UPM vuosikertomus 2016

Sidosryhmät

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Hallinnointi

Tilinpäätös

UPM:n kaatopaikkajätteen kokonaismäärä 1 000 t

T O I M I N T A Y M P Ä R I S T Ö M e g a t r e n d i t | Uu d e t t e k n o l o g i a t | L a i n s ä ä d ä n t ö j a s ä ä n t e l y M O R E W I T H B I O F O R E I n n o v a a t i o t | T e h o k k u u s | K e s t ä v ä k e h i t y s ARVON LUONTI

Kiertotalous UPM:ssä

Kiinteän kaatopaikkajätteen koko- naismäärä on vähentynyt 30 % kymmenen viime vuoden aikana. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 määrä kuitenkin kasvoi merkittävästi. Tämä johtui tuhkan aiempien hyöty- käyttömahdollisuuksien loppumisesta eräällä paperitehtaalla. Vuodesta 2014 alkaen uusia kierrätysmahdol- lisuuksia on löydetty. Vuonna 2016 kaatopaikkajätteen määrä kuitenkin kasvoi lisääntyneen selluntuotannon johdosta.

200

150

100

50

0

07

10 09 08

11 12 13 14 15 16

Resurssi- tehokkuus

SIVUVIRROISTA SAATAVAT TUOTTEET & JÄTE

UPM:ssä kiertotalous tarkoittaa materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäyttöä ja lisäarvon tuottamista älykkäillä ratkaisuilla. Vältämme jätteen tuottamista ja pyrimme lisäämään uusiutuvan energian ja uusiutuvien materiaalien käyttöä.

Kierrätys

Raaka-aineet & vesi

UUSIUTUVAT KUITU- POHJAISET TUOTTEET

SIVUVIRRAT VESI ENERGIA

Tuotevastuu

JÄTTEEN TEHOKAS KIERRÄTYS VAHVISTAA UPM:N ASEMAA KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄNÄ Kaatopaikkajätteen nollataso on yksi UPM:n 2030 vastuullisuustavoitteista. Tähän tavoitteeseen on päästy jo useimmilla Keski-Euroopan tehtailla. UPM:n tehtailla Suomessa käynnistyi Zero Solid Waste -hanke, joka tavoittelee kaatopaikkajätteen nolla- tasoa. Älykkäiden ja kestävien ratkaisujen avulla tuhka, liete, sakka, puuperäinen ja kaatopaikkajäte saadaan kiertoon ja tuottamaan arvoa. UPM Jokilaakso on yksi hankkeen edelläkävijöistä. Paperitehtailta ei ole vuoden 2016 aikana viety lainkaan jätettä kaatopaikalle. Kaikki jäte on toimitettu kierrätykseen joko sellaisenaan tai jatkokäsittelyn kautta. Ne jakeet, joita tehdas tai muut toimijat eivät voi hyödyntää materiaalina, hyödynnetään ener- giana. Öljyt, metallit, muovit, paperit ja pahvit toimitetaan uusiokäyttöön. Vaaralliset jätteet toimitetaan jatko- käsittelyyn. Kierrätykseen kelpaamattomat puujätteet, muovit sekä paperi- ja pahvijätteet ohjataan kierrätyspolttoaineen valmistukseen ja toimitetaan esimerkiksi UPM Rauman voimalaitokselle poltetta- vaksi. Voimalaitostuhka ja mm. maa-aines toimitetaan hyötykäyttöön joko maanparannukseen tai maanra- kennukseen.

RAVINTEIDEN KIERRÄTYS VÄHENTÄÄ ITÄMEREN KUORMITUSTA

Suurin osa UPM:n tuottamasta kiinteästä jätteestä on tuhkaa, jota syntyy bioenergian tuotannossa. Huomattava osa tuhkasta käytetään uudelleen esimerkiksi täyteaineena tienrakennuksessa tai maanrakennusaineena. UPM on kehittänyt innovatiivisia tapoja vähentää jätteen tai tähteen määrää ja kierrättää jätettä uusien tuotteiden valmistuk- sessa. Muita hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta ovat • UPM on maailman suurin keräyspaperin käyttäjä graafisten papereiden tuotannossa. Vuonna 2016 tuotantoon käytettiin 2,8 (3,1) miljoonaa tonnia keräyspaperia. • UPM:n paperintuotannossa käytetystä kuidusta kolmasosa on keräyskuitua. • Uusiutuva diesel, UPMBioVerno, valmistetaan selluntuotannon tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä. • UPMProFi hyödyntää tarramateriaalituotannossa yli jääviä sellukuituja ja polymeerejä ja antaa niille uuden elämän. UPM:n tavoitteena on, ettei tehtailla synny lainkaan kaato- paikkajätettä vuoteen 2030 mennessä. Useimmilla Keski-Euroopan paperitehtailla tavoite on jo saavutettu. Suomessa yhtiöllä on käynnissä Kaatopaikkajätteen nollataso eli Zero SolidWaste -hanke, jonka tavoitteena on löytää parhaat käytännöt tuhkan, lietteen, sakan, puuperäisen ja kaatopaikkajätteen hyödyntämi- selle. Myös UPM:n tutkimustoiminta keskittyy erityisesti tuotannon sivuvirtojen tehokkaampaan kierrättämiseen ja uudelleen-

