnistä. UPM kilpailee pääasiassa useiden suurten monikansallisten paperi- ja metsäteollisuusyhtiöiden kanssa sekä lukuisten paikallisten ja UPM:n tuotteiden kysyntään voi vaikuttaa korvaavien tai vaihtoehtoisten tuotteiden tulo markkinoille. Graafisen paperin kysynnän ennustetaan laskevan edelleen kypsillä markkinoilla. Tämä kehitys lisää todennäköisesti UPM:n graafisen paperin toimituksiin ja myyntihintoihin kohdistuvaa painetta sekä heikentää kierrätyskuidun saatavuutta. COVID - 19-pandemia voi nopeuttaa kuluttajien tiedon kuluttamisen ja tiedonhankinnan tottumusten muutosta. Kysynnän muutokset voivat aiheuttaa myös ylikapasiteettia joissakin UPM:n tuotteissa, mikä vaikuttaa näiden tuotteiden myyntihintoihin ja toimituksiin. Eri tuotealueilla kuluttajakysynnän muutokset voivat vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti UPM:n tuotteiden kulutukseen. UPM odottaa esimerkiksi uusiutuvien ja kierrätettävien ratkaisujen tarpeen kasvavan entisestään, mikä luo UPM:lle uusia mahdollisuuksia ja lisää useimpien UPM:n tuotteiden kysyntää. Samalla digitalisaatio ja verkkokauppa ovat muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä ja laskeneet graafisen paperin kysyntää monissa loppukäyttökohteissa. Lainsäädännön muutokset UPM:n toimialoilla sovelletaan lukuisia lakeja ja säännöksiä. Moni liiketoiminta, kuten paperi-, energia- ja biopolttoaineliiketoiminta, on suurelta osin riippuvainen voimassa olevasta sääntelykehyksestä. Sääntelyyn, suoraan tai välilliseen verotukseen tai erilaisiin tukiin ja avustuksiin tehtävät muutokset voivat vaikuttaa suoraan UPM:n tulokseen ja yhtiön suhteelliseen kilpailukykyyn. Lisäksi sääntely voi rakenteellisesti rajoittaa tai haitata UPM:n valmiuksia kilpailla raaka-aineista. Esimerkiksi, Suomen hallitus on joulukuussa 2022 tehnyt hallituksen esityksen sähköalan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksen mukaan tulos, joka ylittää kymmenen prosentin suuruisen tuoton sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman tuotolle, on veronalaista vuonna 2023. Ehdotettu veron määrä olisi 30%. UPM Energy on toiseksi suurin sähköntuottaja Suomessa ja ehdotetun väliaikaisen verolain soveltamisalan piirissä. UPM toimii myös aloilla, joilla sovelletaan laajaa ympäristölainsäädäntöä ja -säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa päästöihin, vedenlaatuun, ja energiatehokkuuteen sekä jätteiden käsittelyyn, kierrättämiseen ja hävittämiseen. Ympäristölait ja -säädökset ovat kiristyneet, ja ne saattavat vielä tiukentua lisää lukuisten globaalien, alueellisten ja kansallisten sääntelyhankkeiden seurauksena. Kun ympäristölainsäädäntöä muutetaan tai sääntelyn soveltamista tai valvontaa muutetaan, UPM:lle voi aiheutua lisäkustannuksia uusien ja tiukempien säädösten noudattamisesta. UPM:n on toimintaansa varten hankittava lukuisia ympäristölupia ja muita lisenssejä toimivaltaisilta viranomaisilta ja noudatettava niiden ehtoja. Luvan tai lisenssin myöntänyt viranomainen voi muuttaa, uusia tai tietyissä tapauksissa perua tällaisen luvan tai lisenssin. UPM seuraa sääntelymuutoksia tavoitteena sopeutua niiden vaikutuksiin. erikoistuneiden kilpailijoiden kanssa. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2022 UPM VUOSIKERTOMUS 2022 132

132

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2022

133

133

UPM VUOSIKERTOMUS 2022