UPM Vuosikertomus 2022

VASTUULLISUUS

UPM

BEYOND FOSSILS

LIIKETOIMINNOT

HALLINNOINTI

TALOUDELLISET TIEDOT 2022

TOIMINTAA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

UPM:n virtavesiohjelmassa pyrimme pur kamaan vaellusesteitä ja elvyttämään kala kantoja eri puolilla Suomea. Olemme saaneet jo useita hankkeita päätökseen ja etsimme aktiivisesti uusia mahdollisia hankkeita. Asetimme vuonna 2022 uuden tavoit teen ja sen edistymistä mittaavan indikaat torin, jolla voimme ohjata toimintaamme ja mitata luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Tavoitteemme on avata esteettömiä virtavesiä yhteensä 500 kilometriä vuoteen 2030 mennessä. 2022 mennessä saavutimme tavoitteesta yhteen sä 174 kilometriä avaamalla vaelluskaloille noin 150 kilometriä vaellusreittejä Sotka mon Sapsokosken ja Jämsän Arvajankosken kunnostustöiden tuloksena (vasemmalla). Tehtaat ja biodiversiteetti Myös teollisuuden päästöt veteen ja ilmaan vaikuttavat luonnon tilaan. Päästöt muutta vat lajien ekologista elinympäristöä. Aiem min esimerkiksi happamoittavat savukaasut huononsivat ilmanlaatua. Nykyteknologian ansiosta haitalliset päästöt voidaan neut ralisoida, jolloin herkät lajit, kuten jäkälä, voivat palata takaisin. Myös veden laatu on parantunut kehittyneiden parhaiden käytet tävissä olevien tekniikoiden ansiosta. Esimerkiksi UPM Fray Bentosin sellu tehtaalla Uruguayssa seuraamme vesi- ja ilmapäästöjä, veden, ilman ja maaperän laatua sekä joen biologista tilaa. Tutkimuk set osoittavat, että tehtaan perustamisesta lähtien vuonna 2007 tehtaan toiminnalla ei ole ollut mitattavissa olevaa negatiivista vaikutusta tilanteeseen. Globaalin ohjelman toimien lisäksi moni tehdas on edistänyt bio diversiteettiä paikallisesti. Esimerkiksi UPM Schongaussa Saksassa ja UPM Jämsänkos kella on rakennettu kymmeniä linnunpesiä ja jätetty osa tehdasalueesta luonnontilaan.

Metsätalous ja biodiversiteetti Turvaamme metsiemme monimuotoisuut ta ja jatkamme biodiversiteettia edistäviä toimia osana vuonna 2022 julkistettua globaalia Forest Action -metsävastuulli suusohjelmaa. Ohjelmassa keskitymme Suomen, Uruguayn ja Yhdysvaltojen met sien hoitoa koskeviin alueellisiin säännök siin, vaatimuksiin ja ohjeisiin. Vuonna 2018 asetimme uuden tavoitteen lisätä omien metsiemme biodiversiteettiä Suomessa ja indikaattorit sen seurantaan. Suomessa käytössämme on yhdeksän indikaattoria: lehtipuun osuus, lahopuun määrä, metsien ikä, metsien rakenne, suo jelualueet, avainbiotoopit, ennallistaminen, laji- ja elinympäristöhankkeet sekä indikaat torien kehittäminen. Vuonna 2022 kehitys oli positiivista kaikilla määrällisillä indi kaattoreilla mitattuna. Lehtipuiden osuus ja suojelualueiden määrä kasvoivat edelleen. Uruguayssa puuviljelmät perustetaan ruohomaille, joita on aiemmin käytetty karjan laiduntamiseen. Ennen puuviljelmän perustamista alueen luonnon monimuotoi suuteen liittyvät arvot arvioidaan, minkä pohjalta kaikki arvokkaat alueet ja luonnon metsät suojellaan. Keskitymme työssäm me haitallisten vieraslajien seurantaan ja suojeltujen elinympäristöjen aktiiviseen hoitoon. Useimmat esiintyvyyttä mittaavat laji-indikaattorit ovat kehittyneet posi tiivisesti viimeisen viiden vuoden aikana verrattuna 15 vuoden takaiseen kehitykseen. Yhdysvalloissa arvioimme ja palautam me metsien biodiversiteettiä kuhunkin metsäympäristöön soveltuvin metsänhoi totoimin. Esimerkiksi jokaisella alueella varmistetaan hakkuiden jälkeen lahopuun kestävä määrä. Palautimme luonnollista lajistoa yhteensä 368 hehtaarin alueelle. Metsäsertifioinnilla on puunhankinnassa keskeinen rooli luonnon monimuotoisuu den varmistamiseksi. Kaikki puunhankin ta-alueillamme tehtävät, tilannetta edistävät toimet on sisällytetty Forest Action -ohjel maamme vuodesta 2022 lähtien. Vesistöt ja biodiversiteetti Suomessa vesivoimalamme vaikuttavat ympäristöön muuttamalla jokien virtaamia ja niiden ekosysteemejä. Vähentääksemme tuotantomme vaikutuksia olemme lakisää teisten kalatalousmaksujen lisäksi toteut taneet myös vapaaehtoisia toimenpiteitä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

EDISTÄMME LUONNON MONIMUOTOISUUTTA

Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa liiketoimintamme elinvoimaisuuden.

