UPM vuosikertomus 2016

Sidosryhmät

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Hallinnointi

Tilinpäätös

UPM:n arvonluonti tuottaa myös verotuloja

raportointitarpeisiin. Vuoden 2016 aikana UPM on valmistautunut OECD:n ohjeistuksen mukaiseen verojen maakohtaiseen raportointiin veroviranomaisille. Vuoden 2016 aikana UPMmuutti Suomessa yhtiörakennettaan, jotta se vastaisi paremmin nykyistä liiketoimintarakennetta. Suomeen perust- ettiin kolme uutta tytäryhtiötä: UPMEnergy Oy, UPM Specialty Papers Oy ja UPMPaper ENA Oy. UPMEnergy-, UPM Specialty Papers- ja UPM Paper ENA -liiketoiminta-alueiden henkilöstö ja omaisuus Suomessa siirrettiin uusiin yhtiöihin 1.7.2016. UPMRaflatac ja UPMPlywood toimivat Suomessa jo tytäryhtiöinä, kun taas UPMBiorefining säilyi UPM-Kymmene Oyj:n osana. Vuonna 2016 UPM:n yhteisöverokertymän Suomessa arvioidaan olevan noin 138 (83) miljoonaa euroa, josta tytäryhtiöt ilmoittavat ja maksavat noin 56 (22) miljoonaa euroa ja UPM-Kymmene Oyj loput noin 82 (61) miljoonaa euroa. Verotus arvoketjun eri vaiheissa Lopputuotteiden verotus vaihtelee liiketoiminta-alueittain Tuloksen lisäksi veroja kannetaan useista UPM:n tuotantopanoksista ja tuotteista. Näitä veroja ovat tyypillisesti tuotantomaiden paikalliset verot (kuten energiaverot, kiinteistö-, maa- ja varallisuusverot) sekä asiakkaiden sijaintimaan tai tuotteiden loppukäyttömaan verot (kuten arvonlisäverot, tullimaksut ja valmisteverot). Kyseiset verot UPMmak- saa joko itse tai kerää asiakkailta ja tilittää paikallisille viranomaisille. UPM tuottaa ja käyttää tuotantoprosesseissaan huomattavan määrän pääosin uusiutuvaa energiaa, mistä syystä energiaverotus eri maissa on UPM:lle erityisen merkittävä. Energiaverotus sisältää nestemäisten polttoaineiden valmisteverot ja sähkön sekä eräiden muiden poltto­ aineiden verot. Energiaverotusta säännellään tarkasti paitsi valtiotasolla myös EU:n tasolla. Valtaosa UPM:n omasta sähköntuotannosta on vesivoimaa tai lämmön ja sähkön yhteistuotantoa tehtailla, jolloin pääosa energiantu- otantoon käytetyistä polttoaineista on peräisin myös uusiutuvista lähteistä. UPM:n tuottama sähkö on sähköverotuksen alaista riippu- matta siitä, mitä energianlähteitä sen tuottamiseen on käytetty. Uusiutuva UPMBioVerno -diesel valmistetaan sellun tuotannon tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä, ja myös siitä kannetaan ener- giaveroa, jonka polttoainejakelijat perivät jakeluasemiensa asiakkailta. Liikenteen polttoaineiden verotuksen ympäristötavoitteet vaikuttavat suoraan liiketoimintaan. Yksi energiaverotuksen päätavoitteista on hillitä ja ehkäistä ilmastonmuutosta maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi sääntely suosii kehittyneitä biopolttoaineita. Tästä johtuen UPM BioVernon kaltaisten uusiutuvista raaka-aineista tuotettujen liikenteen polttoaineiden energiaverotus on kevyempää kuin fossiilisten poltto­

