UPM vuosikertomus 2016

Tilinpäätös

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Sidosryhmät

Hallinnointi

9.

Taseen ulkopuoliset erät

-projektiin. Tavoitteena on saada varmistus siitä, että kaikki tarvittavat taloudelliset ja muut resurssit, erityisesti EPR -teknologiaosaamiseen liittyen, on suunnattu OL3 EPR -projektin loppuunsaattamiseen ja pitkäaikaiseen käyttöön ja että laitostoimittaja Areva-Siemens täyttää kaikki laitostoimitussopimuksen mukaiset velvoitteensa. 9.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia tilikauden päättymisen jälkei- siä tapahtumia.

TVO:n mukaan Areva julkaisi vuonna 2016 suunnitelman liiketoi- mintansa uudelleenjärjestelystä. Suunnitelma sisältää Areva NP:n liiketoiminnan siirtämisen, OL3 EPR -projektia lukuun ottamatta, uuteen yhtiöön, joka on tarkoitus myydä EDF:n johtamalle konsortiolle. Arevan ilmoituksen mukaan järjestelyn odotetaan tulevan valmiiksi vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Uudelleenjärjestelyjä koskevan suunni- telman toimeenpano edellyttää päätöksiä ja hyväksyntöjä. TVO edellyttää, että järjestelyssä varmistetaan OL3 EPR -projektin loppuun- saattaminen laitostoimittajan ilmoittaman aikataulun mukaisesti ja että kaikki laitostoimitussopimuksen mukaiset velvoitteet täytetään. TVO on pyrkinyt saamaan yksityiskohtaista tietoa Arevalta yhtiön julkaisemas- ta liiketoimintansa uudelleenjärjestelystä ja sen vaikutuksista OL3 EPR

9.1 Vastuusitoumukset UPM tekee tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuk- sia, joiden perusteella tarjotaan taloudellisia tai suoritustakeita kol- mansille osapuolille. Niiden maksujen enimmäismäärät, joista UPM on vastuussa, on sisällytetty alla olevaan taulukkoon kohtaan ”Muut vastuusitoumukset”. Omien sitoumusten vakuudeksi annettuun kiinnitet- tyyn omaisuuteen kuuluu aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, teollisuuskiinteistöjä ja metsämaata.

euron hintaan. Välimiesoikeus antoi lopullisen päätöksensä (välitystuo- mio) helmikuussa 2014 ja velvoitti Metsäliiton ja Metsä Boardin maksa- maan UPM:lle 58,5 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen ja oikeuden- käyntikuluineen. UPM kirjasi 67 miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavana tuottona vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen. Metsäliitto ja Metsä Board ovat nostaneet välitystuomion moitekanteet Helsingin käräjäoikeudessa toukokuussa 2014 vaatien, että välitystuomio kumottaisiin tai julistettaisiin mitättömäksi. Helsingin käräjäoikeus antoi kesäkuussa 2015 päätöksen, jossa se hylkäsi Metsä- liiton ja Metsä Boardin moitekanteet. Metsäliitto ja Metsä Board valitti- vat päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus hylkäsi Metsäliiton ja Metsä Boardin valitukset lokakuussa 2016. Metsäliitto ja Metsä Board ovat hakeneet valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Muut osakeomistukset UPM on osakkaana rakenteilla olevassa ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3 EPR:ssä (OL3 EPR), Pohjolan Voima Oy:n osakeomistuksen- sa kautta. Pohjolan Voima Oy on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) enemmistöosakas 58,5 %:n omistusosuudella. UPM:n epäsuora osuus OL3 EPR:stä on noin 31 %. OL3-laitosyksikön kaupallisen sähköntuotan- non piti alkuperäisen suunnitelman mukaan alkaa huhtikuussa 2009. Hanke on kuitenkin viivästynyt. TVO ilmoitti syyskuussa 2014 saaneen- sa ydinvoimalaitosyksikköä kiinteähintaisella avaimet käteen -sopimuk- sella rakentavalta AREVA-Siemens-konsortiolta (laitostoimittaja) lisätieto- ja OL3 EPR -projektin aikataulusta. Tietojen mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaisi vuoden 2018 lopussa. Laitostoimittaja aloitti joulukuussa 2008 OL3 EPR -laitosyksikön viivästymistä ja siihen liittyviä kustannuksia koskevan välimiesmenettelyn kansainvälisen kauppakamarin (ICC) välimiesoikeudessa. TVO:n mukaan, laitostoimittajan helmikuussa 2016 päivittämä rahamääräinen vaatimus on kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Summa perustuu laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuu- hun 2014, ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti. Summa sisältää viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2016 loppuun asti) ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,45 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 135 miljoonaa euroa. Välimiesmenettelyssä olevaan TVO:n kanteeseen liittyvä rahamääräi- nen arvio viiveen aiheuttamista kustannuksista ja menetyksistä on TVO:n mukaan noin 2,6 miljardia euroa vuoden 2018 joulukuuhun asti, joka on laitostoimittajan toimittaman aikataulun mukaan OL3 EPR:n säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen ajankohta. TVO toimitti nykyisen arvionsa sille aiheutuneista kustannuksista välimiesmenettelyyn heinäkuussa 2015. TVO mukaan, TVO on saanut lopullisen ja sitovan osapäätöksen Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa meneillään olevassa välimiesmenettelyssä, joka koskee Olkiluoto 3 EPR -ydinvoi- maprojektin viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Välimiesoi- keus käsittelee osapäätöksessään riidan alkuvaiheiden asioita, kuten aikataulua, lisensiointia ja lisensioitavuutta sekä järjestelmäsuunnittelua. Tämä käsittää monia niistä tosiasioista, joihin TVO perustaa päävaa- teensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä keskeisiä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta vastaan perustuvat. Osapäätök- sessä on lopullisesti ratkaistu suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylätty suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Osapäätös ei ota kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin. Välimiesmenettely on edelleen kesken ja lisää osapäätök- siä on tulossa ennen lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää osapuolten korvausvelvollisuudet. TVO:n mukaan, TVO pitää vaatimuksiaan hyvin perusteltuina ja on todennut laitostoimittajan vaateet perusteettomiksi. Osapäätöksen sisältö vahvistaa tätä näkemystä. Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt (AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG) ovat laitostoimittajasopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. TVO ei ole kirjannut saamisia eikä varauksia välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella.

