UPM vuosikertomus 2016

Tilinpäätös

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Sidosryhmät

Hallinnointi

PVO:n osakepääoma on jaettu osakesarjoihin. Pohjolan Voima Oy:n B- ja B2-sarjat liittyvät osakeomistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO). UPM:llä ei ole suoria osakeomistuksia TVO:ssa. TVO käyttää kahta ydinvoimalaa Olkiluodossa (Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2) ja rakentaa uutta ydinvoimalaa (Olkiluoto 3) Olkiluotoon Suomessa. Toimintaa säätelevät kansainvälinen, Euroopan unionin sekä paikalli- nen ydinvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntö ja hallinnolliset mää- räykset. Suomen ydinvastuulain mukaan ydinlaitoksen käyttäjä on ankarassa vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat ydintapahtumasta. Ydinvoimaloita omistavien ja käyttävien voimayhtiöiden osakkeen- omistajat eivät ole vastuussa ydinvastuulain mukaan. Suomessa käyte- tyn polttoaineen käsittelystä, varastoinnista ja loppusijoituksesta, vähä- ja keskiaktiivisen jätteen käsittelystä ja ydinvoimalan käytöstä poistamisesta tulevaisuudessa aiheutuvat kustannukset katetaan val- tion perustamasta ydinjätehuoltorahastosta. Mainittuun rahastoon maksettujen varojen on tarkoitus kattaa arvioidut tulevat kustannukset. Varojen maksut on huomioitu niihin liittyvien energiaosakkeiden käy- vässä arvossa.

käteen -projektin käynnistysaikataulua ja siihen liittyvää, meneillään olevaa välimiesmenettelyä voimalan toimittajan AREVA-Siemensin ja voimalan omistajan Teollisuuden Voima Oyj:n välillä. UPM:n epäsuora osuus Olkiluoto 3 EPR:n kapasiteetista on noin 31 % Pohjolan Voima Oy:n B2-osakkeiden kautta. Välimiesmenettelyn mahdollista tulosta ei ole otettu huomioon arvon määrittämisessä. Muutoksilla toimintaa koskevassa sääntelyssä ja verotuksessa voi myös olla vaikutusta ener- giaosakkeiden arvoon. Lisätietoja » liitetiedossa 9.2 , Riita-asiat.

4.2 Metsävarat UPM on merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. Puu on uusiutuva raaka-aine ja UPM:n liiketoiminnan pääraaka-aine. Vuoden 2016 lopussa konserni omisti Suomessa noin 640 000 hehtaaria metsiä ja Yhdysvalloissa noin 75 000 hehtaaria metsiä sekä Uruguayssa noin 255 000 hehtaaria puuviljelmiä. Metsävarojen käypä arvo oli vuoden 2016 lopussa 1 734 (1 738) miljoonaa euroa. Vuonna 2016 UPM osti 27,8 (26,1) miljoonaa kuutiometriä puuta eri puolilta maail- maa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kirjanpitokäsittelyä varten kaikki konsernin metsävarat jaotellaan kasvaviin puustoihin, jotka ovat käypään arvoon arvostettavia metsä- varoja, sekä maa-alueisiin, jotka arvostetaan hankintamenoon. Kasva- vien puustojen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa liikevoitossa. Käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavissa olevien rahavirtojen perusteella, sillä toimivat markkinat puuttuvat. Nuoret taimikot arvostetaan hankintamenon mukaisesti. Metsävarojen käypä arvo kuuluu käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 3.

Metsävarat

MILJ. EUROA

2016

2015

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 738

1 469

Lisäykset

26

16

4.4 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Vähennykset

–72

–72 –91 377

Käyvän arvon määrittäminen Metsävarojen arvonmääritysprosessi on monimutkainen ja edellyttää, että johto tekee arvioita ja käyttää harkintaa tehdessään oletuksia, joilla on merkittävä vaikutus konsernin metsävarojen arvostukseen. Metsävarojen arvostuksessa käytettyjä keskeisiä tekijöitä ovat arviot puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnat sekä käytetyt dis- konttauskorot. Kantohintaennusteet perustuvat johdon laskenta-ajan- kohdan hinnoista tehtyihin arvioihin puuston koko kasvuajalle, 100 vuoteen asti Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja 10 vuoteen Uruguayssa. Rahavirtoja oikaistaan myyntiin ja tulevaisuuden riskeihin liittyvillä kustannuksilla. Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten lasken- ta perustuu ajankohdan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Laskelmissa otetaan huomioon myös puuston tuleva kasvu ja metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset. Suomen metsien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskor- ko ennen veroja oli vuonna 2016 7,0 (7,0) % ja Uruguayn puuviljelmi- en käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja 10,0 (10,0) %. Yhden prosenttiyksikön lasku (nousu) käytetyssä dis- konttauskorossa olisi kasvattanut (pienentänyt) metsävarojen käypää arvoa noin 240 (260) miljoonaa euroa.

Metsien hakkuut

–106

Energiaosakkeet

Käyvän arvon nettomuutos

133

Siirrot erien välillä

–1 15

–

Valtaosa konsernin liikearvosta liittyy Suomen ja Uruguayn sellutoimin- toihin, jotka kuuluvat UPM Biorefining -liiketoiminta-alueeseen. to be updated

Muuntoerot

39

MILJ. EUROA

2016

2015 2 510

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 734

1 738

Kirjanpitoarvo 1.1.