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiver siteetillä viitataan maapallolla esiintyviin lajistoihin ja ekosysteemeihin. Jatkuvista ponnisteluista huolimatta YK:n mukaan tilanne heikkenee maailmanlaajuisesti. Sen ennustetaan pahenevan, jos toimiin ei ryhdytä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkein yksittäinen toimi luonnon moni muotoisuuden edistämiseksi. Toimintamme linkittyy laajalti luonnon monimuotoisuuteen, ja puunhankinnalla on siinä merkittävin rooli. Huolehtimalla biodi versiteetistä varmistamme metsien terveen kasvun ja niiden sopeutumisen muuttuvaan ilmastoon. Luonnon tilasta huolehtiminen on myös vastuullisen energialiiketoimin tamme menestyksen edellytys etenkin vesivoimaloissamme. Jokien patoaminen on vaikuttanut virtaamiin ja muuttanut vaelluskalojen

ja jokien muun lajiston elinolosuhteita. Tehtaidemme päästöt voivat myös vaikuttaa negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Hapen väheneminen saattaa vaikuttaa elinolosuhteisiin esimerkiksi vesistöissä, joihin lasketaan jätevesiä. Haluamme nostaa teemaa entistä enemmän liiketoimintamme keskiöön, jotta voimme vastata nykyisiin ja tuleviin ympä ristöhaasteisiin. Vuonna 2020 sidoimme 750 miljoonan euron valmiusluottomme marginaalin metsien monimuotoisuuden edistämiseen Suomessa. Vuonna 2022 lisäsimme sen myös osaksi johdon palkitse mista. Olemme mukana myös Science Based Targets -verkoston (SBTN) Corporate Engagement Program -ohjelmassa kehittä mässä ja testaamassa menetelmiä, työka luja ja ohjeistuksia tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden asettamiseksi.

VAIKUTUS • Terveet metsät takaavat liiketoimintamme menestyksen • Ilmastonmuutokseen sopeutuvat metsät • Lajiston monimuotoisuuden ja hyvin voivien ekosysteemien lisääntyminen TAVOITE • Luonnon monimuotoisuuden edistäminen TOIMINTATAPAMME • Globaali monimuotoisuusohjelma vuodesta 1998 • Globaali Forest Action -metsävastuullisuusohjelma vuodesta 2022 • Virtavesiohjelma vuodesta 2016 • Parhaat käytettävissä olevat tekniikat tehtailla • Indikaattoreiden ja seurannan kehittäminen

CASE

LAHOPUU LUONNON MONIMUOTOISUUDEN MITTARINA

Vuonna 2018 asetimme tavoitteeksi positiivisen vaikutuksen metsien monimuo toisuuteen omissa metsissä samalla, kun tuotamme niissä tehokkaasti laadukasta puuraaka-ainetta. Vuonna 2022 asetimme uuden tavoitteen, jossa kaksinkertaistamme lahopuun määrää omissa talousmetsissä ny kyisestä noin viidestä kuutiosta kymmeneen kuutioon hehtaarilla. Yhtiön suojelluilla alueilla ja talousmetsis sä, joille on erikseen määritelty luonnon hoidollinen tavoite, lahopuutavoite on 20 kuutiota hehtaarilla. Uudet tavoitteet ovat osa UPM Forest Action -metsävastuullisuus ohjelmaa. Luonnon monimuotoisuuden mittaami sessa käytettävät indikaattorit perustuvat luonnonmetsien ja talousmetsien vertailuun. Tutkimusten mukaan lahopuun määrä on yksi selkeä ero metsien välillä. Suomen metsälajeista yli viidennes, erityisesti sienet ja hyönteiset, on riippuvainen lahopuusta jossain vaiheessa elämäänsä. Myös vesistö jen suojavyöhykkeet lisäävät lahopuuta. UPM:n metsissä olevan lahopuun määrä perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) dataan. Selvitämme Luken kanssa myös la hopuumäärän kertymistä ja sen vaikutuksia monimuotoisuuteen.

CASE

VAELLUSKALOILLE LISÄÄ KUTUALUEITA JA KULKUREITTEJÄ

korvasimme vanhan kalatien luonnonmukaisella kalauomalla sekä rakensimme uusia kutu- ja poikasalueita. 19 kilometrin koskireitti on uhan alaiselle Päijänteen taimenelle tärkeä kutujoki. Kunnostuksen myötä vaelluskalojen käyttöön vapautui yli 55 kilometriä vesistöreittiä. Ohjelman tavoitteena on elvyttää virta vesilajistoa siellä, missä niiden luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset. Keinot tulee suunnitella kuhunkin vesistöön parhaiten soveltuviksi. Lajien suojelutyö jatkuu myös tulevina vuosina.

Suomessa on lukuisia turhia vaellusesteitä kuten tarpeettomiksi käyneitä patoja. Niiden purkaminen on yksi virtavesiohjelman keinoista palauttaa luon non monimuotoisuutta. Vuonna 2022 kunnostimme Sapsokosken ja Arvajankosken koskialueet osana virtavesiohjelmaa. Kunnostamalla Sotkamossa Sapsokosken koskialue saatiin lohelle parempi elinympäristö. Siirsimme aikoinaan tukinuittoa varten poistettuja kiviä takaisin koskeen ja rakensimme noin 30 kutusoraikkoa eri puolille koskea. Jämsässä purimme Arvajankosken padon ja

monimuotoisuuteen TAVOITTEET 2030

Positiivinen vaikutus metsien

Kokonaisuudessaan positiivista kehitystä mitattiin Suomessa ja Uruguayssa

Arvoa vastuullisuudesta sivu 28 2030-vastuullisuustavoitteemme sivut 30-31 Ilmastopositiivinen metsänhoito sivu 82 Kymijoen tila kohentunut sivu 91

www.upm.fi/vastuullisuus

www.upm.fi/vastuullisuus/metsät

84

85

UPM VUOSIKERTOMUS 2022

UPM VUOSIKERTOMUS 2022