UPM vuosikertomus 2014

Ympäristövaraukset Konsernin toiminta perustuu pääosin raskaaseen prosessiteollisuuteen, mikä edellyttää laajojen tehdaslaitosten rakentamista. Tuotannossa käytetään muiden raaka-aineiden ohella huomattavasti mm. kemikaale- ja, vettä ja energiaa. Konsernin toimintaa säätelevät lukuisat ympäris- töön liittyvät lait ja määräykset. Konserni pyrkii toimimaan jätevesien sekä kasvihuonepäästöjen ja kaatopaikkajätteiden käsittelyssä ympäris- töön liittyvien säädösten mukaisesti. Konserni on kirjanpidossaan va- rautunut toiminnalle tavanomaisiin ympäristönsuojeluun liittyviin kustannuksiin. Odottamattomat tapahtumat tuotantoprosesseissa ja jätteiden käsittelyssä voivat aiheuttaa yhtiölle merkittäviä menetyksiä liiketoiminnassa sekä lisäkustannuksia. Varaukset on esitetty liitetiedossa 30. Tuloverot Johdon arviointia edellytetään määritettäessä tuloverojen ja laskennallis- ten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä vero- tettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa merkittäviin verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa. Tuloverot on esitetty liitetiedossa 13 ja laskennalliset verot liitetiedossa 28. Oikeudelliset vastuut Johdon arviointia edellytetään parhaillaan käynnissä oleviin oikeuden- käynteihin liittyvien varausten arvostamisessa ja kirjaamisessa. Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeuden- käynnin todellinen kustannus voi poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Oikeudelliset vastuut on esitetty liitetiedossa 39. Myytävissä olevat sijoitukset Konsernin myytävissä olevat sijoitukset koostuvat sijoituksista noteeraa- mattomiin osakkeisiin, jotka arvostetaan taseessa käypään arvoon. Käyvän arvon arvioiminen edellyttää johdon harkintaa ja arvioita useis- ta arvioissa käytetyistä tekijöistä (esim. diskonttauskorot, sähkön hinta- ennuste ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käynnistysaikataulu), jotka voivat poiketa todellisista lopputuloksista, ja voivat johtaa myytävissä olevan sijoituksen arvon sekä oman pääoman merkittävään muutokseen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat on esitetty liitetiedossa 3 ja myytävissä olevat sijoitukset liitetiedossa 22. Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, luotto- ja likviditeettiriskille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitus- markkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Rahoitustoiminnon tavoitteet ja limiitit on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä rahoituspolitii- kassa. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia rahoitusinstrument- teja rahoituspolitiikan asettamissa rajoissa. Käytössä on vain instru- mentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Rahoituksen hoito ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konser- nin rahoitus- ja riskienhallintaosastolle. Keskityksen tavoitteena on tehokas riskienhallinta, kustannussäästöt ja kassanhallinnan optimointi. Valuuttariski Konserni altistuu valuuttariskille, joka syntyy valuuttamääräisistä tule- vaisuudessa suoritettavista kaupallisista maksuista, taseessa olevista valuuttamääräisistä veloista ja saatavista sekä translaatioriskistä, joka aiheutuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Suurimmat valuutta- 3 Rahoitusriskien hallinta

