UPM Vuosikertomus 2024

TALOUDELLISET JA VASTUULLISUUSTIEDOT

TÄMÄ ON UPM

HALLINNOINTI

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysraportti

Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Vastuullisuuden varmennusraportit

Väliaikainen hiilivarasto UPM:n puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä elinkaarensa aikana. UPM laskee myytyjen puupohjaisten tuotteidensa, kuten paperin, sellun, sahatavaran ja vanerin hiilivaraston vuotuisen muutoksen. Vuonna 2024 UPM:n myytyjen puupohjaisten tuotteiden vuotuisen hiilivaraston muutos oli 2,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia. UPM arvioi tilapäisen hiilivaraston Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja saksalaisen IFEU-instituutin tieteellisen raportin perusteella. »Katso raportointiperiaatteet jäljempänä. Riippuen uskottavien kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen laskenta- ja varmistusstandardien kehittymisestä, väliaikainen hiilivarasto saatetaan ottaa huomioon UPM:n nettonollalaskennassa. Päästöjen kompensointi Mikäli UPM tarjoaa asiakkailleen hiilineutraaleja tuotteita, ne kompensoidaan vapaaehtoisten kompensaatio-ohjelmien, kuten Gold Standardin tarjoamilla päästöhyvityksillä. Kokonaismäärä vuodelle 2024 on arviolta vain noin 10 000 tonnia CO 2 eq. Päästöhyvityksiä käytetään yksinomaan hiilineutraalien tuotteiden tarjoamiseksi asiakkaille, ei UPM:n hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden edistämiseksi. Hiilinielu Luonnonvarakeskus (Luke) laskee hiilinielutiedot UPM:n Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa omistamille ja vuokraamille metsille ja puuviljelmille. Tulokset raportoidaan vuosittain viiden vuoden keskiarvona, ja laskelmia tarkennetaan parhaiden käytäntöjen kehittyessä. Käynnissä on hankkeita metodologioiden yhdenmukaistamiseksi ja laskelmien tarkentamiseksi. Siksi edeltävien vuosien luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia. UPM pyrkii jatkuvasti lisäämään ymmärrystään hiilitaseen laskennasta. Vuonna 2022 Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa käynnistetyssä hankkeessa kehitetään Uruguayn maaperää koskevia hiilimalleja, jotka perustuvat todellisiin maaperämittauksiin. Mittaukset eukalyptusviljelmillä alkoivat vuonna 2023. UPM:n vuoden 2024 hiilitaseen laskennassa käytetään parannettua mallia. Suomi Metsien hiilivarastojen muutosten seuranta kattaa sekä puuston että maaperän. Laskelmissa on hyödynnetty pitkän aikavälin mittauksista saatuja tietoja ja Luken matemaattista mallinnusta. Kasvavan metsän hiilivaraston muutokset lasketaan vuosittaisen kasvun ja vähennyksen erotuksena. Tämä laskelma on tehty erikseen kivennäis- ja turvemaille. Metsien kasvua koskevat arviot perustuvat Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tietoihin viiden vuoden inventaariosyklin perusteella. Uruguay Metsien hiilivarastojen muutosten seuranta kattaa sekä puuston että maaperän. Laskelmissa on hyödynnetty mittauksista saatuja tietoja ja Luken matemaattista mallinnusta. Kasvavan metsän hiilivaraston muutokset lasketaan vuosittaisen kasvun ja vähennyksen erotuksena, perustuen UPM:n tietoihin vuosittaisesta metsien kasvun lisäyksen ja puunkorjuun tietoihin. Maaperän hiilivaraston muutos on laskettu dynaamisen Yasso07-maaperämallin avulla. Yhdysvallat UPM:n Yhdysvalloissa omistamien metsien hiilinielut on laskettu vertaamalla kasvavien metsien hiilimäärää kahtena ajankohtana viiden vuoden ajanjaksolla. Laskelmat ovat IPCC:n ohjeistuksen mukaisia ja Raportointiperiaatteet

perustuvat saatavilla oleviin tietoihin puunrunkojen vuosittaisista määristä ikäryhmittäin. Hiilivaraston muutos koko biomassassa perustuu lajikohtaiseen puun tiheyteen sekä lajiryhmäkohtaisiin biomassan laajentumisen kertoimiin. Puuston maanalainen biomassa lasketaan käyttämällä puuston maanpäällisen ja maanalaisen biomassan lajiryhmäkohtaisia suhteita IPCC:n ohjeistuksen mukaisesti.