aineiden, joiden hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat. Uusiutuvan UPMBioVerno -dieselin polttoaineverotus on tämän vuoksi sen päämarkkinalla Suomessa 30–50 %matalampaa kuin fossiilisilla polttoaineilla. Raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten verotus UPM on myös erityisesti sellun ja paperintuotannossa merkittävä energiankuluttaja. Kaikesta UPM:n käyttämästä sähköstä kannetaan sähköveroa, mukaan lukien sähköstä, jonka yhtiö tuottaa itse uusiutu- vista energianlähteistä. Myös pääosasta tuotantoprosesseissa käytet- tävistä polttoaineista kannetaan energiaveroja, joskin verokanta vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan, ja tietyissä tapauksissa poltto- aineet ovat verottomia. Liikenteen polttoaineiden verotus on UPM:lle merkittävä ener- giaverotuksen muoto biopolttoaineliiketoiminnan lisäksi myös muissa liiketoiminnoissa. Osana logistiikkakustannuksia UPM:n polttoaineista maksama energiavero on merkittävä erityisesti maan- tiekuljetusten osalta. EU:ssa energiaverolainsäädäntö antaa jäsenmaille mahdollisuuden kompensoida teollisuustuotannosta tai energiaintensiiviseksi katso- tusta toiminnasta maksettuja energiaveroja tai soveltaa näiden käyt- tämään energiaan alempia verokantoja. Monissa UPM:n päätuotan- tomaissa, kuten Suomessa ja Saksassa, sovelletaan tällaisia verohuojennuksia, koska energiaverotus on kiristynyt merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi Suomessa teollisuustuotannossa käytetyn sähkön verokanta on normaalia verokantaa alempi. Lisäksi energiaintensiivi- sessä teollisuudessa toimivat yritykset saavat erillisen hakemuksen perusteella osan maksamistaan energiaveroista jälkikäteen palautuk- sina takaisin, mikäli maksetun energiaveron määrä ylittää yrityksen jalostusarvon perusteella määräytyvän raja-arvon. Itävallassa voidaan myös hakea samankaltaista jälkikäteen maksettavaa veronpalautusta, kun taas Isossa-Britanniassa ja Ranskassa voidaan vaatimukset täyttäville energiaintensiivisen teolli- suuden toimijoille myöntää etukäteen alennettu verokanta. Saksassa yritykset voivat hakea eräitä energiaveron huojennuksia etukäteen ja joitakin taas jälkikäteen, mikäli yritys täyttää verohuojennusten saamiselle asetetut vaatimukset. Kuten kaikkea energian verotukseen liittyvää, myös energiaveron huojennuksia säännellään paitsi valtio- tasolla myös EU:n tasolla. Energiantuotannossa UPMhyötyy joistakin uusiutuvan energian tuotantoon liittyvistä tukijärjestelmistä ja syöttötariffeista, kuten EEG (uusiutuvan energian laki Erneuerbare Energien Gesetz) Saksassa ja metsähakkeen tuotantotuki Suomessa. Energiaverojen kompensointi globaalin kustannuskilpailukyvyn säilyttämiseksi

UPM:n veropolitiikan mukaisesti UPM maksaa yhteisöveroa maissa, joissa luodaan lisäarvoa ja tehdään siitä syntyvää tulosta. Verot maksetaan paikallisten verosäädösten ja -määräysten mukaisesti.

Yhtiö- ja liiketoimintarakenteestaan johtuen UPMmaksaa yhteisöve- roja pääosin maissa, joissa yhtiöllä on tuotannollista toimintaa ja joissa syntyy innovaatioita. Erityisesti maissa, joissa UPM:n eri liiketoiminta-alueilla on merkit- tävää lisäarvoa tuottavaa toimintaa, yhtiö on myös tärkeä veronmaksaja niin yhteisöverojen kuin eri tuotantopanoksille ja tuotteille asetettujen välillisten verojenkin osalta. Näiden verojen lisäksi yhtiön työnteki- jöiden ja toimittajien maksamat verot lisäävät myös tuotantopaikka- kuntien saamia verotuloja. UPM:n veropolitiikasta UPM:n veropolitiikan toteutumista tukevat sisäiset ohjeistukset, parhaiden käytäntöjen vertailuanalyysit ja sisäinen valvonta. UPM:n veroasioista vastaa yhtiön oma verofunktio, mitä täydennetään ulko- puolisilla veropalveluilla mm. paikallisten veroraportointi- ja vero­ ilmoituskäytäntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Tarkastusvaliokunta vastaa veroriskien hallinnasta osana UPM:n riskienhallintaprosesseja. UPM:n sisäinen valvonta ja riskienhallinta

