UPM Vuosikertomus 2024

TALOUDELLISET JA VASTUULLISUUSTIEDOT

TÄMÄ ON UPM

HALLINNOINTI

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysraportti

Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Vastuullisuuden varmennusraportit

4.2 Metsävarat UPM on merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. Metsävarojen eli kasvavien puustojen käypä arvo oli vuoden 2024 lopussa 2 517 (2 355) miljoonaa euroa.

Energiaosakkeet

metsävarojensa kirjanpitokäsittelyyn. Yhtiön omistamat maa-alueet arvostetaan hankintamenoon ja vuokratut metsämaat hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Kasvavien puustojen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa liikevoitossa. Käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavissa olevien rahavirtojen perusteella ottaen huomioon olemassa olevat kestävät hakkuusuunnitelmat ja arviot kasvusta, puun hinnoista, korjuu- ja metsänhoitokustannuksista sekä myyntikuluista. Metsänuudistuskustannukset aktivoidaan osaksi metsävarojen arvoa kasvukauden aikana. Metsävarojen käypä arvo kuuluu käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 3.

Osakkeiden lukumäärä Konsernin omistusosuus %

Kirjanpitoarvo, milj. euroa 2024

2023

Pohjolan Voima Oyj, A-sarja Pohjolan Voima Oyj, B-sarja Pohjolan Voima Oyj, B2-sarja

8 176 191 4 140 132 2 869 819

61,24 58,11 51,22

543

507

1 151

1 302

0

0

MILJ. EUROA

2024 2 355

2023 2 442

Kemijoki Oy

179 189 10 220

7,33

426 123

345 124

Kirjanpitoarvo 1.1.

Länsi-Suomen Voima Oy

51,10

Lisäykset

54 -21

50 -10

Muut

—

—

4

5

Vähennykset

Kirjanpitoarvo 31.12.

2 247

2 283

Metsien hakkuut

-218 299

-184

Käyvän arvon nettomuutos

81 -25

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Muuntoerot

48

PVO:n osakepääoma on jaettu osakesarjoihin. Pohjolan Voima Oyj:n B- ja B2-sarjat liittyvät osakeomistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO). UPM:llä ei ole suoria osakeomistuksia TVO:ssa. TVO käyttää kolmea ydinvoimalaa Olkiluodossa (Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3) Suomessa. Toimintaa säätelevät kansainvälinen, Euroopan unionin sekä paikallinen ydinvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntö ja hallinnolliset määräykset. Suomen ydinvastuulain mukaan ydinlaitoksen käyttäjä on ankarassa vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat ydintapahtumasta. Ydinvoimaloita omistavien ja käyttävien voimayhtiöiden osakkeenomistajat eivät ole vastuussa ydinvastuulain mukaan. Suomessa käytetyn polttoaineen käsittelystä, varastoinnista ja loppusijoituksesta, vähä- ja keskiaktiivisen jätteen käsittelystä ja ydinvoimalan käytöstä poistamisesta tulevaisuudessa aiheutuvat kustannukset katetaan valtion perustamasta ydinjätehuoltorahastosta. Mainittuun rahastoon maksettujen varojen on tarkoitus kattaa arvioidut tulevat kustannukset. Varojen maksut on huomioitu niihin liittyvien energiaosakkeiden käyvässä arvossa.

Kirjanpitoarvo 31.12.

2 517

2 355

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen Metsävarojen arvonmääritysprosessi on monimutkainen ja edellyttää, että johto tekee arvioita ja käyttää harkintaa tehdessään oletuksia, joilla on merkittävä vaikutus konsernin metsävarojen arvostukseen. Metsävarojen arvostuksessa käytettyjä keskeisiä tekijöitä ovat arviot puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnat sekä käytetyt diskonttauskorot. Kantohintaennusteet perustuvat johdon laskenta ajankohdan hinnoista tehtyihin arvioihin puuston koko kasvuajalle, 150 vuoteen tai seuraavaan uudistushakkuuseen asti Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja 10 vuoteen Uruguayssa. Rahavirtoja oikaistaan myyntiin ja tulevaisuuden riskeihin liittyvillä kustannuksilla. Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu ajankohdan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Laskelmissa otetaan huomioon myös puuston tuleva kasvu ja metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset. Suomen metsien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja oli vuonna 2024 9,7 (9,5) % ja Uruguayn puuviljelmien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja 11,2 (11,5) %. Yhden prosenttiyksikön lasku (nousu) käytetyssä diskonttauskorossa olisi kasvattanut (pienentänyt) metsävarojen käypää arvoa noin 221 (214) miljoonaa euroa. 4.3 Energiaosakkeet UPM on merkittävä energian ostaja ja tuottaja. Valtaosa sähkö- ja lämpöenergiasta kulutetaan yhtiössä sellun ja paperin tuotannossa. Sähkötuotanto on pääasiallisesti energiayhtiöissä, joissa UPM:lla on energiasijoituksia. Energiaosakkeet ovat listaamattomia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Osakassopimusten perusteella UPM:lla ei ole energiayhtiöissä määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa. Energiaosakkeiden arvo vuoden 2024 lopussa oli 2 247 (2 283) miljoonaa euroa. Kyseiset energiayhtiöt toimittavat osakkailleen sähköä tai sekä sähköä että lämpöä omakustannusperiaatteen (”Mankala periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. Vuonna 2020 UPM antoi PVO:lle 47 miljoonan euron eräpäivättömän osakaslainan, johon liittyy oikeus merkitä uusia PVO B2-sarjan osakkeita jäljellä olevaa lainan pääomaa vastaan vuodesta 2021 alkaen. Annettu laina on kirjattu käypään arvoon ja huomioitu osana PVO B2-sarjan kokonaisarvostusta.