2 085

Lisäykset

– 1

33

Metsävarojen käyvän arvon muutos, hakkuusta aiheutuva muutos sekä myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääränä, joka oli vuonna 2016 yhteensä 88 (352) miljoonaa euroa. Vuonna 2015 metsävarojen käypää arvoa nostettiin Suomessa 265 miljoonalla eurolla johtuen pitkän aikavälin puun kantohintaen- nusteen ja diskonttauskoron muutoksista. UPM arvioi edelleen puun reaalihintojen laskevan pitkällä aikavälillä, joskin hieman aiempaa ennustetta hitaammin. Lisäksi Suomen metsien käyvän arvon määrityk- sessä käytetty diskonttauskorko ennen veroja laskettiin 7,5 %:sta 7,0 %:iin.

Arvonalentumiset Vähennykset Siirrot tasolle 3

–

–6

–35

Liikearvo liiketoiminta–alueittain 2016 ja 2015

–

1

Käyvän arvon muutos laajassa tuloslaskelmassa

–148

–424 2 085

Muu toiminta 1 %

UPM Plywood 5 %

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 932

UPM Biorefining 91 %

UPM Raflatac 3 %

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Energiaosakkeiden ostot kirjataan kaupantekopäivänä alun perin hankintamenoon, joka sisältää transaktiomenot, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon veroilla vähennettynä muiden laajan tuloksen erien kautta. Kun sijoitukset myydään tai niiden arvo alentuu, omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tulos- vaikutteisesti. Osakkeen käyvän arvon merkittävä tai pitkittynyt alentu- minen hankintamenoa pienemmäksi otetaan huomioon ratkaistaessa, onko sijoitusten arvo alentunut. Näistä sijoituksista kirjattavia arvon- alentumistappiota ei peruuteta myöhemmin. Energiaosakkeiden käyvät arvot kuuluvat käypien arvojen määrit- tämisen hierarkiassa tasolle 3. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut Käyvän arvon määrittäminen ja herkkyys Energiaosakkeiden arvostus vaatii johdolta useita tekijöitä koskevia oletuksia ja arvioita, jotka saattavat poiketa toteutuvasta tulemasta, ja tästä voi aiheutua merkittävä oikaisu omaisuuserän kirjanpito­ arvoon. Käypä arvo määritetään diskontattujen rahavirtojen perus­ teella, ja keskeisiä vastaisiin rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön tulevat hinnat, hintojen kehityssuunnat ja diskonttauskorot. Konsernin arvio sähkön hinnasta perustuu simulointiin Suomen aluehinnasta. Sähkön hinnan 5 %:n nousu tai lasku muuttaisi omaisuu- den arvoa noin 333 miljoonaa euroa. Mallissa käytetty 5,85 %:n diskontto-korkokanta on määritetty käyttäen painotettua keskimääräis- tä pääomakustannusta. Diskonttaustekijässä 0,5 %:n nousu tai lasku muuttaisi omaisuuden arvoa noin 310 miljoonaa euroa. Muut omaisuuden arvostukseen liittyvät epävarmuus ja riskitekijät koskevat Olkiluoto 3 EPR -ydinvoimalan kiinteähintaisen, avaimet

Liikearvo liiketoiminta-alueittain

MILJ. EUROA

2016

2015

4.3 Energiaosakkeet UPM on merkittävä energian ostaja ja tuottaja. Valtaosa sähkö- ja lämpöenergiasta kulutetaan yhtiössä sellun ja paperin tuotannossa. Sähkötuotanto on pääasiallisesti energiayhtiöissä, joissa UPM:lla on energiasijoituksia. Energiaosakkeet ovat listaamattomia oman pää- oman ehtoisia sijoituksia. UPM:lla ei ole energiayhtiöissä määräysval- taa, yhteistä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa. Energiaosakkeiden arvo vuoden 2016 ja vuoden 2015 lopussa oli 1 932 (2 085) miljoonaa euroa. Kyseiset energiayhtiöt toimittavat

UPM Biorefining UPM Raflatac UPM Plywood

223

220

7

7

osakkailleen sähköä tai sekä sähköä että lämpöä omakustannus­ periaatteen (”Mankala-periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuk- sien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. Seuraavassa esitetään luettelo tärkeimmistä energia- osakkeista.

13

13

Muu toiminta

1

1

Yhteensä

245

241

Liikearvo

MILJ. EUROA

2016

2015

Kirjanpitoarvo 1.1.

241

230

Muuntoerot

3

11

Osakkeiden lukumäärä Konsernin omistusosuus %

Kirjanpitoarvo, milj. euroa 2016

Kirjanpitoarvo 31.12.

245

241

2015

Pohjolan Voima Oy, A-sarja Pohjolan Voima Oy, B-sarja Pohjolan Voima Oy, B2-sarja

8 176 191 4 140 132 2 414 940

61,24 58,11 51,13

315

324

1 036

1 166

179 297

169 314

Kemijoki Oy

179 189 10 220

7,33

Länsi-Suomen Voima Oy

51,10

92 13

92 20

Muut

–

–

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 932

2 085

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

124

125

UPM Vuosikertomus 2016

UPM Vuosikertomus 2016