UPM vuosikertomus 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (Liitetiedoissa kaikki luvut ovat miljoonia euroja, ellei muutoin ilmoitettu.)

korkoriskistä aiheutuva käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikuttei- sesti rahoituseriin. Lainojen tasearvot ja lainoihin kohdistuvien suojaus- instrumenttien käyvät arvo sisällytetään korollisiin varoihin ja velkoihin. Johdannaissopimukset, jotka täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan kriteerit, erääntyvät suojattavien lainojen eräpäivinä. Jos suojauslasken- nan kriteerit eivät enää täyty, suojattavan lainan kirjanpitoarvon oikai- suksi kirjattu suojattavasta riskistä johtuva erä kirjataan tulokseen efek- tiivisen koron menetelmää käyttäen lainan eräpäivään mennessä. Rahavirran suojausta varten tehtyjen johdannaissopimusten tehok- kaiden osuuksien käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet suojausvoitot kirjataan tulokseen samalla kaudella kun suojauslaskennan kohde kirjataan tuloslaskelmaan (esim. kun konsernin suojattu ulkoinen valuuttamääräi- nen myynti kirjataan). Erääntyneen suojausinstrumentin voitto tai tap- pio on taseen oman pääoman suojausrahastossa jaksotettuna vielä noin kuukauden, kunnes konsernin ulkoinen myynti toteutuu. Vaihtuvakor- koisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumat- toman omaisuuserän kirjaamiseen (esim. käyttöomaisuus), omaan pää- omaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän alku- peräiseen hankintamenoon ja ne kirjataan poistojen mukana tulokseen. Kun rahavirran suojaukseksi tehty suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojaus- instrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes kiinteä sopimus tai ennustettu myynti toteutuu. Kuitenkin, jos kiinteän sopimuksen tai ennustetun myynnin ei enää oleteta toteutu- van, suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus kirjataan rahavirran suojauksen tavoin. Suojaukseen käytetään valuuttatermiini- sopimuksia, joiden käyvän arvon muutokset spot-hinnan muutoksen osalta kirjataan muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Valuuttatermii- nien korkoeron muutos kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitu- seriin. Kertyneet arvostustulokset puretaan muuntoeroista tuloslaskel- maan silloin kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osit- tain. Konserni dokumentoi suojaussuhteen syntyessä suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suojaussuhteen sekä riskinhallintata- voitteensa ja strategiansa erilaisille suojaustapahtumille. Tässä proses- sissa suojausjohdannaiset kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia sopimuksia tai ennustettuja liiketapahtumia. Konserni dokumentoi myös, sekä suojausta aloitettaessa että jatkuvasti siitä eteen- päin, arvionsa siitä vastaako suojausinstrumenttien käyvän arvon muu- tos erittäin tehokkaasti suojattavien rahavirtojen tai muiden suojattavien erien käyvän arvon muutosta. Konsernilla on suojauslaskennan ulkopuolella johdannaissopimuk- sia, jotka ovat konsernin rahoituspolitiikan mukaan tehokkaita talou- dellisia suojausinstrumentteja, mutta jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia. Nämä johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäynti- tarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Tällaisten joh- dannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin tai rahoituseriin. Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksenteki- jälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty toimitusjohtaja. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laati- misperiaatteita, lukuun ottamatta yhteisen toiminnon Madison Paper Industries (MPI) esittämistä tytäryhtiön tavoin UPM Paper ENA-seg- mentin raportoinnissa. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja velka- erät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki seg- menttien väliset myynnit eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

misperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpää- töksen laatimisperiaatteita. Pääomaosuusmenetelmän soveltaminen lopetetaan, kun sijoituksen kirjanpitoarvo osakkuus- tai yhteisyrityk- sessä on laskenut nollaan, ellei konsernilla ole syntynyt velvoitteita tai ellei se ole taannut osakkuus- tai yhteisyrityksen velvoitteita. Määräysvallattomien omistajien osuudet Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallat- tomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallat- tomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana erä- nään taseessa oman pääoman osana. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään samalla tavalla kuin konsernin omistajien kanssa toteutu- neita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, makse- tun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirja- taan omaan pääomaan. Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat Kunkin tytäryrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminta- valuutaksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintava- luutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräi- sistä liiketapahtumista ja monetaaristen saamisten ja velkojen muunta- misesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi sil- loin kun realisoitumaton erä täyttää rahavirran tai nettoinvestoinnin suojauslaskennan kriteerit, se kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät vastaaviin eriin tuloslaskelman liikevoiton yläpuolelle ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään omana eränään tuloslaskelmassa sekä nettomääräisinä kokonaisrahoituskuluissa. Tytäryritysten, joiden toimintavaluutta poikkeaa konsernin esittä- misvaluutasta, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi vuosineljännesten keskikursseja käyttäen ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kun ulkomai- sesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Rahoitusjohdannaiset ja suojauslaskenta Rahoitusjohdannaiset kirjataan sopimuksentekohetkellä taseeseen niiden hankintamenoon (= käypä arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan tai laajaan tuloslaskelmaan riippuen siitä sovelletaanko johdannaiseen suojauslaskentaa sekä suojattavan erän luonteesta. Suojaussopimukset jaetaan sopimushetkellä kolmeen ryhmään: käyvän arvon suojaukseen, jolla suojataan taseessa olevan saatavan tai velan käypää arvoa tai kiin- teähintaista sitoumusta, rahavirran suojaukseen, jolla suojataan ennus- tettua erittäin todennäköistä tapahtumaa tai rahavirran vaihtelua toi- mintavaluutassa ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukseen. Rahoitusjohdannaisen käypä arvo esitetään pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa tai rahoitusveloissa, jos eräpäivään on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaisessa rahoitusvaroissa tai rahoitusveloissa, jos eräpäivään on alle 12 kuukautta. Konserni soveltaa käyvän arvon suojausta kiinteäkorkoisten velko- jen korkoriskin suojauksessa. Niiden johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset, jotka täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan kritee- rit ja ovat myös tehokkaita etu- ja jälkikäteen tarkasteltuna, kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Samoin niihin liittyvien suojauskohteiden

