UPM Vuosikertomus 2019

Strategiset riskit

Liiketoiminnan riskit

RISKITYYPPI

RISKIKUVAUS

RISKITYYPPI Kilpailu, markkinat, asiakkaat ja tuotteet

RISKIKUVAUS

Tuloksen epävarmuus Merkittävimmät UPM:n tuloksen epävarmuudet liittyvät yhtiön tuotteiden myyntihintoihin ja toimitusmääriin, sekä päätuotantopanosten kustannuksiin ja valuuttakursseihin. Useimmat näistä ovat riippuvaisia yleisestä talouskehityksestä. Maailmanlaajuiseen talouskasvuun liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Talousasiantuntijat odottavat bruttokansantuotteen kasvavan maltillisesti vuonna 2020. Maailmantalouden epävarmuutta lisäävät Yhdysvaltain, Kiinan ja muiden talousalueiden väliset kauppasuhteisiin liittyvät jännitteet, Ison-Britannian keskeneräiset Brexit-neuvottelut ja poliittinen epävakaus useassa muussa maassa. Kehittyvien talouksien, kuten Kiinan, talouskasvuun liittyy epävarmuutta. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi maailmantalouteen ja erityisesti moniin UPM:n tuotteiden markkinoihin. Tullimaksujen ja muiden mahdollisten protektionististen toimien aiheuttamat epävarmuustekijät lisäävät liiketoimintaan liittyviä riskejä. Kiinan osuus UPM:n liikevaihdosta vuonna 2019 oli 9,9 %. Iso-Britannia on päättänyt lähteä EU:sta, ja aikataulun mukaan ero toteutuu tammikuun lopussa 2020. EU:n ja Ison-Britannian suhde 11 kuukauden siirtymäjakson jälkeen on edelleen määrittelemättä. Tämä lisää epävarmuutta ja talouskasvuun liittyviä riskejä etenkin Isossa-Britanniassa ja EU:ssa. EU on UPM:n tärkein markkina-alue. Vuonna 2019 UPM:n liikevaihdosta 57,6 % tuli tältä alueelta. Ison- Britannian osuus UPM:n liikevaihdosta oli 6,5 %. Suurten keskuspankkien rahapolitiikan muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi eri valuuttoihin, jotka vaikuttavat UPM:ään suoraan tai välillisesti. usein laajoja ja niiden valmistuminen voi kestää useita vuosia. UPM:llä on kokemusta tällaisten hankkeiden toteuttamisesta monissa liiketoiminnoissa ja monilla alueilla ympäri maailman. Yhtiö noudattaa hankkeiden toteutuksessa määrätietoista suunnittelua, projektinhallintaa ja seurantaa. Laajoihin hankkeisiin osallistuminen sisältää riskejä, jotka voivat liittyä esimerkiksi kustannusten ylittymiseen, hankkeen viivästymiseen tai investoinnin liiketaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tällä hetkellä UPM:n suurin käynnissä oleva investointihanke on maailmanluokan sellutehtaan rakennusprojekti Uruguayssa, mukaan lukien siihen liittyvät muut investoinnit (satama, vapaakauppa-alueen infrastruktuuri ja uusi asuinalue). Erityistä tässä projektissa on sen koko, useista toisiinsa liittyvistä projekteista johtuva kompleksisuus sekä tarvittavan yhteistyön taso viranomaisten (esimerkiksi luvituksessa) ja muiden kumppanien kanssa. Projektin riskejä hallitaan projektin valmisteluvaiheessa kehitetyllä riskienhallinnan puitteistolla. UPM työskentelee nykyisin monien liikekumppanien kanssa ilman määräysvaltaa strategisesta suunnasta ja liiketoiminnasta. Erittäin kilpailtu markkinatilanne ja esimerkiksi biopolttoaineiden, bioenergian ja biokemikaalien kehitystyö on omiaan lisäämään liikekumppanien merkitystä korkeamman tehokkuuden saavuttamisessa. Liikekumppanit voivat kuitenkin aiheuttaa kannattavuusriskejä, esimerkiksi kumppanuusyhtiön sisällä tapahtuvien muutosten kautta tai yhteisyrityksen toimintamuutosten vuoksi. UPM:n menestys edellyttää ammattitaitoisia työntekijöitä ja monipuolista ajattelua. UPM kehittää jatkuvasti johtamiskulttuuriaan ja arvioi työhönotto- ja palkkauskäytäntöjään ja urakehitysmahdollisuuksia sekä pyrkii toimenpiteillään palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan ammattitaitoisia ihmisiä, joilla on monipuolista osaamista. Tavoitteena on varmistaa osaava ja monimuotoinen henkilöstö myös tulevaisuudessa. UPM:n