UPM vuosikertomus 2017

Sidosryhmät Sidosryhmät

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Hallinnointi

Tilinpäätös

UPM allekirjoitti marraskuussa Uruguayn hallituksen kanssa sopimuksen infrastruktuurin kehittämisestä ja muista paikallisista edellytyksistä mahdollista sellutehdasinvestointia ajatellen. Allekirjoituksen jälkeen Montevideossa järjestettiin lehdistötilaisuus.

Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on tuntea eri sidosryhmien odotuksia ja käydä keskustelua yhtiön tavoitteista, toimintatavoista, arvoista ja liiketoimintaympäristöön liittyvistä haasteista.

Sidosryhmätyö tuo toimintaan vakautta Useimmat sidosryhmät tarkastelevat UPM:ää taloudellisena toimijana, jolloin taloudellinen menestys, vakaus, tulevaisuudennäkymät ja kasvu nousevat olen­ naisiksi teemoiksi. Ympäristöasiat ja sosiaalisen vastuun kysymykset vaikuttavat keskeisellä tavalla toiminnan hyväksyttävyyteen ja yhtiön pitkän aikavälin menestykseen eri liiketoiminnoissa. UPMpyrkii ottamaan talouteen, ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät näkökulmat tasapainoisesti huomioon, joskin eri sidosryhmien odotuk­ set saattavat painottua eri tavoin. Sidosryhmätyö on osa strategiaprosessia Kaikissa liiketoiminnoissa sidosryhmäkartoitus ja tärkeimpien sidosryhmien palautteen ja näkemysten systemaattinen kerääminen eri lähteistä on olennai­ nen osa sidosryhmätyötä. UPM:n olennaisuusarviossa pyritään kuvaamaan tärkeimpien teemojen merkitystä sidosryhmille ja niiden mahdollista vaikutusta yhtiön toimintaan. Arvion laatimisessa hyödynnetään monipuolista sidosryhmäpalautetta ja yhtiön riskikartoitusta. UPM:n tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, sijoittajat ja rahoittajat, henkilöstö, tavaran ja palveluiden toimittajat, paikallisyhteisöt, viranomaiset ja päättäjät, media ja kansalaisjärjestöt. Toimintatavat kunkin sidosryhmän kanssa vaihtelevat liiketoiminnan painopisteiden, maantieteen ja sidosryhmien odotusten mukaan. Parhaita käytäntöjä jaetaan säännöllisesti. UPM:n Toimintaohje (UPMCode of Conduct) asettaa puitteet kaikkien UPM:läisten tavalle toimia keskeisten sidosryhmien suuntaan. Toimintaohjeessa käsitellään lakien noudattamista ja tietojen julkisuutta, eturistiriitoja, korrup­ tiota ja lahjontaa, henkilöstökäytäntöjä, ihmisoikeuskysymyksiä ja ympäristö­ asioita. Sidosryhmätyön mittareina käytetään asiakaskyselyjä, yhteydenottojen määrää tehtaille, metsäosastolle tai sijoittajasuhteisiin, työhakemusten määrää ja pörssikurssin kehitystä. Toiminta vuonna 2017 UPM laati olennaisuusarvion lukuisten kyselyiden, asiakastiedustelujen ja ano­ nyymin verkkotyökalun kautta saadun palautteen pohjalta. Yksityiskohtainen kuvaus analyysistä on sivulla 53. Vuonna 2016 uusitun Toimintaohjeen jalkautusta jatkettiin. Erityisryhmille järjestettiin kohdennettuja koulutuksia (lue lisää sivu 77). Vuoden loppuun mennessä 98 % aktiivisessa työsuhteessa olevasta UPM:n henkilöstöstä oli suorittanut toimintaohjekoulutuksen. Kestävään metsänhoitoon liittyvät kysymykset olivat vuoden aikana paljon esillä, ja keskustelua käytiin sekä ympäristöjärjestöjen, sertifiointiorganisaati­ oiden, viranomaisten että päättäjien kanssa (lue lisää sivu 63). Asiakaskyselyt kohdistuivat ennen kaikkea tuoteturvallisuuteen, ympäristö­ merkkeihin ja raaka-aineiden alkuperään. Suuri osa sidosryhmäpalautteesta keskittyi toiminnan paikallisvaikutuksiin tehdaspaikkakunnilla, kuten hajuhaittoihin tai hakkuiden esteettiseen vaikutuk­ seen. UPMpyrki lisäämään sidosryhmien tietoa kulloisestakin tilanteesta. Lisäksi jotkin UPM:n toimipaikoista, kuten UPMKaukas, järjesti yhteisötapah­ tumia, joissa jaettiin tietoja ja kerättiin palautetta. Kilpailukyky etusijalla edunvalvonnassa UPMpyrki aktiivisilla yhteiskuntasuhteilla ja edunvalvonnalla edistämään toimintaedellytyksiä erityisesti Suomessa, Uruguayssa, Saksassa ja Kiinassa. Edunvalvonnassa tehtiin yhteistyötä useiden eri järjestöjen kanssa, joista merkittävimmät ovat Metsäteollisuus ry ja Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI (The Confederation of European Paper Industries).

