UPM vuosikertomus 2014

UPM:N YHTEISÖVEROT SUOMESSA LÄHES 90 MILJOONAA EUROA UPM maksaa tuloksestaan verot sinne, missä lisäarvoa syntyy ja tulos tehdään. Näin ollen erityisesti maissa, joissa UPM:n eri liiketoiminta-alueilla on merkittävää lisäarvoa tuottavaa toimintaa, yhtiö on myös tärkeä veronmaksaja niin välittömien verojen (esimerkiksi yhteisöverot, kiinteistöverot) kuin välillisten verojenkin (arvonlisäverot) osalta. Suomen lisäksi UPM:llä on merkittäviä tuotannollisia investointeja esimerkiksi Uruguayssa, Saksassa, Kiinassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Erityisesti voitosta maksettavan yhteisöveron suuruus on suoraan verrannollinen yhtiön kannattavuuteen. UPM on tehnyt kannattavuutensa eteen määrätietoisesti töitä viime vuosina tehostamalla toimintaansa ja säästämällä sekä investoimalla uusiin toimin­ toihin. Maksettava yhteisövero määräytyy paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Joissakin maissa valtiot tukevat merkittäviä investointeja myöntämällä yrityksille esimerkiksi määräaikaisia toimilupia erityistalousalueille. Uruguayssa valtio on myöntänyt UPM:n sellutehtaalle luvan toimia verovapaalla erityistalousalueella. Suomessa yhteisöverokanta laski 20 %:iin vuoden 2014 alusta. UPM:n arviolta lähes 90 miljoonan euron yhteisövero Suomessa vuonna 2014 on laskettu 20 %:n verokan- nalla. Vuonna 2013 UPM:n yhteisövero oli 116 miljoonaa euroa 24,5 %:n verokannalla. Suomessa UPM on yksi suurimmista veronmaksajista Haasteellisesta liiketoimintaympäristöstä huolimatta UPM on omilla toimillaan usean vuoden ajan pystynyt vuosi vuodelta parantamaan tulostaan, ja sitä kautta myös yhteisöverokertymä on kasvanut. Suuri verokertymä kertoo myös siitä, että UPM:llä on Suomessa merkittävää toimintaa sen kaikilla kuudella liiketoiminta-alueella. Samalla kun osaa toiminnasta on supistettu, on myös aloitettu uusia toimintoja tai kehitetty uusia palvelukonsepteja. Investointeja on tehty tuotanto- ja palvelutoiminnan lisäksi myös tutkimus- ja kehitys- työhön, joka edesauttaa tuloksen kertymistä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomessa tehdyn tutkimustyön tuloksena biopolttoaineiden tuotanto on aloitettu Lappeenran­ nassa. Paikallisia panostuksia ja osaamista pystytään hyödyntämään myös täysin uudessa toimintaympäristössä, josta hyviä esimerkkejä ovat UPM:n tarjoamat toimitilapalvelut yrittäjille Kajaanissa ja Kouvolassa sekä metsäpalvelujen tarjoaminen entistä laajem- malle joukolle sijoittajia. UPM:n maksamasta yhteisöverosta Suomessa tietty osuus jakautuu maantieteellisesti alueille, joilla yhtiöllä on merkittävää toimintaa, esimerkiksi Lappeenrantaan, Jämsään, Kouvolaan, Raumalle ja Tampereelle. Näiden UPM:n maksamien yhteisöverojen sekä kiinteistöverojen lisäksi yhtiön työntekijöiden ja alihankkijoiden maksamat verot lisäävät paikkakuntien saamia verotuloja. Veroilla rahoitetaan yhteisiä palveluja ja hankkeita, minkä lisäksi UPM ja sen työntekijät lisäävät omalla ostovoimallaan näiden alueiden elinvoimaa.

SIDOSRYHMÄT 31–44

UPM:n veropolitiikka painottaa säädösten noudattamista, riskienhallintaa sekä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta

UPM:n merkitys veronmaksajana korostuu erityisesti tuotantopaikkakunnilla. UPM:n suoraan maksamien verojen, kuten yhteisö- ja kiinteistöveron, lisäksi yhtiön työntekijöiden ja alihankkijoiden maksamat verot lisäävät myös tuotantopaikkakuntien saamia verotuloja. Verotuksen läpinäkyvyyden lisääminen jatkuu UPM pyrkii lisäämään veroasioiden läpinäky- vyyttä kertomalla säännöllisesti yhtiön maksa- mista veroista ja verotukseen vaikuttavista olennaisista tapahtumista viranomaisille ja muille sidosryhmille. UPM:n tavoitteena on aikaansaada läpinäky- vä, ennakoiva ja ammattimainen yhteistyösuhde veroviranomaisten kanssa kaikissa maissa, joissa yhtiöllä on liiketoimintaa. Joissain maissa yhteyksiä veroviranomaisiin on mahdollista kehittää niin kutsutun syvenne- tyn asiakasyhteistyön avulla. OECD suosittelee syvennettyä asiakasyhteistyötä veroviranomais- ten ja merkittävien veronmaksajien välille. Syvennetty yhteistyö mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonjakamisen veroasioissa, mikä puolestaan varmistaa verojen maksamisen ajallaan ja oikeansuuruisena sekä auttaa näin veronmaksajia välttämään verotukseen liittyviä lisäkustannuksia. Suomessa UPM osallistuu Konserniverokes- kuksen käynnistämään syvennetyn asiakasyh- teistyön pilottihankkeeseen. Syvennetty yhteistyö aloitettiin vuonna 2014 verotukseen liittyvien sisäisten kontrollien tarkastuksella, jossa mm. arvioitiin UPM:n nykyisten sisäisten kontrollien laatu ja laajuus kaikkien Konserniverokeskuksen hallinnoimien verojen osalta. Pilottihankkeen kautta UPM:n tavoitteena on parantaa pitkällä aikavälillä veroprosessiensa tehokkuutta, saavut- taa kustannussäästöjä ja vähentää verotukseen liittyvää epävarmuutta. Syvennetyn yhteistyön lisäksi UPM käy avointa keskustelua verotukseen liittyvistä

UPM:n veropolitiikassa kuvataan yrityksen verotusta koskevat pääperiaatteet ja ohjeet, jotka perustuvat UPM:n Toimintaohjeen aset- tamiin periaatteisiin ja vaatimuksiin. UPM on sitoutunut paitsi maksamaan kulloiseenkin lainsäädäntöön perustuvat välittömät ja välil­ liset verot sekä muut veroluonteiset maksut, myös raportoimaan ja julkistamaan verotieton- sa voimassa olevan lainsäädännön ja yhtiön omien läpinäkyvyystavoitteiden mukaisesti. UPM:n vuonna 2014 päivitetyn veropolitii- kan neljä pääperiaatetta ovat: • verotusta koskevien lakien ja määräysten noudattaminen • veroriskien hyvä hallinta, niin taloudellisten kuin muidenkin vaikutusten osalta • verotuksen läpinäkyvyys ja verotukseen liittyvien liiketapahtumien liiketoiminnalli- set perusteet • omistaja-arvon jatkuva parantaminen pyrkimällä kustannustehokkaisiin ja opti- maalisiin veroprosesseihin, liiketapahtumiin ja liiketoimintarakenteisiin. UPM maksaa veroja maissa, joissa lisäarvo luodaan Liiketoiminnalliset näkökohdat ohjaavat myös kaikkia UPM:n verotukseen liittyviä tapahtu- mia. Esimerkiksi yhtiöiden sijoittuminen perus- tuu asiakkaiden, toimittajien, raaka-aineiden ja osaavaan henkilöstön sijaintiin. UPM:n siirtohinnoittelua ohjaa OECD:n ohjeiden ja muiden vastaavien standardien mukainen markkinaehtoperiaate. Liiketoimet verotetaan tämän periaatteen mukaisesti maassa, jossa ne tapahtuvat ja jossa lisäarvo luodaan. Yhtiö- ja liiketoimintarakenteestaan johtu- en UPM maksaa yhteisöveroja paikallisten verosäädösten ja -määräysten mukaisesti pää- osin maissa, joissa yhtiöllä on tuotantotoimin- taa ja joissa syntyy innovaatioita.

UPM:N TUOTTAMA JA JAKAMA TALOUDELLINEN LISÄARVO VUONNA 2014 (MILJ. EUROA)

asioista eri sidosryhmien kanssa. UPM:n tavoit­ teena on kehittää veroraportointiaan eri sidos­ ryhmien tarpeiden ja odotusten mukaisesti. UPM seuraa tarkasti yritysten maakohtaisen veroraportoinnin ohjeiden ja suositusten kan- sainvälistä ja paikallista kehitystyötä, kuten OECD:n veroraportointia koskevia linjauksia, muita kansainvälisiä yritysvastuuhankkeita ja maakohtaisen lainsäädännön kehittymistä.

Jaettu taloudellinen lisäarvo

Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo

Toimintakulut

–7 413

Liikevaihto

9 868

Henkilöstön palkat ja korvaukset

–1 290

Tuotot omaisuuden myynnistä

UPM:llä on merkittävä taloudellinen vaikutus paikallisyhteisöihin. Yhtiön toiminta tukee paikallista, alueellista ja kansallista taloudellista hyvin- vointia sekä tuottaa taloudellista hyötyä eri sidosryhmille. Kaaviossa esitellyt rahavirrat kuvaavat lisäarvon määrää maailmanlaajuisesti .

158

Maksut lainanantajille

–51

Tuotot sijoituksista

9

Osingonjako

–319

Maksetut konsernin yhteisöverot ja lahjoitukset

–82

Muut tuotot

29

–9 155

10 064

Voit tutustua UPM:n veropolitiikkaan osoitteessa www.upm.fi

Taloudellisen arvon ylijäämä 909

SISÄLTÖ

35

36

UPM Vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014