UPM-Biofore-Magazine-1-2016-FI

COP21-ILMASTOKOKOUKSEN KANSALLISET PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET (INDCS)

KANADA

EU 40 %:n vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä

USA

Kasvihuone- kaasupäästöissä 30 %:n vähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä

26–28 %:n vähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2025 mennessä, tekee parhaansa päästäkseen 28 %:iin

Lehden julkaisuun mennessä 149 maata oli ilmoittanut omat päästövähennystavoitteensa, jotka kattavat 90 % maailmanlaajuisista päästöistä. Monet tärkeät öljyntuottajamaat, kuten Saudi-Arabia ja Qatar, eivät olleet vielä julkaisseet omia tavoitteitaan.

Kimmo Tiilikainen

Metsät kestävän raaka-aineen lähteenä Kasvaessaanmetsät sitovat runsaasti hiilidioksidia. Tiilikainen sanoo, että sopimuksessa ei määritelty metsiä yksityiskohtaisesti koskevia sääntöjä esimerkiksi hiilinie- lujen osalta, mutta kansallisissa esityksissä tunnustettiin metsienmerkitys ilmastonmuutoksen kannalta. ”Trooppisenmetsäkadon pysäyttämisestä on sovittu jo aiemmin, mikä on ollut ainut metsiä koskeva konkreettinen kohta. Kansallisissa esityksissä tunnustetaanmyös, että metsät ovat ilmaston kannalta keskeinen elementti.” ”Suomen ja muiden runsaasti metsävaroja omistavien maiden onmuistutettava, että kestävästi hoidetut metsät ovat erinomainen uusiutuvien raaka-aineiden lähde ja mahdollisuus korvata fossiilisia raaka-aineita.” Tiilikaisenmukaan kestävänmetsä- ja biotalouden harjoittaminen osuu ilmastoprosessin ytimeen. ”Esimerkiksi pohjoismaissa on runsaasti tulevaisuu- teen katsovia, osaavia yrityksiä, jotka haluavat olla mukana ratkaisemassa näitä kysymyksiä. Uskon, että metsävaltaisissa pohjoismaissa voisimme tehdä nykyistä tiiviimpääkin yhteis- työtä.” EU:n ilmastopolitiikka etenee Euroopan unioni neuvotteli Pariisissa komission asettamin tavoittein. Tiilikaisenmukaan jäsenvaltiot ovat komission linjausten takana, mutta jäsenvaltiot tarkentavat taakanja-

Tiilikainen huomauttaa, että yleinen asennoituminen ilmastosopimusta kohtaan onmuuttunut myönteiseksi. ”Useat osallistujavaltiot olivat laatineet oman ilmastosuun- nitelman. Ennen kaikkea avainasemassa olevat suurvallat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, ovat valmiit tekemään ilmaston eteen aiempaa enemmän.” Sopimuksen kannalta yksi vaikeimpia kysymyksiä oli taakanjako kehittyvien ja teollistuneidenmaiden kesken. ”Toivon, että jäljellä onmahdollisimman vähän valtioita, jotka ajattelevat teollistuneiden valtioidenmaksavan kustan- nukset. Taakka ei voi jäädä vauraille valtioille, vaan rahoituk- sessa on päästävä tilanteeseen, jossa yksityiset investoinnit ohjautuvat uudella tavalla.” Aiemmissa ilmastokokouksissa on päätetty 100miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisesta yksityisestä ja julkisesta rahoituksesta, joka suunnataan vuosittain kehitysmaille päästöjen leikkaamista ja ilmastopolitiikan tukemista varten vuoteen 2020 saakka. ”Viime vuoden tilastonmukaan osuus oli noussut jo 62 miljardiin vuodessa eli noin kahteen kolmasosaan tavoit- teesta”, Tiilikainen huomauttaa. ”Esimerkiksi Suomella ei nykyisessä taloustilanteessa ole mahdollista korottaa julkisen rahoituksen osuutta ennen vuotta 2020. Hoidamme kuitenkin omat sitoumuksemme ja olemme valmiit työskentelemään, että saamme elinkeino- elämän entistä tiiviimmin prosessin rahoitukseenmukaan.”

24 | BIOFORE