UPM vuosikertomus 2014

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot). Hyödykejohdannaiset, joilla käydään kauppaa toimivilla markki- noilla, arvostetaan raportointikauden päättymispäivän markkinahintoi- hin ja luokitellaan tasolle 1. Tason 2 rahoitusinstrumenttien (esim. OTC-johdannaisten) käyvät arvot on arvioitu seuraavasti: korkotermiinien ja -futuurien käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinahintoihin; valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat raportointikauden päätty- mispäivän termiinihintoihin; valuuttaoptiot arvostetaan raportointikau- den päättymispäivän markkinahintaan; koron- ja valuutanvaihtosopi- mukset arvostetaan tulevien rahavirtojen nykyarvoon ja hyödykejohdan- naiset arvostetaan raportointikauden päättymispäivän markkinahintoihin. Johdannaisten, joille ei ole saatavissa markkinahin- taa (kuten kytketyt johdannaiset), käyvän arvon arvioimisessa käytetään soveltuvia arvostusmenetelmiä ja taustaoletuksia, jotka perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinanoteerauksiin. Tunnistet- tuja kytkettyjä johdannaisia seurataan konsernissa ja niiden käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin. Konsernin johto on määritellyt konsernissa käytettävät käyvän arvon arvioimisen toimintatavat ja arvostusprosessit. Käyvät arvot mää- ritetään vuosineljänneksittäin asianomaisen liiketoiminta-alueen tai funktion toimesta. Konsernin talousjohto arvioi määriteltyjä käypiä arvoja hallituksen tarkastusvaliokunnan valvonnassa. Tasolle 3 luokiteltavat myytävissä olevat sijoitukset on esitetty liite- tiedossa 22 ja biologiset hyödykkeet liitetiedossa 20. Seuraavassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoi- tusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuina.

rataan jatkuvasti. Pääsääntöisesti saatavat turvataan luottotappiovakuu- tuksilla. Tietyillä markkinoilla luottoriskiä pienennetään käyttämällä rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakuita. Myyntisaamisten ikäja- kauma on esitetty liitetiedossa 26. Konsernilla ei ole tiedossa merkittäviä asiakassaamisten luottoriskikeskittymiä. Konsernin kymmenen suurinta asiakasta muodostivat noin 17 (17) %, noin 240 (240) miljoonaa euroa, konsernin myyntisaamisista 31.12.2014. Vastuusitoumuksiin liittyvistä luottoriskeistä on kerrottu liitetiedossa 39. Sähkön hintariski UPM suojaa sekä sähkön tuotantoaan että kulutustaan markkinoilla. UPM:n herkkyys sähkön markkinahinnalle on riippuvainen niin tuotan- tomäärästä, kulutuksesta kuin suojausasteesta. Pohjoismaisilla ja Keski-Euroopan markkinoilla hintariskiä halli- taan tekemällä sähköjohdannaissopimuksia. Suojaamisen lisäksi UPM käy kauppaa omaan lukuun termiineillä ja futuureilla. Johdannaispositi- oiden riskejä seurataan päivätasolla. Avoinna oleva maksimiriski on rajoitettu Value-at-Risk -limiitein. Myös kaupankäynnin kumulatiivinen tappio on rajoitettu. Sähköjohdannaisten herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysi on tehty 31.12.2014 position mukaisesti. Herkkyys vaihtelee suojaus- ja kaupankäyntipositioiden muuttuessa. Hintariski on laskettu ainoastaan johdannaispositiolle. Herkkyysanalyysi on laskettu erikseen suojauslaskennassa olevan ja ei-suojauslaskennassa olevan volyymin osalta. Analyysissä on oletettu, että sähkötermiinien noteeraus NASDAQ OMX:ssä ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron per MWh ajan- jaksolla, jolla UPM:llä on johdannaisia.