HUOMIO EU:N ILMASTOPOLITIIKKAAN

EU:n vuoteen 2030 ja siitä eteenpäin ulottuvan ilmasto­ politiikan voi jakaa kolmeen osaan: LULUCF-sääntelyn (Land Use, Land Use Change and Forestry) mukaiset maan ja metsien käytön päästöt, EU:n päästökauppa­ ohjelman mukaiset teollisuuspäästöt sekä päästökaupan ulkopuoliset päästöt, kuten esimerkiksi liikenteen päästöt. Maan ja metsien käytön sääntelyn tavoitteena on varmistaa sektorin ilmastovaikutusten seuranta ja raportointi sekä varmistaa, että kunkin jäsenvaltion metsät ja kasvit sitovat ilmakehästä vastaavan määrän hiilidioksidia. Vuonna 2017 ehdotus näistä toimista käsiteltiin Euroopan parlamentissa ja EU:n jäsenvaltioiden kesken. Myös EU:n uusiutuvan energian direktiivi, mukaan lukien energiatuotannon biomassan kestävyyskriteerit, ja uusi vuodesta 2020 eteenpäin ulottuva ohjeisto liikenteen biopolttoaineille uusittiin vuonna 2017. UPM on tuonut henkilökohtaisissa tapaamisissa, yhteisissä kannanotoissa sekä europarlamentaarikoille, poliitikoille ja virkamiehille suunnatussa viestinnässä esiin metsää koskevia näkemyksiään. UPM on korostanut, että metsät ja kestävästi korjattu puu ovat kestävä vaihtoehto fossiilipohjaisille raaka-aineille ja tuotteille. LULUCF-sääntelyn tulisi edistää aktiivista ja kestävää metsänhoitoa ja näin lisätä kestävien uusiutuvien raaka- aineiden käyttöä. UPM:llä on EU:n liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kustannustehok­ kaita ja kestäviä ratkaisuja, jotka kuitenkin edellyttävät, että kehittyneitä biopolttoaineita koskeva politiikka on johdonmukaista ja pitkäjänteistä.

Sidosryhmät

TOIMINTATAPAMME • UPM:n Toimintaohje (UPM Code of Conduct) asettaa puitteet kaikkien UPM:läisten tavalle toimia keskeisten sidosryhmien suuntaan • Vuosittain päivitettävällä olennaisuusarviolla pyritään kuvaamaan eri vastuullisuuskysymysten merkitystä sidosryhmille ja niiden mahdollista vaikutusta yhtiön toimintaan • Sidosryhmien käsityksiä UPM:stä mitataan useilla mittareilla • Sidosryhmätyötä ohjataan ja koordinoidaan keskitetysti konsernitasolla. Paikallisesta toiminnasta vastaavat eri liiketoimintayksiköt • 2030 tavoitteet liittyen paikalliseen sitoutumiseen

MERKITYS • Sidosryhmätyö tuo UPM:n toimintaan vakautta ja ennustettavuutta ja luo yhtiölle kilpailuetua • Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa auttaa tunnistamaan riskejä ja ymmärtämään yhtiön liiketoimintaympäristön kehitykseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita TAVOITE • UPM pyrkii varmistamaan vuoropuhelun sidosryhmien kanssa. Tavoite on, että eri sidosryhmien odotukset ymmärretään ja huomioidaan strategisessa kehitystyössä ja päätöksentekoprosesseissa

Lue lisää: https://ec.europa.eu/clima/lulucf_en (en)

SISÄLTÖ

50

51

UPM Vuosikertomus 2017

UPM Vuosikertomus 2017