UPM Vuosikertomus 2025

Taloudelliset ja vastuullisuustiedot

Tämä on UPM

Hallinnointi

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysraportti

Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Vastuullisuuden varmennusraportit

Suhdanneherkät ja erittäin kilpaillut markkinat Hintataso kaikilla markkinoilla, joilla UPM toimii, määräytyy kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Epätasapaino näiden välillä voi aiheuttaa UPM:n tuotteiden hintojen voimakasta vaihtelua. Kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon vaikuttaa esimerkiksi loppukäyttötuotteiden kysynnän nousu tai lasku, asiakasmieltymysten muuttuminen, markkinoiden mukautumistoimet Venäjän hyökkäyssodan tai kauppajännitteiden vuoksi, uuden tuotantokapasiteetin tulo markkinoille tai vanhan kapasiteetin sulkeminen. Kaikki tekijät voivat vaikuttaa UPM:n tuotteiden toimitusmääriin ja hintatasoon. Myös kilpailijoiden toiminta voi vaikuttaa markkinahintojen kehitykseen. Kilpailijat saattavat ajoittain kohdistaa UPM:ään hintapainetta yhtiön tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla ja maantieteellisillä markkina-alueilla. Kilpailuympäristö voi aiheuttaa poikkeuksellisen suuria heilahteluja myyntihintojen katteissa. Suurin osa UPM:n liikevaihdosta muodostuu graafisen ja erikoispaperin, sellun ja tarramateriaalien myynnistä. UPM kilpailee pääasiassa useiden suurten monikansallisten paperi- ja metsäteollisuusyhtiöiden kanssa sekä lukuisten paikallisten ja erikoistuneiden kilpailijoiden kanssa. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset UPM:n tuotteiden kysyntään voi vaikuttaa korvaavien tai vaihtoehtoisten tuotteiden tulo markkinoille. Graafisen paperin kysynnän ennustetaan laskevan edelleen kypsillä markkinoilla. Tämä kehitys lisää todennäköisesti UPM:n graafisen paperin toimituksiin ja myyntihintoihin kohdistuvaa painetta sekä heikentää kierrätyskuidun saatavuutta. Kysynnän muutokset voivat aiheuttaa myös ylikapasiteettia joissakin UPM:n tuotteissa, mikä vaikuttaa näiden tuotteiden myyntihintoihin ja toimituksiin. Eri tuotealueilla kuluttajakysynnän muutokset voivat vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti UPM:n tuotteiden kulutukseen. UPM odottaa esimerkiksi uusiutuvien ja kierrätettävien ratkaisujen tarpeen kasvavan entisestään, mikä luo UPM:lle uusia mahdollisuuksia ja lisää useimpien UPM:n tuotteiden kysyntää. Samalla digitalisaatio ja verkkokauppa ovat muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä ja laskeneet graafisen paperin kysyntää monissa loppukäyttökohteissa. Lainsäädännön muutokset UPM:n toimialoilla sovelletaan lukuisia lakeja ja säännöksiä. Moni liiketoiminta, kuten paperi-, energia- ja biopolttoaineliiketoiminta, on suurelta osin riippuvainen voimassa olevasta sääntelykehyksestä. Sääntelyyn, suoraan tai välilliseen verotukseen tai erilaisiin tukiin ja avustuksiin tehtävät muutokset voivat vaikuttaa suoraan UPM:n tulokseen ja yhtiön suhteelliseen kilpailukykyyn. Lisäksi sääntely voi rakenteellisesti rajoittaa tai haitata UPM:n valmiuksia kilpailla raaka aineista. UPM toimii myös aloilla, joilla sovelletaan laajaa ympäristölainsäädäntöä ja -säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa päästöihin, vedenlaatuun, ja energiatehokkuuteen sekä jätteiden käsittelyyn, kierrättämiseen ja hävittämiseen. Ympäristölait ja -säädökset ovat kiristyneet, ja ne saattavat vielä tiukentua lisää lukuisten globaalien, alueellisten ja kansallisten sääntelyhankkeiden seurauksena. Kun ympäristölainsäädäntöä muutetaan tai sääntelyn soveltamista tai