Metsävarojen käyvän arvon muutos, hakkuusta aiheutuva muutos sekä myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääränä, joka oli vuonna 2024 yhteensä 80 (-103) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 metsävarojen käyvän arvon muutokseen Suomessa vaikuttivat korkeammat pitkän aikavälin kantohinta-arviot. Vuonna 2023 metsävarojen käyvän arvon muutokseen Suomessa vaikutti korkeampi diskonttauskorko, jonka vaikutuksen korkeammat kantohinta-arviot osittain kumosivat. Metsävarat

Käyvän arvon määrittäminen ja herkkyys Energiaosakkeiden arvostus vaatii johdolta useita tekijöitä koskevia oletuksia ja arvioita, jotka saattavat poiketa toteutuvasta tulemasta, ja tästä voi aiheutua merkittävä oikaisu omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Käypä arvo määritetään diskontattujen rahavirtojen perusteella, ja keskeisiä vastaisiin rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön tulevat hinnat, hintojen kehityssuunnat ja diskonttauskorot. Muutoksilla toimintaa koskevassa sääntelyssä tai verotuksessa saattaa myös olla vaikutusta energiaosakkeiden arvoon. UPM Energy toteuttaa arvostusprosessin ja johto tarkastaa sen tulokset. Konsernin arvio sähkön hinnasta perustuu sähkön tulevaisuuden futuurihintoihin sekä simulointiin Suomen aluehinnasta. Sähkön hinnan 5 %:n nousu tai lasku muuttaisi omaisuuden arvoa noin 250 (180) miljoonaa euroa. Mallissa käytetty 8,07 %:n (8,01 %) diskonttauskorkokanta on määritetty käyttäen painotettua keskimääräistä pääomakustannusta. Diskonttaustekijässä 0,5 prosenttiyksikön nousu tai lasku muuttaisi omaisuuden arvoa noin 180 (100) miljoonaa euroa. Yksi pääsyistä käyvän arvon laskuun raportointikaudella oli sähkön termiinihintojen lasku. Lisäksi markkinahintojen volatiliteetin vaikutus vesivoimaosakkeiden arvostukseen on päivitetty ja tämä kasvatti vesivoimaosakkeiden arvoa.

EURm

2024 1 695

2023 1 621

Metsävarat Suomessa Metsävarat Uruguayssa Metsävarat Yhdysvalloissa Kirjanpitoarvo 31.12.

807

720

15

13

2 517

2 355

Energiaosakkeiden muutokset

Metsämaat Metsämaat esitetään osana aineellista käyttöomaisuutta maa-ja vesialueissa, » liitetieto 4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Metsämaan arvo oli vuoden 2024 lopussa 801 (715) miljoonaa euroa ja vuokratun metsämaan arvo 249 (231) miljoonaa euroa. UPM:n omat ja vuokratut metsämaat on eritelty alla olevassa taulukossa.

MILJ. EUROA

2024 2023

Kirjanpitoarvo 1.1.

2 283

3 652

Vähennykset

-4

—

Käyvän arvon muutos laajassa tuloslaskelmassa

-32

-1 369 2 283

Kirjanpitoarvo 31.12.

2 247

METSÄ TALOUSMAA, JOSSA KASVAVAA PUUSTOA

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

METSÄ TALOUSMAA

Konserni on tehnyt peruuttamattoman valinnan luokitella omistamansa energiaosakkeet oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan muuhun laajaan tulokseen. Osakkeita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, sillä konsernilla on aikomus pitää osakkeita pitkäaikaisessa omistuksessa. Energiaosakkeiden ostot kirjataan alun perin ja siitä eteenpäin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, soveltuvin osin veroilla vähennettynä. Alkuperäinen käypä arvo on hankintahinta, sisältäen transaktiomenot. Ainoastaan saadut osinkotuotot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun sijoituksista luovutaan, omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta kertyneisiin voittovaroihin. Energiaosakkeiden käyvät arvot kuuluvat käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 3.

1 000 ha

METSÄMAA

Suomi

522 318

428 189

416 178

Uruguay

Uruguay, vuokratut maa-alueet

174

140

130

Yhdysvallat Yhteensä

76

55

55

1 090

812

779

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kirjanpitokäsittelyä varten kaikki konsernin metsävarat jaotellaan kasvaviin puustoihin, jotka ovat käypään arvoon arvostettavia metsävaroja, sekä maa-alueisiin. Konserni soveltaa IAS 41 -standardia

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024 UPM VUOSIKERTOMUS 2024 284

284

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024

285

285

UPM VUOSIKERTOMUS 2024