UPM-Biofore-Lehti-2-2019

vain muutama maat kotimaan reiteillä. Ilmailun kansainvälistä polttoaineveroa on tutkittu, mutta päätöksiä ei ole, eikä hevin tule. Näyttää vahvasti siltä, että biopoltto­ ainekiintiöt etenevät nopeammin. Biokiintiön ottaa ensimmäisenä käyttöön Norja, missä tankatusta kerosiinista puoli prosenttia on oltava bioa vuoden 2020 alusta läh­ tien. Kymmenen vuoden kuluessa osuus nousee 30 prosenttiin. Vastaavia kiintiöitä valmistelevat ainakin Ruotsi, Suomi, Espanja ja Ranska. Biokerosiinin markkinajohtaja SkyNRG ennustaa kiintiöiden yleistyvän viidessä vuodessa. Ilman poliittista tahtoa päästötavoitteisiin ei yksinkertaisesti päästä. “Uusiutuvan biokerosiinin käyttötavoitteisiin on vaikea päästä ilman julkisia tukitoimia etenkin, kun valtiot tukevat suoraan liiken­ teen muita sektoreita ja fossiilisilla polttoaineilla on syvään juurtunut rakenteellinen tuki”, sanoo SkyNRG:n toimitusjohtaja Maarten van Dijk .

Biojet-miljardit kiinnostavat Lentokerosiinia kuuluu lähes 280 miljoonaa tonnia vuodessa. ICAO ennustaa kulutuksen nousevan 852 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä, noin kolminkertaistuvan. Puolet siitä määrästä pitää olla biokerosiiniä, jos ICAO aikoo saa­ vuttaa päästötavoitteensa. Van Dijk arvioi ”biojetin” vuosikulutuksen nousevan vähintään 200 miljoonaan tonniin, vaikka kaikki muut keinot päästöjen vähentämiseksi onnistu­ vat odotuksia paremmin. Jokainen prosentti markkina­ osuutta lentokerosiinista on useita miljardeja euroja. Miljardeista osansa haluavat niin uusiutuvan dieselin tuottajat, polttoainejakeli­ jat, teknologiayhtiöt kuin lentoyh­ tiötkin, joista muun muassa United Airlines, British Airways ja KLM ovat investoineet biokerosiiniin. Biojet on lähdössä lentoon. Kaikkien biopolttoainetuottajien ja teknologiakehittäjien on nyt syytä suunnata lähtöportille, jotka mieli­ vät maailman lentoyhtiöiden kyytiin vähentämään lentopäästöjä. 

UPM Biopoltto- aineiden toinen jalostamo tekisi myös jettiä Lappeenrannan biojalostamon tuottei- ta ei tällä hetkellä mene lentokoneisiin, mutta ”jetti” on tärkeä osa UPM:n Kotkaan suunnittelemaa toista jalosta- moa. Kotkaan hahmoteltu seuraavan suku- polven biojalostamo valmistaisi noin 500 000 tonnia (viisi kertaa Lappeenrannan tuotanto) kehittyneitä liikennepolttoaineita ja bioraaka-ai- neita kemianteollisuudelle. Eurooppalaisittainkin suuren jalostamon on tarkoitus käyttää laajaa raaka-aine- pohjaa kiinteitä ja nestemäisiä jäte- ja tähdejakeita. Raaka-ainetta olisi myös kiinteä biomassa sekä kestävään maa­ talouteen ja hiiliviljelyyn perustuva öljy- kasvi Brassica carinata . ”Valtioiden biopolttoainevelvoitteiden myötä kestävää biopolttoainetta on käytettävä tietty määrä. Kun kysyntää näin muodostuu, teollisuus vastaa tarjonnalla. Käynnistyy positiivinen kierre, joka osaltaan hillitsee ilmaston- muutoksen nopeutta”, sanoo UPM Biopolttoaineissa markkinoiden kehit­ tämisestä vastaava Maiju Helin , joka myös edustaa yhtiötä päästövähen­ nyksiä suunnittelevissa ilmailun kansain- välisissä foorumeissa. Kotkan jalostamon osalta on meneillään teknisiä ja kaupallisia selvityksiä

UPM lentää harkiten UPM:llä on tuotantoa monilla mantereilla, yli 19 000 työntekijää ja asiakkaita 110 maassa, joten yhtiöläiset joutuvat lentämään paljon. Tästä lentämisestä jäi viime vuonna ilmakehään 10 000 tonnin CO 2 -päästö, mikä vastaa noin tuhannen suomalaisen vuotuisia päästöjä. UPM:ssä lentomatkustaminen on viime vuosina pysynyt melko vakiona. Suuri pudotus lentomäärissä tapahtui jo 15 vuotta sitten, kun yhtiö otti käyttöön sähköiset kokous- sovellukset. Kokoussovellukset ovat jo pitkään olleen ensi- sijainen tapa osallistua muualla pidettäviin kokouksiin. Matkustaa voi silloin, kun se on välttämätöntä työ- tehtävien hoitamiseksi. Beyond Fossils -lupauksensa mukaisesti UPM pyrkii jatkuvasti vähentämään päästöjään ja tekemään tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Suomessa yhtiön hyvin hoidetut metsät imevät vuosittain 500 000 tonnia hiilidioksidia. Uruguayhin UPM on luonut tyhjästä 40 miljoonan tonnin hiilivaraston viljelemällä eukalyptusta.

2/2019 |  19