UPM vuosikertomus 2014

menteissä liiketapahtuman vaikutus katsotaan merkittäväksi, jos se on ennen veroja suurempi kuin miljoona euroa. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankinta- menoon. Ne aineettomat hyödykkeet joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan poistoina kuluiksi tuloslaskelmaan seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin perustuen: Tietokoneohjelmistot 3–5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta Liikearvosta ja muista aineettomista hyödykkeistä, joilla arvioidaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata säännönmu- kaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Liikearvo Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omis- tajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden han- kinta-ajankohdan käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun tytäryrityksen, yhteisjärjestelyn tai osakkuusyrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Tytär- yrityksen hankinnasta syntyvä liikearvo on kirjattu aineettomiin hyö- dykkeisiin. Osakkuus- ja yhteisyrityksien hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy osakkuus- ja yhteisyrityssijoituksiin ja se testataan arvonalentu- misen varalta osana osakkuus- tai yhteisyrityssijoitusta. Liikearvo arvos- tetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Rahavirtaa tuottavat yksiköt, joille liikearvoa on kohdistettu, testa- taan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin mikäli on viitteitä siitä, että yksikön arvo on alentunut. Arvonalentumis- tappio kirjataan, kun rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumis- tappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruu- teta missään olosuhteissa. Tutkimus ja kehitys Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä poikke- uksina tietyt kehitysmenot, jotka aktivoidaan silloin, kun on todennä- köistä, että kehityshanke tuottaa vastaista taloudellista hyötyä ja menot voidaan luotettavasti mitata. Aktivoidut kehitysmenot poistetaan niiden oletetun taloudellisen vaikutusajan aikana, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Tietokoneohjelmat Tietokoneohjelmien ylläpitomenot sekä menot, jotka liittyvät sisäisesti kehitettyjen ohjelmistojen alustaviin projektivaiheisiin kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Sisäisesti kehitettyjen ohjelmistojen kehitysvaihee- seen liittyvät kehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin. Aktivoidut kehitysmenot sisältävät materiaalin ja palveluiden välittömät ulkoiset menot sekä osuuden ohjelmistojen kehitysryhmien yleiskustan- nuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin aktivoidut ohjelmistojen kehitys- kustannukset poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet Erillisinä hankitut patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, esitetään taseessa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankinta- menoonsa. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perus- tuvat asiakassuhteet tai muut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankin- ta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintameno kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaiku- tusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumi- sen varalta. Päästöoikeudet Konserni osallistuu kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtääviin hallitusohjelmiin. Hallituksilta vastikkeetta saadut päästöoikeudet on kirjattu aineettomiksi hyödykkeiksi hankintahetken käypään arvoon.

puuston, pois lukien nuoret taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa olevien, jatkuvien puustosta saatavien ja aiheutuvien rahavirtojen nyky- arvoon. Nuorten taimikoiden arvo perustuu niiden toteutuneisiin perus- tamiskustannuksiin. Jatkuvat toiminnot, joita ovat hakkuut ja puuston kasvatus yhden kiertoajan kuluessa, perustuvat konsernin metsätalou- den ohjeistukseen. Laskelmissa otetaan huomioon puuston tuleva kas- vu, metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset ja muut tekijät. Hakkuu- tulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu ajankohdan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Kasvun ja hakkuiden sekä hintojen, diskonttauskoron, kustannus- ten ja muiden tekijöiden aiheuttamat muutokset puuston käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Rahoitusvarat Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhtey- dessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen raha- virtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja on luokiteltu kaupankäyntitar- koituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoi- tusvarat on arvostettu käypään arvoon. Kaikki käyvän arvon muutok- sista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Konserni ei ole luokitellut rahoitusvaroja alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käy- pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoi- tusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, elleivät ne eräänny 12 kuukauden kuluessa tilinpäätös- päivästä. Yhtiön myöntämät lainat, joilla on määrätty eräpäivä, arvoste- taan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyt- täen, ja joilla ei ole määrättyä eräpäivää, arvostetaan hankintamenoon. Lainasaamisille tehdään arvonalennus, mikäli tasearvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntisaamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitus- varoja, jotka merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myö- hemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus tuloslas- kelmaan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan täysimääräisenä alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi sekä maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat viit- teitä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Aiemmin kirjatuista arvonalennustappioista myöhemmin takaisinsaadut määrät kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumatto- mia rahoitusvaroja, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevien sijoitusten ostot ja myynnit kirjataan kirjanpitoon selvityspäivänä, jolloin omaisuuserä siirtyy kon- sernille tai jona konserni siirtää sen toiselle osapuolelle. Sijoitukset mer- kitään alun perin kirjanpitoon niiden hankintamenoon sisältäen tran- saktiomenot, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Myytävissä oleviksi luokiteltujen sijoitusten realisoitumattomat käy- vän arvon muutokset merkitään muuhun laajaan tulokseen. Kun myytä- vissä olevaksi luokiteltu sijoitus myydään tai siitä kirjataan arvonalen- nus, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos kirjataan tuloslas- kelmaan myytävissä olevien sijoitusten nettovoittoihin tai -tappioihin. Konserni arvioi aina tilinpäätöspäivänä, onko joidenkin rahoitus- saamisten tai niiden ryhmän arvonalentuminen objektiivisesti todennet- tavissa. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon merkittävä tai pit- käaikainen alentuminen alle hankintahinnan huomioidaan arvonalentu- mista määritettäessä. Kun arvonalentuminen todetaan, kirjataan kumulatiivinen tappio, joka lasketaan hankintahinnan ja nykyisen käy-

