UPM-Biofore-Lehti-1-2019

tavat niiden kuljetuskapasiteetin kasvattamisen. ”Vanerilla on erinomainen lujuus– paino -suhde, mikä auttaa keventä- mään kalustoa, vähentämään poltto- aineen kulutusta ja lisäämään hyö- tykuormaa”, UPMPlywoodin käyt- tökohdepäällikkö Juha Patovirta kertoo. Esimerkiksi toisen sukupolven WISA-Top Grip Evo2 auttaa kitka- pintansa ansiosta myös nopeutta- maan lastauksia ja parantamaan nii- den turvallisuutta. Tällaisilla ratkai- suilla voidaan saavuttaa huomattavia etuja erityisesti kehittyvillä markki- noilla, joissa siirtyminen kevyeen pin- noitettuun vaneriin kuorma-auto- jen lattiaratkaisuna on vasta aluillaan. Näissä maissa ajoneuvojen suurim- man sallitun kokonaispainon rajoit- taminen ja valvonta sekä kuljetuskus- tannusten pienentäminen ovat usein vielä uusia asioita. Koska hiilidioksidipäästöjen mit- taus on keskittynyt ajoneuvojen moottoreihin ja polttoaineisiin, logis- tiikan tehostamiseen ei ole samanlai- sia säätelyn tuomia kannustimia kuin autovalmistajilla. Tällä saralla kehi- tystä viekin kestävämpään suuntaan yritysten halu tehostaa toimintaansa uusia ratkaisuja kehittämällä ja kokei- lemalla.

Nylundin mukaan biopolttoainei- den haasteena on vielä niiden tuot­ taminen kestävästi ja kustannuste- hokkaasti kaikkialle. Esimerkiksi uusiutuvaa dieseliä valmistetaan maa- ilmassa tällä hetkellä 5 miljoonaa ton- nia vuodessa, mikä riittää Euroopassa korvaamaan perinteisen dieselin kulutuksen yhdeksäksi päiväksi. Vähemmän mutta parempaa liikennettä Suomen tavoite puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt edellyttää energiankäytön tehostamisen lisäksi myös toimia liikenteen vähentä- miseksi. Ihmisiä on kannustettava

siirtymään joukkoliikennevälineisiin niillä alueilla, joilla tämä on mahdol- lista. Päästöjen leikkaaminen edellyt- tää myös logistiikan parantamista niin, että kuorma-autot kulkisivat mahdolli- simman suuren osan ajostaan mahdol- lisimman täyteen kuormattuina. Tätä tukevat erilaiset ajojärjestely- ja logis- tiikan suunnittelujärjestelmät, mutta myös kaikki kuljetusten tehokkuutta ja sujuvuutta lisäävät ratkaisut. Esimerkiksi UPMPlywood on kehittänyt vanerista kuljetusteolli- suuden käytettäväksi tuotteita, jotka tekevät kuorma-autojen lastauk- sesta tehokkaampaa ja mahdollis-

Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Tavoite toteutetaan EU-tason päästökaupan kautta ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, kuten liikenteessä, maa- taloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa, jäsenmaiden kansallisen tason taakanjaon kautta. Suomen osuus taakanjaossa on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2016 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu 50 prosentin vähennys liikenteen päästöille vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Uuden jakeluvelvoitelain mukaisesti biopolttoaineiden osuutta lisätään asteittain 30 prosenttiin ja kehittyneiden biopolttoaineiden osuutta 10 prosenttiin vuonna 2030. Autovalmistajia sitovat lisäksi EU:n päästönormit, joiden mukaan keskimääräinen uusien autojen hiilidioksidipäästö saa vuonna 2020 olla enintään 95 g/km. EU:lla on myös uusiutuvan energian käytön edistämistä koskeva RED 2 -direktiivi, jonka mukaan jäsen- maissa on oltava liikenteessä uusiutuvaa energiaa vähintään 14 prosenttia vuonna 2030. 

LIIKENTEEN ILMASTO­ VELVOITTEET TEKSTI Janne Suokas

1/2019 |  47