MILJ. EUROA

2016

2015

Omien velkojen vakuudeksi Kiinnitykset

10. Muut liitetiedot 10.1 Uudet tai muuttuneet tilinpäätösstandardit, joita ryhdytään soveltamaan vuoden 2016 jälkeen

151

220

Muiden puolesta Takaukset

2

4

Muut vastuusitoumukset Leasingvastuut, erääntyminen seuraavien 12 kuukauden aikana

74

65

Seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka ovat merkityksellisiä UPM:lle, on julkaistu 31.12.2016 mennessä, mutta ne eivät olleet sitovina voimassa 31.12.2016 päättyneellä tilikaudella.

Leasingvastuut, erääntyminen yli 12 kuukauden kuluttua

374 154 755

355 180 824

Muut vastuusitoumukset

STANDARDI

MUUTOKSEN LUONNE JA VAIKUTUS

KÄYTTÖÖNOTTO

Yhteensä

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 käsittelee tulouttamista, ja siinä määritellään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa yrityksen asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä, ajoittumisesta ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Uusi standardi korvaa standardit IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet sekä niihin liittyvät tulkinnat. Konsernissa tehtyjen arvioiden perusteella standardin ei odoteta vaikuttavaan olennaisesti myyntituottojen määrään eikä tulouttamisen ajankohtaan. IFRS 15 lisää kuitenkin merkittävästi liikevaihtoon liittyvien liitetietojen määrää erityisesti vuositilinpäätöksessä. Konserni suunnittelee ottavansa IFRS 15:n käyttöön takautuvasti siten, että soveltamisen aloittamisesta syntyvä kertynyt vaikutus kirjataan 1.1.2018. Käyttöönottovaihe alkaa vuonna 2017. IFRS 9 sisältää rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista koskevat vaatimukset. Standardissa määrätään rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu perustuu yrityksen liiketoimintamalliin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin. Uusien luokittelu- ja arvostussääntöjen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konsernin tilinpäätökseen. Nykyisin myytävissä oleviksi luokiteltujen osakesijoitusten osalta on uuden standardin mukaan mahdollista tehdä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamaton valinta siitä, että käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä niitä myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. Uuden arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset on kirjattava odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. IFRS 9:n mukainen malli ei mitä todennäköisimmin kasvata luottotappioita koskevaa vähennyserää merkittävästi, sillä se vastaa konsernin nykyisiä periaatteita. Suojauksen tehokkuuteen liittyviä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpotettu poistamalla selkeisiin 80–125% tehokkuusrajoihin perustuva testaus. Uudessa standardissa edellytetään taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille ja samaa suojausastetta kuin mitä yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan, olisiko suojauslaskentaa mahdollista soveltaa aiempaa useampaan suojaussuhteeseen. IFRS 9 -standardia ei ole tarkoitus ottaa käyttöön konsernissa ennen sen pakollista soveltamisajankohtaa. IFRS 16:ssä määrätään periaatteet, joiden mukaan vuokrasopimukset kirjataan ja arvostetaan, miten ne esitetään tilinpäätöksessä ja mitä tietoja niistä annetaan. Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset merkitään taseeseen, sillä operatiivisten vuokrasopimusten ja rahoitusleasingsopimusten välinen erottelu poistuu. Uuden standardin mukaisesti kirjataan omaisuuserä (vuokralle otetun omaisuuserän käyttöoikeus) ja vuokrien maksua koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä kohteita koskevat vuokrasopimukset. Vuonna 2016 on aloitettu arviointivaihe sen määrittämiseksi, missä määrin nykyisistä muista vuokrasopimuksista kirjataan omaisuuserä ja vuokrien maksua koskeva velka ja kuinka tämä vaikuttaa konsernin tuloslaskelmaan. Tässä vaiheessa konsernilla ei ole aikomusta ottaa standardia käyttöön ennen sen voimaantulopäivää, joka on 1.1.2019. IFRS 2:een tehdyillä muutoksilla selvennetään osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelua ja arvostusta. Arvio mahdollisista vaikutuksista tehdään vuoden 2017 aikana. Muutoksia sovelletaan ei-takautuvasti.