Päästöoikeuksista ei tehdä poistoja, mutta ne kirjataan korkeintaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Julkisina avustuksina saadut pääs- töoikeudet on kirjattu taseeseen tuloennakoiksi ja tuloutettu systemaat- tisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin ajalla, jolle vastaavat päästöoi- keudet on myönnetty. Toteutuneita päästöjä vastaavat kulut on kirjattu tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin ja esitetty taseen vara- uksissa. Päästöoikeudet ja niihin liittyvät varaukset kirjataan pois ta- seesta, kun ne toimitetaan velvoitteiden kattamiseksi tai myydään. Mahdolliset myyntivoitot tai -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Poistot lasketaan tasapoistoina, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa han- kintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistap- pioilla. Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat ehdot täyttävän hyödyk- keen rakentamisesta aktivoidaan käyttöomaisuuteen siltä ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut rahoituskulut kirjataan kuluksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muiden aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin pitoaikoihin: Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomai- suushyödykkeen kirjanpitoarvoon tai käsitellään erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankinta- meno on luotettavasti määritettävissä. Uudella korvattujen hyödykkeiden kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Kooltaan merkittä- vät uudistus- ja parannushankkeet poistetaan kyseisen hyödykkeen jäl- jellä olevan vaikutusajan loppuun mennessä tai seuraavan uudistus- tai parannushankkeen alkuun mennessä, riippuen siitä kumpi on aiemmin. Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen myyntituottojen ja tasearvon erotuk- sena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. IFRS 5 -standardin mukaisesti lopetetuiksi toiminnoiksi luokitellut käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden tasearvoon tai sitä alem- paan, myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon. Julkiset avustukset Julkiset avustukset kirjataan käypään arvoon, kun avustuksen saaminen ja kaikkien siihen liittyvien ehtojen täyttyminen on kohtuullisen varmaa. Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset on vähennetty hyödykkeen hankintamenosta ja kirjattu pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Muut julkiset avustukset on kirjattu tuloslaskelmaan tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt sisältävät sijoituksia kiinteistöihin, kuten asuinhuo- neistoja ja muita tiloja, jotka ovat kolmansien osapuolien käytössä. Sijoituskiinteistöjä käsitellään pitkäaikaisena sijoituksena ja ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Poistot lasketaan tasapois- toina, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdollisilla arvonalentumistappi- oilla. Taloudelliset pitoajat ovat samat kuin aineellisilla käyttöomaisuus- hyödykkeillä. Sijoituskiinteistöt esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet (kasvava puusto) arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Varsinaisen Rakennukset Raskaat koneet 25–40 vuotta 15–20 vuotta 5–15 vuotta Kevyet koneet ja laitteet Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätös- päivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoai- koja muutetaan vastaavasti.

Tuloutusperiaate Konsernin myyntituotot muodostuvat pääasiassa energian, sellun, puun ja sahatavaran, paperien ja tarralaminaattien sekä vanerin myynnistä. Suoritteiden myynti tuloutetaan kun on todennäköistä, että liiketoi- meen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi, liiketoimeen kohdistuvat menot ja tuotot ovat määritettävissä luotettavasti, myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Tuloutuksen ajankohta on pitkälti riippuvainen tavaran toimituksessa käytetyistä toimitusehdoista. Konsernin toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010-toimituslausekkeeseen, joka on Kansainväli- sen kauppakamarin julkaisema, virallinen toimituslausekekokoelma kauppaehtojen tulkitsemiseen. Toimitettuna tullattuna (“DDP”) ja Toi- mitettuna määräpaikalla ("DAP") -lausekkeiden mukaiset myynnit tuloutetaan kun tavarat on toimitettu sovittuun määränpaikkaan. Vapaasti rahdinkuljettajalla (“FCA”), Kulut ja Rahti maksettuina (“CPT”) sekä Kuljetus ja vakuutus maksettuna ("CIP") -lausekkeiden mukaisissa myynneissä tavaroiden myynti tuloutetaan, kun tavarat on toimitettu ulkopuoliselle kuljettajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä niiden myyntien kurssieroilla, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin. Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Tuloverot Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä lasken- nallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan velkamenetelmän mukaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan synny, kun se johtuu liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta; tai kun omaisuuserä tai velka merkitään alun perin kirjanpitoon ja kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja se ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on määritetty käyttäen niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty, tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voi- massa sillä tilikaudella, jolla laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista, jotka liittyvät tytäryrityksiin, osakkuusyrityksiin sekä yhteisyrityksiin tehtyi- hin sijoituksiin lukuun ottamatta tilanteissa, joissa emoyrityksellä on oikeus määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohta, ja joissa väliai- kainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevai- suudessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vas- taan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Kertaluonteiset erät Tietyt taloudelliset tunnusluvut on raportoitu ilman kertaluonteisia eriä. Näissä konsernitilinpäätöksessä esitettävissä johdetuissa tunnusluvuissa on eliminoitu tuloslaskelmasta tiettyjen merkittävien liiketapahtumien vaikutus, joiden katsotaan olevan luonteeltaan epätavallisia tai harvinai- sia. Konserni katsoo, että johdetut tunnusluvut parantavat toiminnan useiden aikajaksojen vertailukelpoisuutta. Mitkään näistä tunnusluvuis- ta, joista on eliminoitu kertaluonteiset erät, eivät ole IFRS-raportoinnis- sa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin. UPM Biorefining-, UPM Paper Asia- ja UPM Paper ENA-segmen- teissä liiketapahtuman (tuotto tai kulu) katsotaan olevan kertaluontei- nen, jos vaikutus ylittää verojen jälkeen lasketussa tulos per osake -tun- nusluvussa yhden sentin (0,01 euroa) ja jos se aiheutuu omaisuuden arvonalentumisista, omaisuuden myynneistä tai rakennejärjestelyistä, tai se liittyy lainsäädäntömuutoksiin tai oikeudenkäynteihin. Muissa seg-

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

87

88

UPM Vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014