UPM vuosikertomus 2016

Sidosryhmät

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Hallinnointi

Tilinpäätös

UPM:n kemiallinen hapen kulutus (COD) kg/t

20

15

10

5

0

07

10 09 08

11 12 13 14 15 16

■ Sellutonnia kohti ■ Paperitonnia kohti

Kemiallinen hapenkulutus (COD) on laskenut kymmenen viime vuoden aikana 23 % paperitonnia kohti ja 40 % sellutonnia kohti. Vuonna 2016 hapen kulutus kuitenkin nousi selluntuotannon lisääntymisen johdosta.

UPM:n AOX-kuormitus valkaistua sellutonnia kohti kg/t

0,20

0,15

UPM FRAY BENTOSIN SELLUTEHTAALLA EI OLE VAIKUTUSTA URUGUAY-JOKEEN

0,10

0,05

Uruguay-jokea valvovan CARU-rajakomission (Comisión Administradora del Río Uruguay) tuore raportti vahvistaa, että UPM Fray Bentosin sellutehdas täyttää tiukimmat ympäristövaatimukset ja ettei sellutehtaan toiminnalla ole vaikutusta Uruguay-jokeen. CARUn marraskuussa 2016 julkistamat tulokset perustuvat 50 tarkastukseen, joita on tehty vuodesta 2011 lähtien. Seurantatutkimuksissa on tutkittu sellutehtaan Uruguay-jokeen laskeman jäteveden määrää ja laatua, itse Uruguay-joen vedenlaatua sekä Uruguay-jokeen laskevan Gualeguaychú- joen vedenlaatua juuri ennen jokien yhdistymistä. Kerätyt ympäristötiedot osoittavat, että sellutehdas täyttää kaikki viranomaisten sille asettamat ympäristövaatimukset. Joulu­ kuuhun 2016 mennessä oli tehty kaikkiaan 67 tarkastusta. UPM suhtautuu positiivisesti tulosten julkistamiseen. Yhtiölle on tärkeää, että sellutehtaan ympäristösuorituskyky on nyt vahvistettu. Tulokset ovat linjassa hallinnon ja riippumattomien toimijoiden tekemien seurantatutkimusten kanssa, joiden tulokset ovat olleet nähtävillä yhtiön internetsivuilla tehtaan käynnistämisestä marraskuussa 2007 lähtien. UPM on sitou­ tunut noudattamaan Uruguayn lakeja ja kansainvälisiä vaati- muksia ja toimimaan vastuullisesti kaikessa toiminnassaan. CARU on Uruguayn ja Argentiinan yhteinen organisaatio, joka ohjaa ja säätelee molempien maiden tavoitteiden ja etujen toteutumista maiden yhteisellä Uruguay-joen osuudella. Myös 10 vuotta kestäneen Uruguay-joen vedenlaatua ja eliöstöä seuranneen tutkimuksen raportti julkaistiin vuonna 2016. Tulokset osoittavat, että sellutehtaan jätevesien lasku- alueilla ei ole eroa kalojen tai biomassan määrässä vertailu­ alueisiin verrattuna. Tutkimukseen osallistuivat Uruguayn yliopiston luonnontieteellinen tiedekunta ja joukko kansain­ välisiä asiantuntijoita, ja sen tarkastajana toimi Uruguayn ympäristövirasto (DINAMA).

0

07

10 09 08

11 12 13 14 15 16

AOX ilmaisee jäteveden eloperäisiin yhdis- teisiin sitoutuneiden halogeenien määrän. AOX-päästöt valkaistua sellutonnia kohti ovat vähentyneet 43 % kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2016 (hapen kulutus) päästö kuitenkin nousi selluntuotannon lisääntymisen johdosta.