lainat, jotka eivät ole mukana käyvän arvon suojauksessa eivät altistu tässä tarkoitetulle korkoherkkyydelle. • Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset vaikuttavat omaan pääomaan siltä osin kuin niihin sovelletaan kassavirran suojaus- laskentaa. • Vaihtuvakorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat, joita ei ole määritelty suojattaviksi instrumenteiksi ovat mukana herkkyysanalyysissä. • Markkinakorkojen muutoksista aiheutuvat korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, vaikuttavat rahoitustuottoihin tai -kuluihin ja ovat sen vuoksi mukana herkkyysanalyysissä Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden kaikissa olosuh- teissa tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla vain helposti rahaksi realisoitaviin kohteisiin. Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää yritystodistusohjelmia. Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä käytetään rahoituksen varmistamiseen kaikissa olosuhteissa sekä yritystodistusoh- jelmien varajärjestelynä. Jälleenrahoitusriskit minimoidaan huolehtimalla lainasalkun tasa- painoisesta rahavirtapohjaisesta erääntymisaikataulusta sekä lainojen riittävän pitkästä maturiteetista. Tilinpäätöshetkellä lainojen keskimatu- riteetti oli 4,9 (5,1) vuotta. Osa konsernin lainasopimuksista sisältää sopimusvakuuden (kove- nantin) liittyen konsernin taseeseen. Tämän sopimusvakuuden mukaan velkaantumisaste (gearing) ei saa ylittää 110 % (velkaantumisaste 31.12.2014 oli 32 %). Tärkeimmät käytössä olevat rahoitusohjelmat ovat: Vahvistamattomat: • Kotimainen yritystodistusohjelma 1 000 miljoonaa euroa Vahvistetut: • Revolving Credit Facility 500 miljoonaa euroa (erääntyy 2016) Lainojen sopimuksiin perustuva erääntymisanalyysi on esitetty liitetie- dossa 31. Luottoriski Vastapuoliriski Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstru- mentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Rahoituspolitiikan mukaan joh- dannaisinstrumentteja ja rahavarojen sijoituksia saa tehdä vain tietyn luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Luottokelpoisuus- vaatimuksen lisäksi konserni minimoi vastapuoliriskinsä tekemällä sopimuksia useiden johtavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Konsernirahoitus valvoo jatkuvasti vastapuolten luottokelpoisuutta. Operatiivinen luottoriski Operatiiviseen toimintaan liittyvän luottoriskin hallinnan periaatteet on määritelty konsernin luottoriskin hallintapolitiikassa ja luottoriskiä valvotaan systemaattisesti. Avoinna olevia myyntisaamisia, myyntisaa- misten keskimääräistä maksuaikaa ja erääntyneitä myyntisaamisia seurataan kuukausittain. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyviä luottoriski- keskittymiä pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakas- kunta. Asiakkaiden luottolimiittejä ja heidän taloudellista tilaansa seu- Likviditeetti milj. euroa 2014 2013 Pankkitilit 535 165 462 325 Muut rahavarat Vahvistetut luottolimiitit 925 1 025 joista käytössä – – – Lainalupaukset –25 –76 Muut käytössä olevat luottolimiitit –49 Pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahavirta –291 –506 1 233 1 257 Likviditeetti

suurempi johtuen pääosin ennustettujen valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstrumenteista. Herkkyys valuuttariskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella: • Valuuttakurssimuutos on 10 %. • Suurin osa niistä rahoitusinstrumenteista, jotka eivät ole johdan- naisia, kuten rahavarat, myyntisaamiset, korolliset velat ja osto- velat ovat joko suoraan toimintavaluutassa tai ovat käännetty siihen johdannaissopimuksilla. Avoin tasepositio on hyvin pieni ja sen vuoksi kurssimuutoksilla on hyvin pieni vaikutus tai ei lainkaan vaikutusta tuloslaskelmaan. • Omaan pääomaan vaikuttavat ne rahavirran suojaamiseksi solmi- tut johdannaiset, joiden suojaussuhde on tehokas. • Tulokseen vaikuttavat ne johdannaiset, joiden suojaussuhde ei ole tehokas tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. • Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuuttamääräisiä tule- via rahavirtoja, eikä translaatioriskin tai siihen liittyvien suojaus- ten vaikutusta. Korkoriski Konsernin korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliik- keiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja käyvän arvon korkoriskil- le. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on suojautua korkoliikkeiden aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta. Korkoriskin hallinta perustuu rahoituspolitiikassa määriteltyyn net- tovelan 0,5 vuoden keskimääräiseen korkosidonnaisuusaikaan. Tämän lyhyen korkosidonnaisuusajan pohjana on olettamus tuottokäyrien kes- kimääräisestä positiivisuudesta. Lyhyt korkosidonnaisuusaika siis vähentää korkokustannuksia pitkällä aikavälillä. 31.12.2014 keskimää- räinen korkosidonnaisuusaika oli 2,2 (0,5) vuotta. Vuonna 2014 UPM päätti tehdä koronvaihtosopimustransaktioita, jotka pidensivät korkosi- donnaisuusajan 2,2 vuoteen. Näiden transaktioiden vaikutus korkosi- donnaisuusaikaan on pitkäaikainen, mutta vähenevä ajan kuluessa. Net- tovelan keskimääräisen korkosidonnaisuusajan muuttamiseen konserni käyttää korkojohdannaisia. Konsernin lainavaluuttojen jakauma vastaa emoyhtiön ja tytäryhti- öiden toimintavaluuttojen määräistä lainausta. Korollisten nettovelkojen nimellisarvot mukaan lukien johdannaiset jakaantuivat 31.12.2014 ja 31.12.2013 valuutoittain seuraavasti:

Vaikutus 2014 2013

milj. euroa

+/- 1 euroa/MWh sähkötermiinien noteerauksessa Vaikutus voittoon ennen veroja

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat

+ / - + / -

8,6

9,6

Käyvät arvot 31.12.2014

Vaikutus omaan pääomaan

5,0 5,8

Yhteen- sä

Taso 1 Taso 2 Taso 3

milj. euroa

Pääomariskin hallinta Pääoman hallinnassa konsernin tavoitteena on varmistaa joustavan pääomarakenteen ylläpito, mikä mahdollistaa konsernin toiminnan pääomamarkkinoilla. Tyydyttävän oman ja vieraan pääoman tasapainon mittarina kon- serni käyttää korollisten nettovelkojen ja oman pääoman suhdetta, vel- kaantumisastetta (gearing). Riittävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu velkaantumisaste, jonka on oltava selvästi alle 90 %. Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin oma pääoma, korolliset velat ja velkaantumisaste.

Varat Kaupankäyntijohdannaiset

1 61 52 328

–

62

Suojauslaskennan alaiset johdannaiset

– 380

Myytävissä olevat sijoitukset

–

– 2 510 2 510

31.12.

53 389 2 510 2 952

2014 mrd. euroa

2013 mrd. euroa

Valuutta

Velat Kaupankäyntijohdannaiset

EUR USD GBP CAD Muut

3,1 0,4

4,0 0,1

22 111 81 156 103 267

– 133 – 237 – 370

Suojauslaskennan alaiset johdannaiset

–0,2 –0,7 –0,2

–0,2 –0,7 –0,2

31.12.

Yhteensä

2,4

3,0

Käyvät arvot 31.12.2013

31.12.

Yhteen- sä

2014 2013 7 478 7 449

milj. euroa

Valtaosa pitkäaikaisista lainoista ja niitä suojaavista korkojohdannaisis- ta on suojauslaskennan piirissä.

Taso 1 Taso 2 Taso 3

milj. euroa

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus

Varat Kaupankäyntijohdannaiset

2

6

1 56

–

57

Herkkyys korkoriskille Jos konsernin nettovelan korot olisivat olleet 1 prosenttiyksikön kor- keammat/matalammat 31.12.2014 muiden muuttujien pysyessä muuttu- mattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 4 (4) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääasiassa suuremmista/pienemmistä vaihtuvakorkoisten lainojen koroista. Oma pääoma olisi ollut 45 (0) miljoonaa pienempi/suurempi johtuen kassavirran suojauksessa olevien koronvaihtosopimustransaktioiden pienemmästä/suuremmasta käyvästä arvosta. Herkkyys korkoriskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella: • Korkomuutoksen oletetaan olevan 1 prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen muutos kaikissa korkokäyrän pisteissä. • Käyvän arvon suojauksessa korkoriskistä aiheutuva suojauskoh- teiden käyvän arvon muutokset kumoavat melkein täydellisesti suojattavien instrumenttien käypien arvojen muutokset tuloslas- kelmassa. Mahdollinen tehoton osuus vaikuttaa tilikauden tulok- seen. • Kiinteäkorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Korolliset velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

7 480 7 455 3 058 3 485

Suojauslaskennan alaiset johdannaiset

101 307

– 408

Myytävissä olevat sijoitukset

–

– 2 661 2 661

406

643

31.12.

102 363 2 661 3 126

3 464 4 128 10 944 11 583 3 464 4 128 –1 063 –1 088 2 401 3 040

Velat Kaupankäyntijohdannaiset

Korolliset velat yhteensä

20 166 104 43 124 209

– 186 – 147 – 333

– Korolliset rahoitusvarat yhteensä

Suojauslaskennan alaiset johdannaiset

31.12.

Korolliset nettovelat

Velkaantumisaste (gearing), %

32

41

Tasojen välillä ei ole ollut siirtoja.

Käyvän arvon arvioiminen Käypien arvojen arvioimisessa käytetyt hierarkiatasot on määritelty seuraavasti: Taso 1: täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla. Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

93

94

UPM Vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014