UPM vuosikertomus 2017

Tilinpäätös

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Sidosryhmät

Hallinnointi

4.2 Metsävarat UPM on merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. Puu on uusiutuva raaka-aine ja UPM:n liiketoimintojen pääraaka-aine. Vuoden 2017 lopussa konserni omisti Suomessa noin 570 000 hehtaaria metsiä ja Yhdysvalloissa noin 75 000 hehtaaria metsiä sekä Uruguayssa noin 255 000 hehtaaria puuviljelmiä. Metsävarojen eli kasvavien puusto- jen käypä arvo oli vuoden 2017 lopussa 1 600 (1 734) miljoonaa euroa. Vuonna 2017 UPM osti 27,4 (27,8) miljoonaa kuutiometriä puuta eri puolilta maailmaa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kirjanpitokäsittelyä varten kaikki konsernin metsävarat jaotellaan kasvaviin puustoihin, jotka ovat käypään arvoon arvostettavia metsä- varoja, sekä maa-alueisiin, jotka arvostetaan hankintamenoon. Kasva- vien puustojen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa liikevoitossa. Käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavissa olevien rahavirtojen perusteella, sillä toimivat markkinat puuttuvat. Nuoret taimikot arvostetaan hankintamenon mukaisesti. Metsävarojen käypä arvo kuuluu käypien arvojen määrittämisen hie- rarkiassa tasolle 3.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Arvonalentumistestaus Yksittäisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko viit- teitä niiden arvon alentumisesta. Kirjanpitoarvo alennetaan omaisuuse- rästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi, jos kirjanpitoarvo ylittää arvioidun kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei tehdä poistoja, ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään siten, että se on omaisuu- serän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla rahavir- rat, jotka omaisuuserän odotetaan kerryttävän tulevaisuudessa. Arvon- alentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille yksik- kötasoille, joiden rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomia varoja, liikearvoa lukuun ottamatta, joista on aiemmin kirjattu arvonalentumistappiota, tarkastellaan jokai- sena tilinpäätöspäivänä sen varalta, olisiko arvonalentuminen mahdolli- sesti peruutettava. Silloin kun arvonalentuminen myöhemmin peruute- taan, omaisuuserän kirjanpitoarvoa lisätään, niin että se vastaa muuttunutta arviota kerrytettävissä olevasta rahamäärästä, mutta lisään- tynyt kirjanpitoarvo ei ole suurempi kuin mitä se olisi ollut, ellei omai- suuserästä olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappioita. Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösarvoa koskevat arviot ja poisto- menetelmien valinta edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, ja ne ovat tarkastelun kohteena vuosittain. Johto arvioi omaisuuserän käytöstä ja luovutuksesta tulevaisuudessa syntyvät rahavirrat. Vaikka johto uskoo vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden olevan perusteltuja, tällaisiin rahavirtoihin liittyvät erilaiset oletukset saattaisivat vaikuttaa arvostuksiin olennaisesti. Omaisuuserien pitkistä taloudellisista vaikutusajoista, tuotteiden arvioitujen tulevien myyntihintojen muutoksista, tuotteista johtuvien kustannusten muutoksista ja diskonttaukseen käytettävien korkojen muu- toksista voisi aiheutua merkittäviä arvonalentumistappioita. Arvioita tehdään myös yrityshankintojen yhteydessä, kun määrite- tään hankittujen aineettomien ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintame- noon. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen omaisuuserien hankin- tameno määritetään hankinta-ajankohdan käyvän arvon perusteella. Poistot lasketaan tasapoistoina ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdolli- silla arvonalentumisilla. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvona taseessa on hankintameno vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat ehdot täyttävien hyödyk- keiden rakentamisesta, aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan omaisuus- erän valmiiksi saattamiseen sille aiottua käyttöä varten. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi. Merkittävistä parannustöistä syntyvät menot aktivoidaan ja kirja- taan poistoina kuluiksi asianomaisen kohdeomaisuuserän taloudelli- sena vaikutusaikana. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Metsävarat

Käyvän arvon määrittäminen Metsävarojen arvonmääritysprosessi on monimutkainen ja edellyttää, että johto tekee arvioita ja käyttää harkintaa tehdessään oletuksia, joilla on merkittävä vaikutus konsernin metsävarojen arvostukseen. Metsävarojen arvostuksessa käytettyjä keskeisiä tekijöitä ovat arviot puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnat sekä käytetyt diskonttausko- rot. Kantohintaennusteet perustuvat johdon laskenta-ajankohdan hin- noista tehtyihin arvioihin puuston koko kasvuajalle, 100 vuoteen asti Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja 10 vuoteen Uruguayssa. Rahavirtoja oikaistaan myyntiin ja tulevaisuuden riskeihin liittyvillä kustannuksilla. Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu ajan- kohdan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemyk- seen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Laskelmissa otetaan huomioon myös puuston tuleva kasvu ja metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset. Suomen metsien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja oli vuonna 2017 7,0 (7,0) % ja Uruguayn puuviljelmien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja 9,5 (10,0) %. Yhden prosenttiyksikön lasku (nousu) käytetyssä diskont- tauskorossa olisi kasvattanut (pienentänyt) metsävarojen käypää arvoa noin 220 (240) miljoonaa euroa.

MILJ. EUROA

2017

2016 1 738

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 734

Lisäykset

3

26

Vähennykset

–97 –117

–72

Metsien hakkuut

–106

Käyvän arvon nettomuutos

137

133

Siirrot erien välillä

–

–1 15

Muuntoerot

–59

ARVIOITU TALOUDELLINEN VAIKUTUSAIKA

VUOTTA

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 600

1 734

Maa-alueet, ei tehdä poistoja

–

Rakennukset Voimalaitokset Raskaat koneet Kevyet koneet

20–50 20–30 15–20 10–15

Metsävarojen käyvän arvon muutos, hakkuusta aiheutuva muutos sekä myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääränä, joka oli vuonna 2017 yhteensä 103 (88) miljoonaa euroa.

Laitteet

5

4.3 Energiaosakkeet UPM on merkittävä energian ostaja ja tuottaja. Valtaosa sähkö- ja lämpöenergiasta kulutetaan yhtiössä sellun ja paperin tuotannossa. Sähkötuotanto on pääasiallisesti energiayhtiöissä, joissa UPM:lla on energiasijoituksia. Energiaosakkeet ovat listaamattomia oman pää- oman ehtoisia sijoituksia. UPM:lla ei ole energiayhtiöissä määräysval- taa, yhteistä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa.

Energiaosakkeiden arvo vuoden 2017 lopussa oli 1 974 (1 932) miljoonaa euroa. Kyseiset energiayhtiöt toimittavat osakkailleen säh- köä tai sekä sähköä että lämpöä omakustannusperiaatteen (”Manka- la-periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen ener- giateollisuudessa. Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuk- sista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty.

Osakkeiden lukumäärä Konsernin omistusosuus %

Kirjanpitoarvo, milj. euroa 2017

2016

Pohjolan Voima Oy, A-sarja Pohjolan Voima Oy, B-sarja Pohjolan Voima Oy, B2-sarja

8 176 191 4 140 132 2 869 819

61,24 58,11 51,22

343

315

1 063

1 036

181 276 102

179 297

Kemijoki Oy

179 189 10 220

7,33

Länsi-Suomen Voima Oy

51,10

92 13

Muut

–

–

9

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 974

1 932

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

132

133

UPM Vuosikertomus 2017

UPM Vuosikertomus 2017