Vastuullista veden käyttöä

taukset on aloitettu Baltic Sea Action Groupin avulla löydettyjen yhteis- työkumppaneiden kanssa Suomen tehtailla (s. 69). Suomen ympäristömi- nisteriö on myöntänyt rahoituksen UPM:n ja Yaran yhteishankkeelle, jolla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä. Rahoitus on myönnetty vuosille 2017–2018. UPM laajensi Raumalla alkanutta Koulujemme lähivedet -hanketta UPM:n muille sellu- ja paperitehdaspaikkakunnille Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä peruskoululaisten kiinnostusta luonnontieteisiin tutkimalla vesistöjä. Hankkeessa ovat mukana UPM:n lisäksi Suomen ympäristökeskus (SYKE), puhdasmerivesi.fi-organisaatio sekä paikalliset rotaryklubit. UPM:n monipuolisessa energiantuotantoportfoliossa vesivoimalla on tärkeä asema. Vesivoimarakentaminen on monin paikoin vaikuttanut vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksiin. Tätä on perinteisesti kompensoitu viranomaisen asettamilla kalanistutusvelvoitteilla ja kalan- hoitomaksuilla. UPM osallistuu Luonnonvarakeskuksen vuonna 2015 alkaneeseen kaksivuotiseen hankkeeseen, jossa selvitetään vaelluskala- kantojen palauttamiseen ja luonnossa lisääntymisen edistämiseen sovel- tuvia keinoja. Sellu- ja paperitehtaiden jätevesien laskualueiden vesistöjen tilaa on tutkittu lukuisten bioindikaattorien avulla.

Yhtiön tavoitteena on minimoida toiminnan vaikutukset vesistöihin, suojella veden luonnollista kiertokulkua metsissä ja ylläpitää vesieko- systeemien toimintaa. UPM:n suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat alueilla, joilla vettä on riittävästi. UPM:n tehtaiden toiminnassa käytetty vesi on peräisin joista, järvistä tai pohjavesistä. UPM:n vedenkäyttö on vastuullista määrällisesti ja laadullisesti. Tätä todentaa myös CDP:n vesiohjelman UPM:lle johtajuutta indikoiva A- -listaus. CDP:n vesiohjelma listaa vuosittain yritykset, jotka ovat käytännön toimenpitein osoittaneet edelläkävijyyttään vedenkäytössä. 2030-vastuullisuustavoitteet kannustavat eteenpäin Veden käytön vähentäminen tarkoittaa myös sähkön, kemikaalien ja lämpöenergian käytön vähenemistä. Vettä kierrätetään prosesseissa niin paljon kuin se on järkevää. Minimivaatimuksena UPM:n sellu- ja paperitehtailla on sekä mekaaninen että biologinen jätevedenpuhdistamo. Parhaan mahdol- lisen puhdistustuloksen varmistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi UPM:n jätevedenpuhdistamotyöryhmä jatkoi toimintaansa ja tulokset ovat olleet hyviä: esimerkiksi häiriötilanteiden määrä on laskenut jatkuvasti. Sellu- ja paperitehtailla aloitettiin toimenpiteiden suunnittelu viime vuonna asetettujen 2030-vastuullisuustavoitteiden saavuttami- seksi (lue lisää UPMChangshun paperitehtaan tutkimusohjelmasta sivulta 38). Kierrätysravinnetavoitteen saavuttamiseksi ravinnetes­

Vesivarat ja veden kiertokulku vaikuttavat keskeisesti UPM:n toimintaan metsissä, puuviljelmillä sekä energian-, sellun- ja paperintuotannossa.

UPM:n prosessijäteveden määrä m³/t

50

40

30

20

UPM on vähentänyt jäte- veden määrää paperitonnia kohti 11 % ja sellutonnia kohti 22 % kymmenen viime vuoden aikana.

10

Lue lisää: www.upm.fi/vastuullisuus, www.upm.uy (es)

0

07

10 09 08

11 12 13 14 15 16

27 %

TAVOITTEET 2030

Jäteveden määrä vähentynyt vuodesta 2008

■ Sellutonnia kohti ■ Paperitonnia kohti

SISÄLTÖ

64

UPM Vuosikertomus 2016 65

UPM Vuosikertomus 2016