Myöhemmin voimaan tulevat uudet ja uudistetut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin, joita konserni ei vielä ole ottanut käyttöön ennen niiden pakollista voimaantuloa Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. Standardi julkais- tiin kokonaisuudessaan heinäkuussa 2014, ja se korvaa rahoitusinstru- menttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. IFRS 9:ssä on säilytetty useita arvostusmalleja, mutta niitä on yksinkertaistet- tu. Rahoitusvarat on sen mukaan luokiteltava kolmeen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon tulosvaikut- teisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. Sijoitukset oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin on arvostettava käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mutta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä voidaan tehdä peruuttamaton valinta menettelystä, jonka mukaan käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä niitä myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. Arvonalentumisten osalta on otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen muuttuu vain siten, että käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi nimenomaisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen omasta luottoriskistä johtuvat muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojauksen tehokkuuteen liitty- viä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpotettu poistamalla selkeisiin rajoihin perustuva tehokkuustestaus. Nyt edellytetään taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille ja samaa ”suojausastetta” kuin mitä yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Dokumentaatiota vaaditaan edelleen, mutta se poikkeaa IAS 39:n mu- kaisesta. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 9 -standardin käyttöönotolla odotetaan olevan joita- kin vaikutuksia konsernin rahoitusvarojen tilinpäätösperiaatteisiin. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa. Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi käsitte- lee tulouttamista sekä määrittelee periaatteet, joiden mukaan tilinpää- töksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuk- siin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuu- desta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Stan- dardi korvaa IAS 18:n Tuotot ja IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet -standar- dit sekä niihin liittyvät tulkinnat. Standardia on sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konsernissa ollaan arvioimassa IFRS 15:n vaikutusta. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Muutokset IAS 19 Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksu- suoritukset tulevat voimaan 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos selventää sellaisten maksusuoritusten, jotka liittyvät työsuori- tukseen ja joiden määrä ei vaihtele työntekijän työssäoloajan perusteella, vähentämisen ansaittujen etuuksien kustannusten määrästä sillä kau- della, jona työ suoritetaan. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (2010–2012) tulevat voi- maan 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-parannusten kokoelma vuosilta 2010-2012 koskee yhteensä seitsemää standardia. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpää- tökseen. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (2011–2013) tulevat voi- maan 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-parannusten kokoelma vuosilta 2011-2013 koskee yhteensä neljää standardia. Muu- toksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (2012–2014) tulevat voi- maan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-parannusten kokoelma vuosilta 2012-2014 koskee yhteensä neljää standardia. Muu- toksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutos IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardiin tulee voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos sisältää uutta ohjeistusta yhteisyritysosuuden hankinnan kirjanpitokäsittelystä, kun se

muodostaa liiketoiminnan. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovelletta- vaksi EU:ssa. Muutokset IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standar- diin ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardiin tulevat voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksilla selvennetään, että poistojen laskenta tuottoihin perustuvia menetelmiä käyttäen ei ole asianmukaista. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilin- päätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutokset IFRS 10 -standardiin ja IAS 28 -standardiin kohdistuvat kyseisten standardien väliseen epäjohdonmukaisuuteen, joka liittyy omaisuuserien myynteihin tai niiden antamiseen panoksena sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin tulee voi- maan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos on osa IASB:n laajapohjaista hanketta tilinpäätöksessä esitettävän informaa- tion parantamiseksi. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaiku- tusta konsernitilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovel- lettavaksi EU:ssa. Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille. 2 Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain liikearvo, keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä, ja aineettomia hyödyk- keitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen käyttöaika. Muun pitkäai- kaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia tehdään silloin, kun on viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Arvioina testauksissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevis- ta rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttö- aika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa merkittävien arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Lisätietoja arvonalentu- mistestauksesta on esitetty liitetiedossa 16. Biologiset hyödykkeet Konserni omistaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria metsäalueita ja puuvil- jelmiä, joiden kasvava puusto (biologiset hyödykkeet) arvostetaan tilin- päätöshetkellä käypään arvoon. Varsinaisen puuston, pois lukien nuoret taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa olevien, jatkuvien puustosta saatavien ja aiheutuvien rahavirtojen nykyarvoon. Käyvän arvon määrit- tämiseen vaikuttavat mm. yhtiön arvio puuston kasvusta, hakkuista ja hintakehityksestä sekä diskonttauskorko, joiden muuttuminen voi johtaa huomattavaan biologisten hyödykkeiden arvonmuutoskirjaukseen kon- sernin tuloslaskelmassa. Biologiset hyödykkeet on esitetty liitetiedossa 20. Työsuhde-etuudet Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä työntekijöidensä eläkkeelle jäämisen tai työsuhteen päättymisen varalta. Työsuhde-etuuksiin liittyvi- en kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia olettamuksia kuten diskonttauskorko, eläkejär- jestelyjen varojen odotettu tuotto sekä arvioidut tulevat palkkatason muutokset. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudel- lisesta tilanteesta tai henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Huomatta- vat erot toteutumissa tai huomattavat muutokset olettamuksissa voivat vaikuttaa etuuspohjaisiin velvoitteisiin ja kuluihin tulevilla tilikausilla. Eläkevelvoitteet on esitetty liitetiedossa 29.