valvontaa muutetaan, UPM:lle voi aiheutua lisäkustannuksia uusien ja tiukempien säädösten noudattamisesta tai sakkoja sääntörikkomuksista. UPM:n on toimintaansa varten hankittava lukuisia ympäristölupia ja muita lisenssejä toimivaltaisilta viranomaisilta ja noudatettava niiden ehtoja. Luvan tai lisenssin myöntänyt viranomainen voi muuttaa, uusia tai tietyissä tapauksissa perua tällaisen luvan tai lisenssin. UPM seuraa sääntelymuutoksia tavoitteena sopeutua niiden vaikutuksiin. Osakeomistus Pohjolan Voima Oyj:ssä UPM omistaa osuuden Pohjolan Voima Oyj:stä (PVO). PVO on puolestaan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) suurin omistaja. TVO:lla on kolme ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa (OL). PVO toimittaa osakkailleen sähköä omakustannusperiaatteen (”Mankala-periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista, kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. Olkiluodon uusin Olkiluoto 3 EPR -ydinvoimalaitosyksikkö (OL3) aloitti säännöllisen kaupallisen sähköntuotannon vuonna 2023 ja se on kasvattanut UPM:n sähköntuotannon kapasiteettia merkittävästi. Suomessa UPM omistaa välillisesti noin 31 % uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä (OL3) Pohjolan Voima Oyj:n osakeomistuksensa kautta. Pohjolan Voima Oyj on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) suurin osakkeenomistaja 58,5 %:n omistusosuudella. TVO tilasi OL3-voimalaitoksen kiinteähintaisena avaimet käteen - periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. TVO:n vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan OL3:n kokonaisinvestointi oli yhteensä noin 5,8 miljardia euroa. Kesäkuu 2025 merkitsi OL3:n lopullista vastaanottoa, ja yksikkö toimi sujuvasti toisen täyden vuoden yhtäjaksoisessa kaupallisessa tuotannossa. TVO:n ilmoituksen mukaan, vaikka OL3:n sähköntuotannossa on ollut vain vähän häiriöitä koekäyttöohjelman päättymisen jälkeen, OL3:n käytettävyyteen ensimmäisellä käyttöjaksolla liittyy epävarmuuksia mahdollisten odottamattomien tapahtumien vuoksi. Näitä epävarmuuksia hallitaan laitosyksikön suunnitelmallisella ylläpidolla ja valvonnalla. Mikäli OL3 ei saavuta suunniteltua käyttökerrointa tai käyttökustannusrakennetta tai Suomen kantaverkko rajoittaa tehotasoa tai järjestelmäsuojasta TVO:lle aiheutuvien kustannusten vuoksi ei ole kannattavaa ajaa laitosyksikköä täydellä tehotasolla, TVO:n mukaan on riski, että tuotantokustannukset ylittävät TVO:n tavoitteen. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos luo UPM:lle useita erilaisia riskejä. Strategiset riskit liittyvät kilpailukykyyn, markkinoihin, asiakkaisiin, tuotteisiin ja sääntelyyn. Esimerkiksi ennakoimaton sääntely, tuet tai EU:n politiikat ja niistä seuraavat kansalliset lait voivat vääristää raaka-aineiden, energian ja lopputuotteiden markkinoita, ja kasvihuonekaasupäästöjen muuttuvat kustannukset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen. EU:n politiikat ja sääntely, joilla vastataan Venäjän hyökkäyssotaan sekä venäläisten maakaasutoimitusten vähentymiseen tai Yhdysvaltain nykyisen presidentinhallinnon politiikat, jotka korostavat energian

kustannuksiin ja valuuttakursseihin. Useimmat epävarmuustekijät liittyvät globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset kehityssuunnat luovat epävarmuutta maailmantalouteen. Epävarmuus vaikuttaa myös UPM:n asiakkaisiin ja UPM:n tuotteiden kysyntään. Tällä hetkellä huomattava epävarmuus liittyy suurten talouksien välisiin kauppajännitteisiin, erityisesti Yhdysvaltojen lähes kaikkiin maihin kohdistamiin tuontitulleihin sekä muiden maiden mahdollisiin vastatoimiin. Tullitasoihin voi tulla muutoksia. Kauppakonflikti ja siihen liittyvä epävarmuus voivat vaikuttaa eri alueiden yleiseen talouskehitykseen tai niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia inflaatioon, talouskasvuun, korkotasoihin ja valuuttakursseihin monissa UPM:lle merkityksellisissä talouksissa. Tällaiset kehityskulut voivat vaikuttaa UPM:ään epäsuorasti esimerkiksi muuttamalla erilaisten tuotteiden ja raaka-aineiden kysyntää ja tarjontaa tai ohjaamalla kauppavirtoja maiden ja alueiden välillä, mikä voi vaikuttaa UPM:n tuotteiden toimituksiin ja hinnoitteluun sekä UPM:lle relevanttien markkinoiden raaka-ainekustannuksiin. Geopoliittiset jännitteet, mukaan lukien Venäjän käynnissä oleva sota Ukrainassa, Lähi-idän konfliktit sekä viimeaikaiset Grönlantia koskevat jännitteet, aiheuttavat edelleen suurta epävarmuutta toimintaympäristössä ja voivat vaikuttaa talouskasvuun, inflaatioon ja kauppaan. Geopoliittisten tai kauppajännitteiden mahdollinen kärjistyminen voi johtaa talouspakotteisiin, saartoihin, kohonneisiin tullitasoihin tai muihin vienti- ja/ tai tuontirajoituksiin, jotka rajoittaisivat tai estäisivät UPM:n toimimista tietyssä maassa tai tietyllä alueella tai aiheuttaa haitallisia vaikutuksia energiaan, logistiikkaan tai muihin UPM:n keskeisiin tuotantopanoskustannuseriin, kuten puun hintaan ja saatavuuteen Suomessa, tai tuotteidemme kysyntään ja myyntihintoihin. UPM:n toimintaan voivat vaikuttaa myös tietyt paikallista teollisuutta suojaavat protektionistiset viranomaistoimenpiteet, kuten rajoitukset koskien suoria ulkomaisia sijoituksia, ja kaupankäynnin rajoitukset, kuten tuontitullit, ja muut kansainväliseen kauppaan liittyvät muutokset. Tuonti- ja vientirajoitukset ja muu kansallisen edun suojaaminen voivat vaikuttaa välttämättömien raaka-aineiden saatavuuteen tai kustannuksiin tai kilpailukykyisen lopputuotehinnoittelun ylläpitoon verrattuna muihin tuottajamaihin, UPM:n tuotteiden kysyntään, ja muuttaa kansainvälisiä kauppasopimuksia. Muutokset finanssi-, raha- ja muussa politiikassa sekä talousolosuhteissa voivat vaikuttaa merkittävästi eri valuuttojen arvoon, mikä puolestaan voi vaikuttaa UPM:ään. Lisäksi globaalien kauppajännitteiden kärjistyminen voi vaikuttaa valuuttakursseihin. Nämä valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa UPM:n kassavirtaan, tulokseen tai taseeseen ja heijastua myös eri valuutta-alueiden väliseen kilpailukykyyn. UPM:ään vaikuttaa erityisesti taloudelliset ja poliittiset olosuhteet maissa, joissa yhtiöllä on merkittävää tuotantoa, kuten Suomessa, Uruguayssa ja Saksassa. UPM:llä on merkittävää myyntiä ja tuotantoa myös Kiinassa, jossa poliittisen sekä talous- ja lainsäädäntöjärjestelmän avoimuuden puutteet ja ennakoimattomuus voivat lisätä investointien ja toiminnan epävarmuutta ja riskejä. UPM:n tytäryhtiö ja työntekijät Ukrainassa ovat erityisen alttiita Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamille epävarmuustekijöille.