tuotanto ja liiketoiminta on riippuvainen liiketoimintaprosesseja tukevista tietojärjestelmistä ja verkkopalveluista. Suunnittelemattomat palvelukatkot kriittisissä tietojärjestelmissä voivat aiheuttaa mahdollisesti huomattavaa vahinkoa UPM:n liiketoiminta- alueilla. UPM:llä on käytössä useita hallinnollisia, teknisiä, fyysisiä ja toiminnallisia parannuksia joilla voidaan pienentää käyttökatkosten ja tietoturvariskien aiheuttamat liiketoimintauhat hyväksyttävälle tasolle. Sovellettavien lakien ja säädösten tai yhtiön politiikkojen vastainen UPM:n työntekijöiden toiminta voi johtaa oikeustoimiin tai vahingoittaa merkittävästi yhtiön mainetta ja arvoa. UPM:n Toimintaohje asettaa puitteet kaikkien UPM:läisten tavalle toimia. Kaikkien UPM:läisten tulee noudattaa ohjetta. Toimintaohjeessa käsitellään lakien noudattamista ja tietojen julkisuutta, lahjonnanvastaista toimintaa, kilpailulainsäädäntöä, henkilöstökäytäntöjä, ihmisoikeuskysymyksiä, vastuullista hankintaa ja ympäristöasioita. Ympäristöasiat ja sosiaalisen vastuun kysymykset vaikuttavat keskeisellä tavalla toiminnan hyväksyttävyyteen ja sitä kautta yhtiön eri liiketoimintojen pitkän aikavälin menestykseen. UPM pyrkii varmistamaan säännöllisten koulutusten ja viestinnän avulla, että koko henkilöstö on tietoinen lainsäädännön asettamista vaatimuksista, Toimintaohjeesta ja yhtiön politiikoista. Yhtiö ylläpitää internetsivullaan Raportoi väärinkäytöksestä -kanavaa. Toimintaohjeen vastainen toiminta toimitusketjussa voi myös johtaa oikeustoimiin tai vahingoittaa merkittävästi yhtiön mainetta ja arvoa. UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille määrittää vähimmäistason, jota UPM edellyttää kaikkien toimittajiensa ja Toimintaohjeessa tarkoitettujen kolmansien osapuolien noudattavan toiminnassaan. UPM tekee kolmansille osapuolille due diligence -selvityksiä ja auditoi toimitusketjuaan säännöllisesti. Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta kasvualueesta. Tähän strategiseen kasvualueeseen kuuluvat hankkeet ovat teknologiavaltaisia ja vaativat kasvavia investointeja tällaisiin teknologioihin joko sisäisen kehityksen, kolmansien osapuolten lisenssien tai teknologiakumppanuuksien kautta. Tämän seurauksena UPM:n käyttämiin tai harkittuihin teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi on yhä haastavampaa, ja IPR loukkausväitteiden ja teknologiakumppanuussopimuksiin liittyvien riitojen riskien arvioidaan kasvavan. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa UPM:n lisensointikustannusten kasvuun, rajoittaa UPM:n kykyä käyttää tiettyjä teknologioita ja/tai aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä. Toimitusketjun hallinta, merkittävien tuotantopanosten saatavuus ja hinta UPM:n liiketoiminta on riippuvainen useista toimittajista ja urakoitsijoista. Suurin osa UPM:n tarvitsemasta puusta tulee toimittajilta. Muut tuotantopanokset, kuten kemikaalit, täyteaineet ja keräyspaperi, hankitaan toimittajilta. Merkittävimpien tuotantopanosten toimituskatkot vaikuttaisivat valmistustoimintaan. Seurauksena voisi olla esimerkiksi tuotannon keskeyttäminen tai vähentäminen, tuotevalikoiman muuttaminen, merkittävimpien tuotantopanosten hinnankorotukset tai puun saatavuus- ja hintavaihtelut. On myös epävarmaa, kuinka EU:n energiapolitiikat tulevat vaikuttamaan kuidun ja energian saatavuuteen tai hintaan. Hankkeiden toteuttaminen UPM:n liiketoiminnoissa, kuten energia-, sellu-, paperi- tai biopolttoaineliiketoiminnassa, toteutettavat investointihankkeet ovat Liikekumppanit Kyky hankkia ja pitää palveluksessa ammattitai- toista työvoimaa, jolla on monipuolista osaamista Tietojärjestelmien käytettävyys ja tietoturva Toimintaohjeen vastaiseen toimintaan liittyvät riskit yhtiön omassa toiminnassa ja toimitusketjussa Teknologialiitännäiset vaateet ja riidat