Raflatacia, joka käyttää GaBi-kertoimia). Raaka-aineiden kuljetuksessa laskelmat perustuvat toteutuneisiin vastaanotettuihin määriin sekä kullekin kuljetustavalle mitattuun etäisyyteen. Kuljetusetäisyyksien päivitykset vaihtelevat raaka-ainekategorian ja liiketoiminta-alueen mukaan. Tuotekuljetuksissa sekä tonnit kuljetustapaa kohti että etäisyydet ovat todellisia lukuja. Ainoastaan kemikaalikuljetuksia ei lasketa todellisten etäisyyksien perusteella, vaan ne arvioidaan toteutuneiden vastaanotettujen määrien sekä määräperusteisen CO 2 eq kertoimen perusteella. Laskelmat perustuvat pigmenttitoimitusten arvoihin. Toimittajilta saatujen tietojen osuus päästölaskelmista on arviolta 30 %. UPM:n -30 by 30 -ohjelman tavoitteena on vähentää logistiikan ja materiaalien hiilidioksidipäästöjä ja saada tarkempaa tietoa toimittajien päästöistä. • 10 Myytyjen tuotteiden käsittely: Tämä kategoria kattaa kaikki UPM:n tuotteet. Päästöt lasketaan tuotantolukujen sekä jatkokäsittelyyn liittyvien päästölähteiden perusteella. Sellusta valmistettavien pehmo- ja pakkauspapereiden sekä teollisen tulostuksen CO 2 eq-lukema lasketaan hyödyntämällä Ecoinventin tietoja näissä prosesseissa kulutetusta sähköstä sekä sähköntuotannon aluekohtaisia kertoimia. Koti- tai toimistotulostuksessa syntyvä CO 2 eq arvioidaan laser- ja mustesuihkutulostimien keskimääräisen sähkönkulutuksen perusteella, ja laskelmassa huomioidaan myös Ecoinventin aluekohtaiset sähköntuotannon kertoimet. Ulkoisen käsittelyn arvioinnissa hyödynnetään tietoja UPM:n graafisen paperin ja tarramateriaalien tuotannossa syntyvistä keskimääräisistä CO 2 eq-päästöistä. Keskiarvo edustaa eri alueita. Myytyjen tarramateriaalien käsittelyn päästölaskenta perustuu UPM Raflatacin elinkaariarviointiin vuodelta 2021. CO 2 eq-päästöt perustuvat oletuksiin ja laskelmiin vahvistetuista ympäristötuoteselosteista, jotka käsittelevät myydyn sahatavaran, vanerin ja biokomposiittien käsittelyä. Asiakkailta saatujen tietojen osuus päästölaskelmista on nolla prosenttia.