Riskit Riskienhallinta UPM:ssä riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattisia ja ennakoivia toimia, joilla analysoidaan ja hallitaan liiketoimintoihin liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia. Siihen sisältyvät myös riskit, jotka voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja tulevaisuuden projektien ja liiketoimintaympäristöjen arvioinnilla. Riskienhallinta on erottamaton osa UPM:n johtamisjärjestelmää samalla tavoin kuin riskinotto on osa normaalia liiketoimintaa. Toteuttaessaan strategioitaan UPM ja sen liiketoiminta-alueet, funktiot ja tuotantoyksiköt ovat alttiina lukuisille riskeille ja mahdollisuuksille. Jokainen liiketoiminta-alue, funktio ja tuotantoyksikkö vastaa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, mittaamisesta ja hallinnasta, ja raportoi riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden tuloksista omalle johtoryhmälleen ja riskienhallintatoiminnolle. Talous- ja rahoitusjohtajan johtama riskienhallintatyöryhmä on vastuussa riskitoleranssien ja riskiprofiilin suosittamisesta toimitusjohtajalle ja strategiaryhmälle. Strategiaryhmä vastaa riskienhallinnan prioriteettien ja liiketoiminnan ja riskienhallinnan strategioiden ja politiikkojen yhteensovittamisesta. Hallitus seuraa ja arvioi tarkastusvaliokunnan avustamana yhtiön riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja valvoo yhtiön strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat riskienhallintapolitiikan mukaiset ja että riskiarviointeja käytetään sisäisen tarkastuksen ja vaatimustenmukaisuustoimintojen kohdentamiseen. UPM pyrkii siirtämään riskejä omalta vastuultaan vakuutusjärjestelyillä sellaisten riskien osalta, joiden suuruus ylittää UPM:n riskinsietokyvyn. UPM pyrkii varmistamaan UPM:n Toimintaohjeen (UPM Code of Conduct) ja muiden yhtiön politiikkojen noudattamisen. UPM tehostaa noudattamista ja vähentää riskejä säännöllisillä riskiarvioinneilla, koulutuksella ja valvonnalla. UPM on kehittänyt ja ottanut käyttöön kattavan sisäisen valvonnan järjestelmän, joka käsittää liiketoiminnan ja taloudellisen raportoinnin prosessit. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta, luotettavaa ja säännöstenmukaista ja että yhtiön taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa ja vastaa yhtiön operatiivista tulosta. Taloudellista raportointia koskevaa sisäistä valvontaa on kuvattu yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla. Alla on lueteltu merkittävimmät riskit, jotka saattavat heijastua olennaisesti UPM:n liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä ei taloudelliseen suorituskykyyn. Riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin ja rahoitusriskeihin. Oikeudenkäynnit, jotka liittyvät yhtiön toimintaan, voivat myös sisältää riskejä.

Strategiset riskit

Taloudellisen ja poliittisen toimintaympäristön epävarmuudet Merkittävimmät UPM:n tuloksen epävarmuudet liittyvät sen tuotteiden myyntihintoihin ja toimitusmääriin sekä päätuotantopanosten

UPM:n taloudelliset tiedot 2025 UPM Vuosikertomus 2025 128

UPM:n taloudelliset tiedot 2025

128

129

129

UPM Vuosikertomus 2025