Energian, sellun, sahatavaran, paperin, tarratuotteiden, vanerin ja biopolttoaineiden markkinat ovat suhdanneherkkiä ja hyvin kilpailtuja. Kaikilla näillä markkinoilla hintataso määräytyy kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Muutokset kysynnässä (esimerkiksi loppukäyttökohteiden kysynnän lisääntyminen tai vähentyminen ja asiakasmieltymysten muuttuminen) tai tarjonnassa (esimerkiksi uuden tuotantokapasiteetin tulo markkinoille tai vanhan kapasiteetin sulkeminen) voivat vaikuttaa sekä UPM:n toimitusmääriin että hintatasoon. Markkinahintojen kehitykseen vaikuttaa myös kilpailijoiden toiminta. Lisäksi UPM:n kannattavuuteen vaikuttaa korvaavien tai vaihtoehtoisten tuotteiden kannattavuus. Erityisesti graafisten papereiden kysyntä kypsillä markkinoilla tulee arvioiden mukaan laskemaan edelleen digitaalisen median suosion kasvaessa. Samalla tavoin useilla UPM:n käyttämillä raaka- aineilla on kilpailevia käyttökohteita. Kuluttajien lisääntynyt ympäristötietoisuus saattaa myös vaikuttaa UPM:n tuotteiden kulutukseen joko myönteisesti tai kielteisesti riippuen tuotealueesta. Tästä saattaa aiheutua tuotteille myös lisävaatimuksia. UPM myy osan tuotteistaan useille pääasiakkaille. Suurimman asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta vuonna 2019 oli noin 3 %. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta oli noin 15 %. UPM:n strategisena pyrkimyksenä on kasvaa liiketoiminnoissa, joilla on pitkän aikavälin kasvu- ja kannattavuusnäkymät ja jotka tuovat kestävää kilpailuetua. Tämä voi johtaa uusien liiketoimintojen ostamiseen tai olemassa olevien liiketoimintojen myymiseen. Fuusioihin ja yrityskauppoihin osallistumiseen sisältyy riskejä, jotka liittyvät muun muassa siihen, saadaanko myynti toteutettua onnistuneesti, pystytäänkö hankitun yrityksen toiminta ja henkilöstö integroimaan onnistuneesti ja saavutetaanko yritysoston tai -myynnin liiketaloudelliset tavoitteet. Sääntelymuutokset UPM:n toimintaan sovelletaan lukuisia lakeja ja säännöksiä. Liiketoimintojen, kuten biopolttoaine-, paperi- ja energialiiketoiminnan, kannattavuus on suurelta osin riippuvainen voimassa olevasta sääntelykehyksestä. Sääntelyyn, suoraan tai välilliseen verotukseen tai tukiin tehtävät muutokset voivat vaikuttaa suoraan UPM:n kannattavuuteen ja yhtiön suhteelliseen kilpailukykyyn. Lisäksi sääntely voi rakenteellisesti rajoittaa tai haitata UPM:n valmiuksia kilpailla raaka-aineista. UPM:llä on merkittävää tuotantoa Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa. Kansallinen ja/tai Euroopan laajuinen hidas talouskehitys voi vaikuttaa näissä maissa haitallisesti UPM:n kannattavuuteen. Lisäksi UPM:n kannattavuutta voivat haitata (eurooppalaiset ja/tai kansalliset) politiikat, jotka heikentävät talouskasvua tai UPM:n kilpailukykyä (esimerkiksi tiukka sääntely tai suoran tai epäsuoran verotuksen korottaminen). Kehittyneissä maissa sääntelyn vähäinen ennakoitavuus voivat tehdä maassa investoimisesta ja toimimisesta epävarmaa ja riskialtista. UPM:llä on merkittävää tuotantoa monissa kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa, Uruguayssa ja Venäjällä. Kehittyvien markkinoiden maissa poliittisen, talous- ja sääntelyjärjestelmän avoimuuden puutteet ja ennakoimattomuus voivat tehdä investoimisesta ja toimimisesta epävarmaa ja riskialtista. Kehittyvien maiden epävarmuustekijöihin voi kuulua muun muassa epäedullista verotuskohtelua, kaupan rajoituksia, inflaatiota, valuuttavaihteluita ja kansallistamista. Ilmastonmuutos luo UPM:lle useita erilaisia riskejä, jotka voidaan jakaa strategisiin, liiketoiminta-, vahinko- tai rahoitusriskeihin. Strategiset riskit liittyvät kilpailukykyyn, markkinoihin, asiakkaisiin ja sääntelyyn. Esimerkiksi ennakoimaton sääntely ja tuet voivat vääristää raaka-aineiden ja lopputuotteiden markkinoita, ja kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen odotetaan kuitenkin luovan UPM:n uusiutuville ja kierrätettäville tuotteille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoiminnalliset riskit voivat liittyä toimitusketjuun, tärkeimpien raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös liiketoiminta- ja vahinkoriskejä lisätä poikkeuksellisia sääolosuhteita sekä entistä tuhoisampia myrskyjä, tulvia ja kuivuuksia, mistä voi seurata esimerkiksi ennakoimattomia hakkuuolosuhteita. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös rahoitusriskeihin esimerkiksi sähkön hinnan kautta. Teollisuuden Voima Oyj (TVO) rakennuttaa kolmatta ydinvoimalaitosyksikköä, OL3 EPR, Olkiluodossa (OL3). UPM osallistuu osakeomistuksensa Pohjola Voima Oyj:n kautta OL3:een, koska PVO on TVO:n suurin osakkeenomistaja. UPM:n epäsuora osuus OL3:sta on noin 31 %. OL3 on rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. OL3 -laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alkuperäisen suunnitelman mukaan alkaa huhtikuussa 2009. Hanke on kuitenkin viivästynyt. Laitostoimittaja on uudelleenarvioinut aikataulua useaan otteeseen. TVO ilmoitti joulukuussa 2019 saaneensa tiedon laitostoimittajan aikataulupäivityksestä, jonka mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021. Maaliskuussa 2018 TVO ilmoitti allekirjoittaneensa kattavan sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n kanssa. Sovintosopimus koskee OL3 -projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja. Sopimus tuli voimaan maaliskuun lopulla. TVO:n ilmoituksen mukaan sovintosopimuksen mukaisesti TVO ja OL3 EPR -laitostoimittaja peruuttivat kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn, joka koski OL3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Heinäkuussa 2018 TVO ilmoitti, että välimiesoikeus oli vahvistanut kesäkuussa 2018 välimiesmenettelyä koskevan sovinnon sovintotuomiolla ja välimiesmenettely lopetettiin. Osapuolet peruuttivat myös Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleet valitukset. TVO on ilmoittanut, että sopimuksen ehtojen mukaan järjestääkseen ja ylläpitääkseen OL3-projektin loppuunsaattamiseen tarvittavat riittävät ja pätevät tekniset ja henkilöresurssit, Areva hankkii tarpeelliset lisäresurssit Framatome S.A.S -yhtiöltä, jonka enemmistöomistaja on EDF. Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuvat siihen, että OL3-projektin loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten on perustettu Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3-projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen. OL3-laitostoimitussopimuksen avaimet käteen -periaate ja laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden yhteisvastuu sopimusvelvoitteista ovat edelleen täysimittaisesti voimassa. Sopimuksella myös todettiin laitostoimittajan sopimuksen allekirjoittamishetkellä voimassa ollut aikataulu, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto olisi alkanut toukokuussa 2019. Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely koskien OL3 EPR -projektin valmistumisen viivästymisestä aiheutuneita kustannuksia ja menetyksiä on sovittu 450 miljoonan euron korvauksella, jonka laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle kahdessa erässä. Osapuolet vetäytyvät käynnissä olevista OL3-projektiin liittyvistä oikeustoimista, mukaan lukien välimiesmenettelystä ja Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa olevista valituksista. Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt ovat oikeutettuja saamaan TVO:lta enimmillään 150 miljoonan euron suuruisen kannustinmaksun projektin valmistumisesta aikataulussa. Mikäli laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt eivät saisi OL3-projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, ne maksavat valmistumisen ajankohdasta riippuen enimmillään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen TVO:lle. OL3-hankkeen lisämyöhästymisillä voisi olla haitallinen vaikutus PVO:n liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan, UPM:n energiaosakkeiden käypään arvoon PVO:ssa ja/tai OL3:sta hankitun sähkön kustannuksiin, kun OL3 on valmistunut. On mahdollista, että OL3:lta hankitun energian hinta on laitoksen säännöllisen sähköntuotannon alkaessa korkeampi kuin sähkön markkinahinta samalla hetkellä. Fuusiot, yritys­ kaupat ja liiketoi- mintaportfolion muutokset Poliittiset ja toiminta­ ympäristöriskit Ilmastonmuutos Muut osakeomistukset