UPM on jo pitkään noudattanut toiminnassaan kiertotalouden periaat- teita. Kiertotalouden merkitys korostuu megatrendien, kuten väestön- kasvun ja kaupungistumisen, digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen asettamien vaatimusten myötä ja luo niiden kautta uusia mahdollisuuksia. Uudet teknologiat mahdollistavat uusia innovatiivisia ratkaisuja, kuten teollinen bioteknologia, uudet kuitujen käyttötavat, 3D-tulostus ja energiateknologiat. UPMhyödyntää puun jalostuksesta syntyvät sivutuotteet, kuten kuoren, sahanpurun ja hakkeen sellun- ja energiantuotannossaan. Monet yhtiön uusista tuotteista valmistetaan perinteisten tuotanto­ prosessien ohessa syntyvistä sivuvirroista tai jätteistä. UPM:n tavoitteena on käyttää jokainen puukuitu innovatiivisesti ja tehokkaasti sekä tarjota korkealaatuisia vaihtoehtoja uusiutumattomille materiaaleille. Jätteen kierrättäminen on kiertotaloutta Kiinteän jätteen määrän vähentäminen ja kierrätyksen ja talteenoton lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita kaikilla UPM:n tehtailla. Meille eilisen jäte on huomisen arvokasta raaka-ainetta. Yhtiö käyttää lähes kaiken tuotantoprosessissa syntyvän orgaanisen jätteen, kuten kuoret ja hakkuutähteet sekä siistauksen ja vesien puhdis- tamisen kuitupitoiset kiintoaineet tehtaiden energiantuotantoon.

Ravinteiden entistä parempi talteenotto ja kierrätys vähentävät suoraan ympäröivien vesistöjen kuormitusta.

Hyvä esimerkki on UPM Rauman tehdas, jossa yhtiö käsittelee kaupungin jätevedet yhdessä metsäteollisuuden jätevesien kanssa. Yhteistyö vähentää merkittävästi Itämereen päätyvien ravinteiden määrää. Yhteispuhdistamossa yhdyskunnan jätevesien sisältämät typpi ja fosfori­ ravinteet voidaan hyödyntää lähes sataprosenttisesti, eivätkä ne pääse enää rehevöittämään vesistöjä. Jätevesien hukkalämpö käytetään puhdistamolietteen kuivaukseen. Liete puolestaan hyödynnetään energian ja Rauman kaupungin kaukolämmön tuotannossa. Myös syntyvä tuhka käytetään hyödyksi maanrakennuksessa. Syksyllä 2016 ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva Ravinteiden­ kierrätysohjelma (Raki2) myönsi rahoituksen UPM:n ja lannoite- ja kasvi­ ravinneosaaja Yaran yhteishankkeelle. Hanke keskittyy sellu- ja paperiteh- taiden jätevesien puhdistamisessa syntyvän lietteen ja poltossa syntyvän tuhkan sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen viljelyssä. Kierrätysravinteet ovat hyvä esimerkki kiertotaloudesta, jossa luonnosta otettuja raaka-aineita pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. UPM:n tavoitteena on siirtyä käyttämään kierrätysravinteita yhtiön kaikissa jäte­ vesien käsittelylaitoksissa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite sisältyy UPM:n sitoumukseen, jonka yhtiö on tehnyt Itämeren hyvinvointia edistävälle Baltic Sea Action Groupille (BSAG).

Jätejakeiden tehokas kierrätys pienentää kaato­ paikkakustannuksia ja luo tuloja.

käyttöön.

UPM:n tuotanto- jätteestä kerätään talteen ja kierrätetään

89 %

Lue lisää: www.upm.fi/vastuullisuus, www.upmbiofore.fi

Lue lisää: www.upmbiofore.fi

TAVOITTEET 2030

SISÄLTÖ

68

69

UPM Vuosikertomus 2016

UPM Vuosikertomus 2016