riskit liittyvät Yhdysvaltojen dollariin, Ison-Britannian puntaan ja Japanin jeniin. Konsernin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuut- takurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta rahavirroissa, tuloksessa ja taseessa suojaamalla sovittuihin ja ennustettuihin liiketoimiin liittyviä sekä taseeseen sisältyviä valuuttariskejä. Transaktioriski Konserni suojaa erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräiset valuuttavirrat rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta yksiköiden ennusteiden perusteella. Rahoituspolitiikan mukaan riskineutraalina suojaustasona pidetään 50 %:n suojausastetta. Yksittäisiä erittäin toden- näköisiä ulkomaanvaluuttamääräisiä valuuttavirtoja on suojattu myös yli 12 kuukauden pituisilla sopimuksilla poiketen samalla riskineutraa- lista suojaustasosta. Suojausinstrumentteina on käytetty valuuttater- miinejä. Suurin osa valuuttavirran suojaukseksi solmituista johdannais- sopimuksista täyttää suojauslaskennan kriteerit. Konsernin ennustetusta 12 kuukauden valuuttavirrasta oli 31.12.2014 suojattuna 47 (46) %. Alla olevassa taulukossa on esitetty kaikkien valuuttavirran suojaus- ten nimellisarvot 31.12.2014 ja 31.12.2013.

Suojausten nimellisarvo

2014 milj. euroa

2013 milj. euroa

Valuutta

USD GBP

439 288 134

462 196 142

JPY

AUD Muut

45

41 10

1

Yhteensä

907

851

Konsernitasolla ulkoiset suojaukset on määritelty nimenomaisen ulko- maanvaluutanmääräisen myynnin valuuttariskin suojauksiksi brutto-pe- riaatteella. Konsernin taseessa on valuuttamääräisiä varoja ja velkoja, esimer- kiksi lainoja ja talletuksia, ostovelkoja ja myyntisaamisia sekä rahava- roja muissa valuutoissa kuin konsernin esittämisvaluutassa. Periaatteena ja tavoitteena on suojautua tältä taseriskiltä täydellisesti rahoitusinstru- menttien avulla. Rahoituspolitiikan mukaan konsernilla voi kuitenkin olla suojaamattomia tasepositioita. 31.12.2014 konsernin korollisista tase-eristä oli suojaamatta 18 (7) miljoonaa euroa. Taseessa olevia korot- tomia myyntisaamisia ja ostovelkoja oli tilinpäätöshetkellä suojattu 575 (675) miljoonan euron edestä. Translaatioriski Konsernilla on ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina muuntoeroon liittyvälle valuuttariskille. Tilinpäätöshetkellä konserni on suojautunut näihin nettosijoituksiin liittyvältä valuuttaris- kiltä Kanadassa ja Uruguayssa. Nettosijoituksia muihin maihin ei ole suojattu. Herkkyys valuuttariskille Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Yhdysvaltojen dollaria vastaan 31.12.2014 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 11 (8) miljoonaa euroa pienempi/ suurempi taseriskin vuoksi. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 36 (42) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstrumenteista. Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Ison-Britannian puntaa vastaan 31.12.2014 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, kon- sernin tulos ennen veroja olisi ollut 0 (0) miljoonaa euroa suurempi/pie- nempi taseriskistä johtuen. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 29 (20) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstrumenteista. Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Japanin jeniä vastaan 31.12.2014 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 2 (1) miljoonaa euroa suurempi/pienempi. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 13 (14) miljoonaa euroa pienempi/

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

91

92

UPM Vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014