1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

on kirjattu kuluksi. Hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa mää- räysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos määrä on pienempi kuin hankin- nan kohteen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, kirjataan erotus tulosvaikutteisesti (ks. ”Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet” kohta Liikearvo). Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat, sisäis- ten toimitusten realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eli- minoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomat tappiot elimi- noidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimis- periaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Jos konsernin määräysvalta tytäryrityksessä lakkaa arvostetaan mahdollinen jäljelle jäävä osuus käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Yhteiset toiminnot Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jossa osapuolilla, joilla on yhtei- nen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen perustuva järjestely, koskien määräysvallan pitämistä yhteisenä, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksy­ mistä. Konserni yhdistelee osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Varoja, velkoja, tuottoja ja kuluja käsitellään kir- janpidossa asianomaisia eriä koskevien IFRS-standardien mukaisesti. Yhteisten toimintojen kanssa toteutetut liiketoimet kirjataan konserniti- linpäätökseen vain yhteisen toiminnon muiden osapuolien osuuksien osalta. Osakkuus- ja yhteisyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Huomattava vai- kutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa 20–50 % ääni- määrästä. Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä lasketaan pääomaosuusme- netelmää käyttäen ja ne on alun perin kirjattu hankintamenoon. Tämän metodin mukaan konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tilikau- den voitosta tai tappiosta esitetään tuloslaskelmassa ja osuus muussa laajassa tuloksessa tapahtuneista muutoksista esitetään muun laajan tuloksen erissä. Taseessa esitetään konsernin osuus osakkuus- tai yhteis- yrityksen nettovarallisuudesta yhdessä hankinnasta syntyneen liikearvon (vähennettynä mahdollisilla kertyneillä arvonalennuksilla) kanssa vähennettynä yksittäisiin sijoituksiin tehdyillä arvonalennuksilla. Kon- sernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä realisoitumattomista voitoista ja tappioista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä realisoitu- mattomista voitoista ja tappioista eliminoidaan konsernin omistus- osuutta vastaava osuus, jollei tappio anna viitteitä omaisuuserän arvonalentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätösten laati-

Jäljempänä on lueteltu merkittävimmät tilinpäätösperiaatteet, joita on sovellettu konsernitilinpäätöksen laatimisessa: Päätoiminnot UPM-Kymmene Oyj (”emoyhtiö” tai ”yhtiö”) yhdessä sen tytäryritysten kanssa (”UPM tai ”konserni”) on maailmanlaajuisesti toimiva metsäte- ollisuuskonserni, jonka liiketoiminnasta pääosan muodostaa paperi sisältäen erityisesti paino- ja kirjoituspaperien valmistuksen ja myynnin. Konsernin liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM raportoi taloudelliset tiedot seuraaville liiketoiminta-alueille (segmenteille): UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper ENA, UPM Plywood sekä Muu toiminta. Toiminnot ovat keskittyneet Euroopan unioniin sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Valmistusta konsernilla on yhteensä 13 maassa. UPM-Kymmene Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Alvar Aallon katu 1, 00100 Helsinki, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 3. helmikuuta 2015 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Laatimisperusta UPM:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja IFRIC- tulkintojen mukaan. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, myytävissä olevia sijoituksia ja tiettyjä muita rahoitusvaroja ja -velkoja, etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvia varoja ja velvoitteita sekä osakeperusteisia maksuja. Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää laskenta-arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laatimishetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty tilin- päätöksessä raportoitujen erien suuruutta määritettäessä, mm. tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, aineellisen ja aineettoman käyttöomai- suuden taloudellisia pitoaikoja sekä tuloveroja ja muita eriä määritettä- essä. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemyk- seen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Lisäksi tilinpäätöstä laadittaessa johto joutuu käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltami- sessa. Merkittävää harkintaa ja merkittäviä arvioita ja oletuksia edellyt- tävät tilinpäätöksen alueet on esitetty liitetiedossa 2. Konsolidointiperiaatteet Tytäryritykset UPM:n konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö UPM-Kymmene Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryrityksiksi katsotaan ne yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on yrityksessä määräys- valta, jos sillä on yritystä koskeva valta; se altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy käyttä- mään yritystä koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuo- ton määrään. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettu- jen varojen, vastattavaksi otettujen velkojen ja liikkeeseen laskettuihin oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintahetken käypään arvoon. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta velkajärjestelystä johtu- van omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

85

86

UPM Vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014