Poissuljetut kategoriat Seuraavat kategoriat suljetaan pois UPM:n inventaariosta: • 8 Tuotantoa edeltävät vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet: Tämä ei ole olennainen kategoria. Useiden paperiteollisuudessa tehtyjen elinkaariarviointien (LCA) mukaan infrastruktuurin osuus paperiteollisuuden yksiköiden/paperitehtaiden hiilidioksidipäästöistä on alle 1 %. • 9 Tuotannon jälkeinen kuljetus ja jakelu: UPM:n tuotteet ovat pääasiassa puolivalmisteita. Koska luotettavaa ja riittävää tietoa on saatavilla niukasti, eikä UPM pysty vaikuttamaan loppukäyttäjille suuntautuvaan kuljetukseen, UPM raportoi vain päästöt, jotka syntyvät omien tuotteiden kuljetuksesta asiakkaille. Koska UPM ostaa nämä kuljetukset, niistä syntyvät päästöt sisältyvät kategoriaan 4 (Tuotantoa edeltävä kuljetus ja jakelu). • 11 Myytyjen tuotteiden käyttö: Tämä ei ole olennainen kategoria. UPM:n tuotteiden käytöstä ei synny fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. UPM raportoi lisätietona uusiutuvan dieselin polttamisesta syntyvät biogeeniset hiilidioksidipäästöt. Polttamisessa syntyvien muiden kasvihuonekaasupäästöjen ei arvioida olevan merkittäviä. • 12 Myytyjen tuotteiden käsittely elinkaaren lopussa: Koska UPM valmistaa pääasiassa puolivalmisteita, luotettavaa ja riittävää tietoa on niukasti saatavilla ja yhtiö voi vaikuttaa tämän kategorian päästöihin vain rajallisesti. Siksi nämä päästöt on suljettu inventaarion ulkopuolelle. • 13 Tuotannon jälkeiset vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet: Ei olennainen, koska sisältyy muihin kategorioihin. • 14 Franchising-toiminta: Ei olennainen, koska UPM:llä ei ole franchising-toimintaa. • 15 Sijoitukset: Ei olennainen, koska kaikki sijoituksista syntyvät päästöt sisältyvät Scope 1- ja Scope 2 - päästöihin. Sisältyvät merkittävät kategoriat Seuraavat merkittävät kategoriat sisältyvät UPM:n hiilipäästöinventaarioon: • 1 Ostetut tuotteet ja palvelut: Jos toimittajilta ei ole saatavilla toteutuneita päästötietoja, päästöt lasketaan Ecoinventin päästökertoimien perusteella. Poikkeus: IT:hen liittyvät päästöt arvioidaan euromääräisen kulutuksen pohjalta DEFRA-kertoimilla. Inventaarioon sisältyvät olennaiset kategoriat ovat ostosellu, puu, kierrätyspaperi, pigmentit ja täyteaineet, kemikaalit (sellun, paperin ja tarramateriaalien tuotantoon), ulkopuolelta ostettu paperi ja filmit. Toimittajilta saatujen tietojen arvioitu osuus päästölaskelmista on 20 %. UPM:n -30 by 30 -ohjelman tavoitteena on vähentää logistiikan ja hankittujen materiaalien hiilidioksidipäästöjä ja saada tarkempaa tietoa toimittajien päästöistä. • 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 - päästöihin): Tämä kategoria sisältää tuotantolaitoksissa käytettävien ostettujen polttoaineiden kaivamisesta, jalostamisesta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt. Luku saadaan kertomalla polttoainetyypin mukainen kulutus Ecoinventin CO 2 eq-kertoimilla tai ostetun sähkön osalta GaBi-kertoimilla. Bioperäisten polttoaineiden tuotantoon liittyvät päästöt eivät sisälly tähän kategoriaan, sillä ne kuuluvat jo muihin Scope 3 - päästökategorioihin. Esimerkiksi energiapuu sisältyy kategorian 1 puuta koskeviin lukuihin. Toimittajilta saatujen tietojen osuus päästölaskelmista on nolla prosenttia. • 4 Tuotantoa edeltävä kuljetus ja jakelu: Tämä kategoria sisältää kategoriassa 1 jo raportoitujen, UPM:n vastuulla olevien raaka aineiden kuljetuksen sekä tuotetoimitukset UPM:n toimipaikoilta ja varastoista asiakkaille. Laskelmat perustuvat tonnikilometreihin sekä toimittajilta saatuihin ensisijaisiin päästötietoihin tai tietokannoista saatuihin toissijaisiin päästökertoimiin (GLEC, lukuun ottamatta UPM

» Katso lisätietoja osoitteesta upm.com.