arvioivat veroriskejä säännöllisesti ja päivittävät valvontaohjeistoa yhdessä verofunktion kanssa. UPMpyrkii läpinäkyvään ja ennakoivaan yhteistyöhön veroviran­ omaisten ja muiden verotukseen liittyvien tärkeiden sidosryhmien kanssa. UPM:n veropolitiikka on yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.upm.fi/hallinnointi. Maksetut yhteisöverot ja kiinteistöverot maittain UPM:n veropolitiikan mukaisesti UPM:n konserniyhtiöiden sijoittautu- minen eri maihin perustuu liiketoiminnallisiin näkökohtiin, kuten asiakkaiden, toimittajien, raaka-aineiden ja osaavan henkilöstön sijain- tiin. UPM:n maksamat yhteisö- ja kiinteistöverot on raportoitu maittain (katso taulukko). Maakohtaisen analyysin verotusluvut sisältävät maksetut yhteisöverot ja kiinteistöverot. UPM:n tavoitteena on kehittää veroraportointiaan eri sidosryhmien tarpeiden ja odotusten mukaisesti ja siten, että se vastaisi lakisääteisiin

UPM TUOTTAA MERKITTÄVÄSTI ARVONLISÄÄ SUOMEN TALOUTEEN Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksen mukaan UPM on eniten arvonlisää tuottava yhtiö Suomessa, kun mukaan lasketaan yhtiön luoma suora arvonlisä sekä hankintojen kautta syntyvät välilliset kerrannaisvaikutukset. UPM:n osuus bruttokansantuotteesta oli 2,0 % vuonna 2015. UPM:n tuottama arvonlisä Suomessa oli 1,5 miljardia euroa, kun ostojen kautta syntyvien kerrannaisvaikutusten tuoma arvonlisä nousi jopa 2,6 miljardiin euroon. UPM:n hankintaketjuun Suomessa kuuluu 10 000 yritystä ja palveluntarjoajaa. Esimerkiksi puunhankintaan UPM käyttää vuosittain noin 850 miljoonaa euroa. ”Metsäteollisuuden yritykset ostavat puuraaka-aineen pääosin Suomesta, jolloin puukaupan kuten myös korjuun ja kuljetuksen synnyttämät arvonlisät syntyvät kotimaassa”, kertoo Etlatiedon varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Yrityksen arvonlisä muodostuu tuotetun hyödykkeen myyntihinnan sekä sen valmistukseen käytettyjen välituotteiden kuten raaka-aineiden, energian ja palveluiden ostohinnan välisestä erotuksesta. ”Kotimaisen arvonlisäyksen osuus on kaikkein suurin metsä- ja paperialalla sekä elintarviketeollisuudessa, sillä ne hyödyntävät tuotannossaan enemmän kotimaisia raaka-aineita ja välituotteita kuin muut toimialat.”

MAKSETUT YHTEISÖVEROT JA KIINTEISTÖVEROT MAITTAIN milj. euroa

UPM:N TUOTTAMA JA JAKAMA TALOUDELLINEN LISÄARVO VUONNA 2016 (MILJ. EUROA) Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo

2016

Jaettu taloudellinen lisäarvo Toimintakulut

2015

–7 115 –1 246

133

Suomi Kiina

131

Liikevaihto

9 812 Henkilöstön palkat ja korvaukset

11 10

9

–32

Tuotot omaisuuden myynnistä

99 Maksut lainanantajille

Uruguay

10

–400 –181

Tuotot sijoituksista

10 Osingonjako

7 6 5 3 8

Yhdysvallat Iso-Britannia

8 2 8 3 3

Muut tuotot

81 Maksetut konsernin yhteisöverot ja kiinteistöverot

Venäjä Ranska

–1

Lahjoitukset

Yhteensä

10 002

–8 975

Muut maat

–2

– 2

Saksa

Taloudellisen arvon ylijäämä 1 027

Yhteensä

181

172

UPM:llä on merkittävä taloudellinen vaikutus paikallisyhteisöihin. Yhtiön toiminta tukee paikallista, alueellista ja kansallista taloudellista hyvinvointia sekä tuottaa taloudellista hyötyä eri sidosryhmille. Kaaviossa esitetyt rahavirrat kuvaavat lisäarvon määrää maailmanlaajuisesti.

Lue lisää: www.upmbiofore.fi, www.kilpailukyky.upm.fi

SISÄLTÖ

54

55

UPM Vuosikertomus 2016

UPM Vuosikertomus 2016