1.1.2018

UPM ilmoitti kesäkuussa 2013 osallistuvansa Pohjolan Voima Oy:n osakeantiin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rahoittamiseksi. UPM:n osuus osakeannista on 119 miljoonaa euroa, josta 93 miljoo- naa euroa on maksettu viime vuosina. Osakeannin jäljelle jäävä osa toteutetaan tulevien vuosien aikana hankkeen rahoitustarpeen mukaan. 9.2 Riita-asiat Konserniyhtiöt Metsähallitus (Suomen valtion liikelaitos, joka hallinnoi valtion omista- mia maa-alueita) jätti vuonna 2011 vahingonkorvauskanteen UPM:ää ja kahta muuta suomalaista metsäyhtiötä vastaan. Kanne liittyy Suomen markkinaoikeuden 3.12.2009 antamaan päätökseen, jossa vastaajien todetaan syyllistyneen kilpailusääntöjen rikkomiseen suo- malaisilla raakapuumarkkinoilla. Metsähallituksen lisäksi markkina­ oikeuden päätöstä koskevia kanteita ovat jättäneet yksityishenkilöt ja yhtiöt sekä kunnat ja seurakunnat. Tietyt kantajat ovat luopuneet kanteistaan ja käräjäoikeus on hylännyt joitakin kanteita, minkä joh- dosta UPM:ltä ja kahdelta muulta metsäyhtiöltä yhteisvastuullisesti vaadittu vahingonkorvaus on nyt pääomaltaan yhteensä 185 miljoo- naa euroa tai vaihtoehtoisesti UPM:ltä erikseen yhteensä 32 miljoo- naa euroa. Pääomaan liittyvien vaatimusten lisäksi kantajat esittävät myös arvonlisäveroon ja korkoihin liittyviä vaatimuksia. UPM pitää vaatimuksia täysin perusteettomina. UPM ei ole kirjannut varauksia näihin kanteisiin liittyen. Helsingin käräjäoikeus antoi 22.6.2016 tuomion, jossa se hylkäsi Metsähallituksen UPM:ää ja kahta muuta suomalaista metsäyhtiötä vastaan nostaman vahingonkorvauskanteen. Käräjäoikeus määräsi Metsähallituksen maksamaan UPM:lle korvauk- sen oikeudenkäyntikuluista. Metsähallituksen kanteen pääomamäärä oli yhteensä 159 miljoonaa euroa, josta 23 miljoonaa euroa perustui Metsähallituksen ja UPM:n välisiin sopimuksiin. Metsähallitus on valit- tanut käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Vuonna 2012 UPM käynnisti välimiesmenettelyn Metsäliitto-osuus- kuntaa ja Metsä Board Oyj:tä vastaan. UPM:n mukaan Metsäliitto ja Metsä Board olivat rikkoneet Metsä Fibre Oy:tä koskevassa osakasso- pimuksessa määrättyä myötämyyntilauseketta myydessään Metsä Fibre Oy:n osakkeita Itochu Corporationille. UPM vaati Metsäliitolta ja Metsä Boardilta pääomaltaan 58,5 miljoonan euron suoritusta. Metsäliitto ja Metsä Board olivat myyneet 24,9 %:n omistuksen Metsä Fibrestä Itochu Corporationillle 472 miljoonan euron hintaan. Itochun kanssa tehdyn kaupan yhteydessä Metsäliitto käytti osto-oikeuden ja osti UPM:n 11 %:n omistusoikeuden Metsä Fibrestä 150 miljoonan

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

1.1.2018

IFRS 16 Vuokrasopimukset

1.1.2019

Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut

1.1.2018

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

146

147

UPM Vuosikertomus 2016

UPM Vuosikertomus 2016