Väliaikainen hiilivarasto UPM:n puupohjaisten tuotteiden väliaikainen hiilivarasto on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja saksalaisen IFEU-instituutin vuoden 2022 alussa julkaiseman tieteellisen raportin perusteella. Raportti koskee UPM:n tuotteiden ilmasto- ja hiilivarastovaikutuksia. UPM käynnisti ja rahoitti tutkimuksen. Yleiseen menetelmään, jolla arvioidaan puupohjaisten tuotteiden hiilivaraston (C) suuruus ja sen nettomuutokset, liittyy niin sanottu ”HWP in use” -menetelmä (IPCC 2019). UPM:n vuotuinen hiilivaraston muutoslaskelma perustuu yhtiön sahatavaran, puupohjaisten paneelien sekä sellun ja paperin vuosittaiseen tuotantoon (hiilisisällön perusteella). Lisäksi laskennassa otetaan huomioon arvio puoliintumisajan kertoimesta (kuinka monta vuotta kuluu, ennen kuin puolet tuotteiden hiilivarastosta on vapautunut). IPCC-kertoimia käytetään puoliintumisajan ja hajoamisvakion arvioimiseksi. Kun kaadettujen puutuotteiden hiilivarastot kasvavat, hiili kirjataan poistumana (negatiivinen päästö). Päinvastaisessa tilanteessa vastaavat hiilivarastot kirjataan hiilipäästöinä. Hiilidioksidipäästöjen sisäinen hinnoittelu Sisäistä hiilidioksidipäästöjen hintaa käytetään tekijänä pitkän aikavälin sähkön hinnan ennustamisessa. Pitkän aikavälin sähkön hinnan ja hiilidioksidipäästöjen sisäisen hinnan perusteella lasketaan UPM:n nykyisten omaisuuserien arvo, ja niitä hyödynnetään investointisuunnitelmissa. Järjestelmä perustuu implisiittiseen hiilidioksidipäästöjen hintaan, ja se on määritetty vastaamaan EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaa. Järjestelmää hyödynnetään pääomakustannusten sekä riskien ja mahdollisuuksien hallintaan vähähiilisten sijoitusten edistämiseksi. Sen avulla pyritään myös tunnistamaan ja hyödyntämään vähähiilisiä mahdollisuuksia sekä tekemään stressitestejä sijoituksille. UPM:llä on kehittyneet sähkömarkkinamallit Pohjoismaiden ja Keski Euroopan markkinoille. Mallien avulla sähkön hintoja ennustetaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Malleissa otetaan huomioon energiasektorin siirtymä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuloksina saatujen sähkön ja hyödykkeiden (polttoaineen ja hiilidioksidin) hintojen avulla arvioidaan UPM:n omaisuuden arvo, ja tietoja käytetään myös sijoituspäätöksissä. Numeeristen sähkön hintaennusteiden lisäksi UPM Energy hyödyntää skenaarioanalyysejä strategisessa päätöksenteossa. Tällä hetkellä nämä analyysit ulottuvat vuoteen 2045. Niitä käytetään myös UPM:n muissa liiketoiminnoissa, kuten paperiliiketoiminnoissa, sillä tulevilla hiilidioksidipäästöjen hinnoilla voi olla merkittävä vaikutus nykyisten ja/tai suunniteltujen laitosten kannattavuudelle. Sisäisen hiilidioksidipäästöjen hinnan on tarkoitus vastata EU:n päästökaupan hintaa. E1-8

Sisältyvät vähäiset kategoriat Seuraavat vähäiset kategoriat sisältyvät UPM:n kasvihuonekaasuinventaarioon ylimääräisinä tietoina: • 2 Pääomahyödykkeet • 5 Toiminnoissa syntyvä jäte • 6 Liikematkat • 7 Työmatkaliikenne Hiilenpoisto ja päästöhyvitykset

E1-7

Hiilinielu Vuonna 2024 UPM:n Suomessa ja Yhdysvalloissa omistamien metsien sekä Uruguayssa vuokrattujen puuviljelmien vuotuisten hiilinielujen vaikutus vastaa keskimäärin 2,1 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalenttia laskettuna viideltä edelliseltä vuodelta. UPM:n nettonollasuunnitelmassa näiden poistojen avulla voidaan balansoida jäljelle jäävät päästöt olettaen, että luotettavat kansainväliset laskenta- ja varmennusstandardit hyväksyvät hiilinielujen käytön. » Katso E1–4, UPM:n nettonollapäästövähennyksiä. Vuonna 2023 raportoitu nielu oli 4,8 Mt CO 2 -ekv. Tärkeimmät syyt vuoden 2024 alhaisempaan nieluun ovat muutokset metodologiassa ja suuremmat hakkuumäärät UPM:n omissa metsissä Suomessa sekä Uruguayn puuviljelmillä Paso de Los Torosin sellutehtaan käynnistyttyä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024 UPM VUOSIKERTOMUS 2024 160

160

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024

161

161

UPM VUOSIKERTOMUS 2024