UPM-Biofore-Lehti-1-2019

TEKSTI Janne Suokas

” HYÖDYT KASVAVAT, mikäli HCT-yhdistelmät kulkevat kuormattuina sekä meno- että paluu­ matkan,” Metsätehon

S amalla kun HCT-rekat ovat ilmestyneet Suomen teille, keskustelu tiestön kunnosta on kiihty- nyt. Kuljetusväylien kunnossapito ja kehittämi- nen parantavat paitsi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta myös elinkeinoelämän kilpailukykyä, sillä etäisyydet Suomessa ovat pitkiä ja suurimmat markkinat meren takana. Puukaupan toimivuuden kannalta erityisesti alemman tieverkoston riittävä kunto on tärkeää vientiä ja työllisyyttä luovalle metsäteollisuudelle. Päällystettyjen maanteiden, sorateiden ja sil- tojen kunnossapidon määrärahoista päätetään eduskunnassa. Väylän eli entisen Liikenneviraston mukaan korjausvelkaa on kertynyt 2,5 miljar- dia euroa eli noin 450 euroa kansalaista kohden. Tiestön hoitoon on perinteisten menetelmien rin- nalle avautunut liikenteen automatisaation ja digi- talisaation myötä uusia tapoja ja teknologioita, joita on jo tutkittu pilottihankkeissa. Teiden kunnossapitoa koskevan tiedon han- kintaa on esimerkiksi joukkoistettu puuautojen kuljettajille hyödyntämällä älypuhelinten senso- reiden ja kameroiden tuottamaa dataa, jota tul- kitaan muun muassa konenäön avulla. Näin voi- daan seurata tiestön kuntoa sekä tarpeen tullen tauottaa kulkua tietyillä reiteillä liiallisen rasituk- sen välttämiseksi. Kun väestö harvenee monin pai- koin Suomea, myös pelastustoimi, maanomistajat ja luonnon virkistyskäyttäjät hyötyvät uusista tie- donkeruun keinoista.  Uusia keinoja teiden hoitoon

erikoistutkija Pirjo Venäläinen sanoo.

suuden runkoverkosto, joka koostuisi hyväkuntoisista ja tur- vallisista teistä sekä niiden liittymistä tuotantolaitoksiin,” Korhonen sanoo. Vesi vanhin väylistä Koska UPMMetsä käyttää rautatie- ja ajoneuvokuljetusten rinnalla ainoana yhtiönä Suomessa myös uittoa kuljetuk- siinsa, Korhonen toimii työnsä ohessa myös harvinaisessa vastuutehtävässä Järvi-Suomen uittopäällikkönä. Vesitiet eivät vaadi investointeja, vaan ovat jo valmiiksi käytettä- vissä. ”Olemme tässä asiassa hyvällä tavalla erilaisia. Uitto ei ole ainoastaan kuljetusmuoto vaan yhdistetty kuljetus- ja varastointimuoto. Varastointi tekee siitä ympäristöä säästä- vän ja liiketaloudellisesti kannattavan,” hän kertoo. Korhonen on laskenut, että uitossa kuluu vain kolmannes energiaa autokuljetuksiin verrattuna ja puolet vähemmän kuin raide- ja laivakuljetuksissa. Jo yksi uittolautta on niin iso, että sen kuljettaminen teitse vaatisi satoja rekka-auto- kuormia. Uiton mahdollistaa tehtaiden otollinen sijainti ja niiden kyky ja osaaminen uittopuun vastaanottamiseen ja hyödyn- tämiseen. Puu kuljetetaan Joensuusta Saimaan vesistön halki Kaukaan sellutehtaaseen Lappeenrantaan ja Pelloksen vaneritehtaaseen Ristiinaan. Keskimäärin 260 kilometrin matkaan kuluu aikaa viisi päivää. Vaikka uiton osuus kaikista UPMMetsän puukuljetuk- sista on pieni, sen aktiivinen käyttäminen edistää yhtiön logistiikan kilpailukykyä. Eri kuljetusmuodot eivät ole tois- tensa kilpailijoita, vaan tarjoavat joustavia vaihtoehtoja, kun haetaan turvallisinta, kannattavinta ja ympäristöä vähiten kuormittavaa ratkaisua vaihteleviin kuljetustarpeisiin. ”Luonnon kunnioittaminen vaatii pieniä virtoja, joista läh- tee rakentumaan isompia virtoja. Tarvitaan vastuullista toi- mintaa ja pelisääntöjä, mutta ennen kaikkea oikeaa asennetta. Silloin se onnistuu,” Korhonen uskoo. 

1/2019 |  51