Rahoitusriskit Rahoitusriskit on kuvattu 2019 konsernitilinpäätöksessä.

Vahinkoriskit

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO

RISKITYYPPI Tapaturmat,

RISKITYYPPI

UPM:llä on ympäri maailmaa huomattava määrä tuotantolaitoksia, joista valtaosa on sen omia. UPM on myös Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. UPM omistaa laajoja puuviljelmiä Uruguayssa. UPM:n toimintaa uhkaavia vahinkoriskejä ovat muun muassa työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit, tulipalo, luonnonilmiöt ja yritysturvallisuusriskit. UPM hallitsee näitä riskejä ennalta määritellyillä toimintatavoilla ja vahingon ennaltaehkäisyohjelmilla. Vakuutettavia vahinkoriskejä katetaan myös UPM:n vakuu- tusohjelmalla.

Luottoriski

4.6 Käyttöpääoma 5.1 Pääoman hallinta

luonnonilmiöt ja yritysturvallisuus

Likviditeetti ja jälleenrahoitusriski

Korkoriski

6.1 Rahoitusriskien hallinta 6.1 Rahoitusriskien hallinta 6.1 Rahoitusriskien hallinta

Valuuttariski

Sähkön hintariski

130

131

UPM VUOSIKERTOMUS 2019

UPM VUOSIKERTOMUS 2019

SISÄLLYS

TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS