Biofore Magazine 2/2016 FI

UPM:N SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2016

NEW ERA OF EXCELLENCE – LAADUN UUSI AIKAKAUSI

Megatrendit eivät ole lyhytaikaisia ja ohimeneviä ilmi- öitä. Niiden kokonaisvaikutukset kirkastuvat toden teolla vasta kaukana tulevaisuudessa. Tässä Bioforen nume- rossa tutustumme niihinmaailmanlaajuisesti jyllääviin voimiin, jotka tulevat määrittelemään liiketoimintaympä- ristöämme uudelleen jopa 2030-luvulle asti. Jokaisen yrityksen ja yhteiskunnan haasteena on viime kädessä mukautua megatrendienmuokkaamaan uuden- laiseen toimintaympäristöön. Kyse on siitä, mitenmega- trendeistä kumpuavia riskejä kyetään hallitsemaan, sekä siitä, miten niiden tarjoamat mahdollisuudet kyetään hyödyntämään. UPM:llä on poikkeuksellinen kyky kumpaankin. Olemme jo vuosien ajan hyödyntäneet bio- ja metsä- teollisuuden osaamistamme yhdistämällä niiden uusinta teknologiaa ja innovaatioita. Biomassaan pohjautuvan liiketoimintamme vankka perusta kiteytyy kolmeen sanaan: uusiutuvuus, kierrätettävyys ja vastuullisuus. Biofore-strategiamme mukaisesti olemme sitoutu- neet kestävien tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen. Lyhyesti sanottuna: etsimme ratkaisuja, jotka vastaavat globaalienmegatrendien haasteisiin luoden samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuottavasti ja vastuullisesti. Biofore vastaa megatrendien haasteisiin

UPM:n varmentama Responsible Fibre TM takaa, että tuote täyttää alan tiukimmat, kolmannen osapuolen varmentamat ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerit.

BIOFORE ON UPM :N GLOBAALI SIDOSRYHMÄLEHTI

Merkki vastuullisuudesta.

TILAA LEHDISTÖTIEDOTTEEMME www.upm.com/media

Kriteerimme kattavat tuotteen koko elinkaaren metsänhoidosta ja puunhankinnasta vastuulliseen tuotantoon. Tuotemerkki täyttää myös meille tärkeät sosiaalisen vastuun kriteerit. Tutustu Responsible Fibre -tuotemerkin maailmaan osoitteessa responsiblefibre.upm.com. Näet, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä.

TWITTER @UPM News, www.twitter.com/ UPM News

UPM – The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta kuudella liike-toiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper ENA (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) ja UPM Plywood. Tuotteemme perustuvat kestävistä lähteistä hankittuihin uusiutuviin raaka- aineisiin, jotka tarjoavat vaihtoehdon uusiutumattomille fossiilisille materiaaleille. Kehitämme uusia innova­ tiivisia ja kestäviä liiketoimintoja. Kehittämämme biopolttoaineet, biokomposiitit ja biokemikaalit perus- tuvat laajaan osaamiseemme ja vahvaan asemaamme metsäbiomassan hankinnassa ja jalostuksessa. Noudatamme aina UPM:n arvoja: Luota ja ole luotettava, Tuloksia yhdessä ja Uudistu rohkeasti.

LINKEDIN www.linkedIn.com/ company/ UPM-Kymmene

UPM – The Biofore Company. www.upm.fi

Ilmasto

YOUTUBE www.youtube.com/ upmdotcom

Luonnon monimuotoisuus

FACEBOOK www.facebook.com/ UPMGlobal

Elisa Nilsson Vice President, Brand and Communications, UPM

Vesi

Sosiaalinen vastuu

Vastuullisuus- kriteerit

2/2016  | 03

Läpinäkyvä digitaalinen

kosketusnäyttö on valmistettu nanoselluloosasta, joka johtaa hyvin sähköä ja sopii siksi erinomaisesti elektroniikka- käyttöön. Läpinäkyvä näyttö asetetaan kohteen eteen, jolloin sen avulla voi tutkia kohdetta tai ottaa siitä kuvia.

© Tomorrow Machine

04 | BIOFORE

2/2016  | 05

S I S Ä L LY S

14

03 PÄÄKIRJOITUS

04 LÄPINÄKYVÄ DIGITAALINEN KOSKETUSNÄYTTÖ

36

Biofore jututti Kiinan johtavan pehmopaperiyhtiön Hengan International Groupin perus­ tajaa ja toimitusjohtajaa, Xu Lianjieta.

UPM päivitti vuoden vaihteessa vastuullisuustoimintansa painopiste­ alueet, tavoitteet ja mittarit, jotka ulottuvat nyt vuoteen 2030 saakka.

06 SISÄLLYS

08 AJASSA

10 FIKSUJA RATKAISUJA

32

GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN Ilmastonmuutos koettelee planeettamme kestokykyä. UPM:n Biofore-strategia vastaa kestävän kehityksen haasteisiin.

UPM investoi 277 miljoonaa euroa Changshun uuteen paperikoneeseen Kiinassa. Investoinnin myötä UPM pystyy tarjoamaan korkeamman jalostusarvon edistyneitä paperi­ tuotteita maailmanlaajuisesti.

32 PAKKAUSTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Biofore kurkistaa pakkausteollisuuden tulevaisuuteen vuonna 2030. 35 VERKKOKAUPPA VALTAA ALAA Maailmanlaajuiset megatrendit ja verkkokaupan kasvumuovaavat voimakkaasti vähittäiskauppaa ja pakkausteollisuutta.

20 VASTUUNKANTAJAT

PÄÄTOIMITTAJA Elisa Nilsson

UPModottaa kaikkien 25 000 toi­ mittajansa toimivan vastuullisesti. Mutta miten sitä arvioidaan? UPM:n asiantuntijat kertovat aiheesta.

TOIMITUSTIIMI Heli Aalto, Annukka Angeria, Sari Hörkkö,Terhi Jokinen, Klaus Kohler, Monica Krabbe, Anneli Kunnas, Marjut Meronen, Pia Nilsson, Marika Nygård, Sini Paloheimo, Juha Pitkäranta, Mari Ruissalo, Annika Saari, Päivi Salpakivi-Salomaa, Jaana Simonaho, Reetta Södervik, Päivi Vistala-Palonen, Vivian Wang, Antti Ylitalo.

14 VASTUULLINEN TOIMINTA TUOTTAA LISÄARVOA

25 RANSKALAISTEN SYYNISSÄ

Ranskalainen toimistotarvikkeiden suuryritys asettaa toimittajilleen tiukat vaatimukset. UPMChangsun tehdas läpäisi auditoinnin kirkkaasti.

UPMpäivitti vuoden vaihteessa vastuullisuustoimintansa painopiste­ alueet, tavoitteet ja mittarit, jotka ulottuvat nyt vuoteen 2030 saakka.

36 HENGANIN KOLME VUOSIKYMMENTÄ

DESIGN Valve

26 NEW ERA OF EXCELLENCE – LAADUN UUSI AIKAKAUSI

Biofore jututti Kiinan johtavan pehmopaperiyhtiön Hengan International Groupin perustajaa ja toimitusjohtajaa, Xu Lianjieta.

16 SIVUVIRROISTA

PAINOPAIKKA Erweko Oy

UUTTA LIIKETOIMINTAA UPM:n päämääränä on, että vuoteen 2030mennessä tehtailta ei enää synny kiinteää kaatopaikkajätettä eikä sivuvirtoja hävitetä polttamalla.

Biofore kurkistaa pakkausteollisuuden

28

UPM investoi 277 miljoonaa euroa Changshun uuteen paperikoneeseen Kiinassa. Investoinninmyötä UPM pystyy tarjoamaan korkeamman jalostusarvon edistyneitä paperi­ tuotteita maailmanlaajuisesti.

KANSI UPM Finesse Silk 200g/m² SISÄSIVUT UPM Finesse Silk 130g/m²

tulevaisuuteen vuonna 2030.

39 UPM JA UTEC

Uruguayn ensimmäinen alueellinen yliopisto rakentaa yhteistyötä teolli- suuden ja yliopistomaailman välillä.

UPM-KYMMENE OYJ PL 380 00101 Helsinki Puh. 0204 15 111 www.upm.fi www.upmbiofore.fi

17 SIVUVIRRAT KIERTOON TEHOKKAAMMIN

29 MAAILMAN SUURIN TAUSTA-

PAPERIA VALMISTAVA PAPERIKONE UPM:n hallituksen puheenjohtaja BjörnWahlroos kertoo näkemyk­

Metsäteollisuuden yritysten tuottaman kaatopaikkajätteenmäärä on

42 PAINOTUOTTEIDEN VIISI MEGATRENDIÄ

vähentynyt Suomessa merkittävästi – trendi jatkuu edelleen sivuvirtojen tehokkaamman hyödyntämisen ansiosta. 18 KESTÄVÄN KEHITYKSEN JOHTAJAT YHDISTÄVÄT VOIMANSA UPMon ensimmäinenmetsä­

TRENDONEn toimitusjohtaja Nils Müller puhuu painotuotteiden tulevaisuudesta ja innovatiivisista tavoista, joilla ne voivat täydentää digitaalisia tuotteita.

sensä UPM:n tulevaisuudesta Kiinassa Changshun tehtaan avajaisseremoniassa.

30 BIOFORE TEA HOUSE

22

UPM odottaa kaikkien 25 000 toimittajansa toimivan vastuullisesti. Mutta miten sitä arvioidaan? UPM:n asian- tuntijat kertovat aiheesta.

Biofore Tea House yhdistää perinteet ja modernit biomateriaalit.

44 TULEVAISUUS ON KÄSISSÄSI

Uudistunut New Future -toimisto­ paperivalikoima on raikas esimerkki Biofore-ajattelusta.

teollisuusyhtiö, joka on kutsuttu YK:n kestävää kehitystä edistävään Global Compact LEAD -foorumiin.

06 | BIOFORE

2/2016  | 07

A J A S S A

Helsingin yliopiston Suomen molekyyli­ lääketieteen instituutti FIMM ja UPM Biokemikaalit ovat aloittaneet tutkimus­ yhteistyön. Yhteisen hankkeen tarkoi­ tuksena on tutkia UPM:n uuden sellu­ loosapohjaisen geelimäisen materiaalin soveltuvuutta syöpätutkimukseen. Hankkeessa kasvatetaan syöpäsoluja kolmiulotteisella kasvualustalla UPM:n uuden biomateriaalin avulla sekä tutki­ taan näin kasvatettujen syöpäsolujen lääkeainevastetta. Tutkimushanke yhdistääkin mielenkiintoisella tavalla kaksi kasvualaa: biotalouden ja yksilöl­ lisen lääketieteen. "Yksi kokeellisen lääkeainetestauksen keskeisimmistä haasteista on solujen kasvattaminen laboratoriossa ihmisen elimistön kasvuympäristöä mukaillen", kertoo hanketta FIMM:ssa koordinoiva vanhempi tutkija Vilja Pietiäinen. "Tarvitsemme parempia kolmiulotteisia soluviljelymalleja, jotta syöpäkudok­ sesta peräisin olevat solut säilyttäisivät niille ominaiset piirteensä myös elimistön ulkopuolella. Tällaisen kudosta muistut­ tavan ympäristön luomiseksi tarvitaan uudenlaisia materiaaleja." Tutkimushankkeen akateemisen osa- puolen, FIMM:n, erikoisalana on yksilölliseen lääketieteeseen liittyvä tutkimustoiminta. Instituutin tehoseulonta­ yksikössä pystytään muutamassa päivässä selvittämään erilaisten syöpä- solujen lääkeainevaste sadoille lääk­ keille. Koko ajan karttuvan tiedon avulla pyritään tunnistamaan sellaisia syöpä­ solujen ominaisuuksia, jotka auttavat ennustamaan kullekin syöpätyypille tehokkaimman lääkeaineen. Tämä tieto auttaa aikanaan myös potilasta. UPM ja FIMM mukana yhteisessä hankkeessa­

Innovaatioyksikön tutkimus- ja

UPM Biokemikaalit perustaa innovaa­ tioyksikön tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumiin Helsingin Meilahdessa. Yksikkö keskittyy UPM:n kehittämän selluloosananofibrilliteknologian mah- dollistamiin biolääketieteen sovelluksiin. Toiminta Biomedicum Helsingissä vie UPM:n tiimin lähemmäksi lääketieteen alan tutkijoita ja toimijoita. UPM:n ensimmäinen kaupallinen biolääketieteen tarpeisiin kehitetty tuote, GrowDex ® , on selluloosanano­ fibrillihydrogeeli 3D-solukasvatukseen ja sen eri sovelluksiin, kuten lääke­ kehitykseen ja tutkimukseen. GrowDex ® on biologisesti yhteensopiva ihmisen kudosten ja solujen kanssa.

Schwedtin tehdas LEIPA Georg

opetuskeskus Biomedicumiin

ISCC PLUS -sertifikaatti bio- pohjaisille materiaaleille UPM Biopolttoaineille myönnet­ tiin aiempaa laajempi ISCC PLUS (International Sustainability and Carbon Certification) -kestävyyssertifikaatti, joka kattaa kaikki Lappeenrannan biojalostamolta saatavat tuote- ja tähdevirrat. UPM Lappeenrannan biojalostamolla tuotetaan uusiu­ tuvaa dieseliä ja naftaa. Puupohjainen uusiutuva diesel, UPM BioVerno, on päätuote. Lisäksi prosessissa tuotetaan jonkin verran uusiutuvaa naftaa, jota voidaan käyttää bensiinin biokomponenttina.

Leinfelder GmbH:lle

UPM on allekirjoittanut sopimuksen UPM Schwedtin sanomalehtipaperitehtaan ja siihen kuuluvan omai­ suuden myynnistä LEIPA Georg Leinfelder GmbH:lle. LEIPA suunnittelee muunta­ vansa tehtaan tuottamaan pintakartonkia eli laineria. Schwedtin tehtaan koko henkilöstö siirtyy LEIPA:n palvelukseen vanhoina työn­ tekijöinä. Kauppahinta on 70 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edel­ lyttää kolmansien osapuolten hyväksyntää. Yhtiöt ovat sopineet kaupan yhteydessä sanomalehti­ paperin sopimusvalmistuksesta siirtymäajalla, joka päättyy viimeistään vuoden 2017 lopussa. Tehtaan tuotanto­ kapasiteetti on 280 000 tonnia sanomalehtipaperia vuodessa. LEIPA muuntaa tehtaan tuottamaan lainerikartonkia. Suunniteltu tuotantokapasiteetti olisi noin 450 000 tonnia vuodessa.

10 MILJOONAA VANERIKUUTIOTA TÄYTEEN PELLOKSELLA

Mikkelin Ristiinassa on valmistettu vaneria maailman markkinoille jo kohta puoli vuosi­ sataa. Ensimmäinen vaneritehtaista käynnistyi 1968, kaksi muuta 1994 ja 2002. Lastulevyä tuotettiin vuosina 1963–94 1,6 miljoonaa kuutiota. Huhtikuussa saavutettiin UPM Pelloksen tehtailla 10 miljoonan kuution rajapyykki. UPM:n WISA-Spruce -kuusivaneri on tuttu näky erityisesti Keski-Euroopan rakennustyö­ mailla lattia-, seinä- ja kattomateriaalina. Pitkälle jalostettuja erikoisvanereita käytetään myös muun muassa betonimuotteina ja kuljetusvälineteollisuudessa. Nykyään Pelloksen tehtaat työllistävät 600 henkilöä. Tehtaiden yhteenlaskettu tuotan­ tokapasiteetti on noussut jo 480 000 kuutioon vuodessa. Kaksi tehtaista käy kolmessa vuorossa joka viikonpäivä. Vanhimmalla tehtaalla sunnuntait ovat vapaapäiviä. Tämä vauhti tarkoittaa, että tehdasalueen portista sisään pitää tulla sisään yli miljoona kuutiota puuta vuodessa; rekkalasteiksi laskettuna 70–80 rekallista järeitä kuusitukkeja päivässä eli rekallinen joka kahdeskymmenes minuutti. Raaka-aine hankitaan kestävästi hoide- tuista lähimetsistä.

Biofore-lehden ja muita mielenkiintoisia artikkeleita voi nyt lukea myös verkossa osoitteessa www.upmbiofore.fi.

08 | BIOFORE

2/2016  | 09

TEKSTI MATTI REMES KUVAT JANNE LEHTINEN, UPM; HAASTATELTAVA

Väestönkasvun, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset megatrendit koettelevat maapallon kantokykyä. Entistä fiksummat ratkaisut auttavat kuitenkin haasteiden voittamisessa. UPM:n Biofore-strategia on rakennettu vastaamaan globaaleihin muutoksiin. Fiksuja ratkaisuja globaaleihin haasteisiin

M aapallon kestokyky nousi maailman tietoisuu- teen, kun arvostetuista tiedemiehistä koostuva Rooman Klubi julkisti vuonna 1972 raporttinsa ”Kasvun rajat”. Yksi raportin kirjoittajista, tulevaisuudentutkija Jørgen Randers sanoo, että luonnonvarojen riittävyys ja väestön­ kehitys ovat myös jatkossa tärkeimmät tulevaisuuteen vaikut- tavista megatrendeistä. ”Niiden joukkoon on noussut myös ilmastonmuutos, jonka

etenemisestä olemme saaneet nyt pitävät todis- teet”, 70-vuotias norjalaisprofessori toteaa. Talouden iso trendi Randersinmielestä on, että tulevina vuosikymmeninä etenkin kehittyneet maat joutuvat tyytymään huomattavasti totuttua alhaisempiin kasvulukuihin. Tähän vaikuttavat väestön ikään- tyminen ja työn tuottavuuden kasvun hidastuminen. Kun yhteiskunta vaurastuu, ihmiset siirtyvät erilaisiin palveluammatteihin. Myös terveys- ja sosiaalisektori työllistää entistä useampia. ”Näillä aloilla tuottavuuden nostaminen on

Jørgen Randers

huomattavasti vaikeampaa kuin teollisuudessa tai maa- taloudessa. Tuskinpa edes haluamme, että robotit hoitaisivat tulevaisuudessa esimerkiksi vanhuksiamme.” Ilmastonmuutos vaatii investointeja Randers odottaa, että maailman bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palvelujenmäärä kaksinkertaistuu seuraavan 40 vuoden aikana. Samaan aikaan hän odottaa

>>

10 | BIOFORE

2/2016  | 11

Energian- kulutus alueittain

Maailman BKT:n kasvun ennustetaan hidastuvan seuraavien 50 vuoden aikana (2010–2060)

18

15

Muut

4,0

12

Muu Aasia

3,0

9

Prosenttiyksikköä

Kiina

2,0

6

Miljardia toe (ekvivalenttinen öljytonni)

OECD

Muut kuin OECD

1,0

3

OECD

0

0

1965

2000

2035

2001–2010 2010–2020 2020–2030 2030–2040 2040–2050 2050–2060

Maailman väestönkehitys YK:n ennuste väestön­ kasvusta maanosittain, miljoonaa asukasta

BP:n energiaennuste 2016

OECD

väestönkasvun vähitellen hidastuvan ja saavuttavan 8,1 miljardin ihmisen huipun vuonna 2040. ”Tämä tarkoittaa, että henkeä kohden laskettu keski- määräinen kulutus kasvaa.” Randers toivoo kuitenkin, että päivittäisiin tarpeisiinhan- kittavien tavaroiden sijaan yhä suurempi osa kansantulos- ta menee jatkossa tulevaisuutta turvaaviin investointeihin. ”Viime vuosikymmenien aikana maailman kansan­ tuotteesta onmennyt investointeihin keskimäärin 25 prosenttia. Jatkossa osuutta on nostettava ehkä jopa 40 prosenttiin.” Investointeihin Randers laskee esimerkiksi teiden ja tuotantolaitosten kaltaisen infrastruktuurin, liikenne­ välineet ja koulutuksen. Hänenmukaansa etenkin ilmastonmuutokseen sopeu- tumiseen ja vahinkojen korjaamiseen tarvitaan tule- vina vuosikymmeniä valtavia rahasummia eri puolilla maailmaa. ”Merenpinnan nousu pakottaa Hollannin korotta- maan suojavalleja. Norjan on puolestaan louhittava pitkiä tieosuuksia kallion sisään, kun ikiroudan sulaminen lisää maanvyörymiä vuoristoisilla vuonoalueilla”, Randers havainnollistaa. Peliä ei ole menetetty Isoja investointeja vaatii myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ja päästöttömiin energia­ muotoihin. Myös luonnonvarojen entistä tehokkaampaan käyttöön on kiinnitettävä paljon huomiota. Tuleviin investointitarpeisiin Randers laskee myös globaalin köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen eriar- voisuuden kaventamisen. Ilman näitä toimia pakolaisuus ja aseelliset konfliktit uhkaavat horjuttaa maailmanpoli- tiikan ja -talouden tasapainoa. Randers korostaa, että uhkakuvista huolimatta peliä ei ole menetetty.

”Nyt tarvitaan hyviä ja pitkäjänteisiä, tietoon perustuvia päätöksiä, joilla yhteiskuntaa ohjataan oikeaan suuntaan.” Randersin uusin kirja ”2052 – A Global Forecast for the Next Forty Years” on käännetty yhdeksälle kielelle ja sitä onmyyty 150 000 kappaletta. Ympäristöjärjestöjenmielestä Randers näkee

Hyviä esimerkkejä UPM:n liiketoimintaanmyönteisesti vaikuttavista megatrendeistä ovat kaupungistuminen, keskiluokan kasvu ja kuluttajien ostovoiman vahvistuminen. ”Ne lisäävät esimerkiksi sellu-, hygienia-, puu- ja tarra­ tuotteiden kysyntää erityisesti kehittyvissä talouksissa.” Biofore-strategia vastaa haasteisiin UPM:n Biofore-strategian ydin ovat uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka-aineisiin perustuvat liike­ toiminnat. Se on Ståhlberginmielestä hyvä pohja rakentaa tulevaa. ”UPM:n liiketoiminnot ovat perustuneet Pariisin joulukuisesta ilmastokokouksesta. UPM:n kehittämät biopohjaiset polttoaineet korvaavat omalta osaltaan päästöjä aiheuttavaa fossiilista energiaa. Myös öljypohjaisia materiaaleja korvaavat biopohjaiset komposiitit ja kemikaalit luovat lisäarvoa ja voivat olla UPM:lle tulevaisuudessa merkittävä kasvun lähde. ”Yhtiön vahva tase ja tulovirta mahdollistavat investoinnit myös riskipitoisempiin kohteisiin, joista voi tulla tulevaisuu- dessa kasvualoja.” Ståhlberg muistuttaa, että kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii yritykseltä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden jatkuvaa parantamista. ”UPMon osoittanut, että uusiutuvia raaka-aineita hyödyn- tävä yhtiö pystyy tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen.” Ståhlberginmukaan esimerkiksi puuplantaasien hehtaari- kohtaisia tuottoja on pystytty nostamaanmerkittävästi. ”Tuottavuuden kasvun avulla pystymme luomaan hyvinvointia omistajille, työntekijöille ja ympäröivälle yhteiskunnalle.” jo pitkään kestävälle pohjalle. Se auttaa meitä vastaamaanmuutospaineisiin ja antaa kilpailu­ etua suhteessa moniin kilpailijoihin. ” Ilmastonmuutoksen torjunta sai lisävauhtia

8 12 Miljoonaa ihmistä

4

Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Koko maailma Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Koko maailma Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Koko maailma Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Koko maailma

tulevaisuuden liian optimistisena, kun hän uskoo esimerkiksi ruuan ja veden riittävän tulevaisuudessa, jos ihmiskunta tekee oikeita päätöksiä. Moni liike-elämän edustaja on puolestaan sitä mieltä, ettei Randers

luota tarpeeksi vapaidenmarkki- noiden kykyyn korjata ongelmia. ”Olen saanut kritiikkiä tasa­ puolisesti molemmista leireistä. Se

on saanut minut entistä vakuuttuneem- maksi, että ennusteeni on realistisella pohjalla. Iso ero aiempaan on, että nyt meillä on tarpeeksi tietoa arvioida, mitä todella tapahtuu seuraavien vuosikymmenien aikana.” Megatrendeistä uusia mahdollisuuksia UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg arvioi, että maapallon kantokykyyn liittyvät haasteet ovat voitettavissa. Luonnonvaroja käytetään ja kierrätetään nyt entistä tehokkaammin. Se auttaa tyydyttämään kasvavaa kysyntää, jonka väestökasvu ja elintason nousun lisäämä kulutus ovat aiheuttaneet. ”Uskon, että maailma pystyy jatkossakinmenemään eteenpäin ja tulemaan kaikille paremmaksi paikaksi elää. Hyvinvoinnin kasvu Kiinassa ja muissa kehittyvissä talouk- sissa ei ole pois länsimaiden elintasosta”, Ståhlberg sanoo. UPM:ssä globaaleja megatrendejä seurataan tarkasti, sillä ne luovat yhtiölle paitsi uusia haasteita myös uusia mahdol- lisuuksia.

Kari Ståhlberg

Lähde: United Nations, World Population Prospects: The 2015 Revision.

12 | BIOFORE

2/2016  | 13

TEKSTI VESA PUOSKARI

KUVAT JANNE LEHTINEN, UPM

tavoitteita nykyisestään. Olennainen ero aiempaan verrattuna on ajattelu- tavanmuutos, jossa katsomme asioita aiempaa pidemmällä aikavälillä aina vuoteen 2030 saakka”, hän lisää. UPM:n vastuullisuustyön perim- mäisenä päämääränä on kasvattaa liiketoiminnan arvoa. Siihen pääs- täänmuunmuassa resurssienmahdol- lisimman tehokkaalla käytöllä sekä osaavan työvoiman tuottamalla panok- sella. ”Seuraamme yritysvastuun tavoit- teiden toteutumista tarkoilla mitta- reilla. Jos saavutamme päämäärämme jo aiemmin, niin tavoitteita on kiristet- tävä lisää”, Norjama vahvistaa. Jatkuva parantaminen Yhtenä UPM:n sosiaalisen vastuun painopistealueena on turvallisen ja terveellisen työympäristön sekä henki- löstön hyvinvoinnin varmistaminen. ”Haluamme, että työturvallisuus on pysyvä osa UPM:n toimintakulttuuria. Tätä kautta pyrimme vähentämään oman henkilöstönmutta myös UPM:n tiloissa toimivien ulkopuolisten urakoitsijoiden tapaturmienmäärää jatkuvasti”, sanoo Norjama. Poissaoloihin johtaneiden työtapa- turmien osalta viime vuosi oli UPM:ssa kaikkien aikojen paras. Vuoden 2015 lopussa yhteensä 12 tuotantolaitosta oli ollut yli vuoden ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. UPM:n uutena sosiaalisen vastuun tavoitteena onMonimuotoinen ja salliva työympäristö. Tänä vuonna yhtiö aloittaaMonimuotoisuus­ hankkeen, jonka avulla pyritään kehit- tämään yrityskulttuuria edelleen. ”Tavoitteenamme on, ettei yksi- kään koe tulevansa syrjityksi sukupuo- leen, ikään, rotuun tai kansallisuuteen katsomatta vuoteen 2030mennessä. Tavoitteiden toteumista mitataan henkilöstökyselyssä, jossa meillä on jo nyt monimuotoisuuteen ja syrjin- tään liittyvä kysymys. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä 77 % vastasi, ettei kokenut syrjintää UPM:ssä.”, Norjama lisää.

Taloudellisen vastuun osalta lisäarvoa pyritään luomaanmuun muassa vastuullisen hankinnan kautta yhteistyössä toimittajien kanssa. Auditointien tavoitteena on parantaa toimittajien tuotteiden laatua mutta myös työturvallisuuteen ja ympäristö- vastuuseen liittyviä asioita. Vastuullisuustavoitteiden päivityksen yhteydessä UPM:ssä pohdittiin perus- teellisesti myös YK:n uusia kestävän kehityksen tavoitteita, jotka yleisko- kous vahvisti syksyllä 2015. UPM:n johtoryhmien jäsenille järjestettiin työpajoja, jossa he keskus- telivat kaikista YK:n esittämistä 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta. Pyrkimyksenä oli nostaa esille UPM:n näkökulmasta tärkeimmät asiat. ”Löysimme YK:n kaikkien tavoit- teiden osalta linkin UPM:n toimintaan. Mukaan poimimme mielestämme yksitoista tärkeintä tavoitetta, joita voimme edistää konkreettisesti omilla toimillamme tai vastaavasti jarruttaa epäsuotuisaa kehitystä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen on tällainen kysymys.” UPM:n listan terävimpään kärkeen keskusteluissa nousivat luonnon monimuotoisuus ja metsät. ”Tämä on ollut painopistealuee- namme jo kauan, ja yhtiöllä on erin- omainenmahdollisuus vaikuttaa tällä alueella myös tulevaisuudessa. Puunhankinnan ja metsätalouden puolella tehdään hyvinkin yksityis­ kohtaisia toimia tavoitteiden saavut­ tamiseksi”, Norjama huomauttaa. Synergiaa YK:n tavoitteiden kanssa Aktiivisesti mukana kansainvälisillä foorumeilla Samaan aikaan UPMon ollut aktiivi­ sesti mukana aiheeseen liittyvissä yritysten välisissä keskusteluissa eri foorumeilla. ”Osallistuimme muunmuassa Kiinassa järjestettyyn Sustainability Salon -keskustelupäivään, jossa ker­ roimme UPM:n Biofore-strategiasta

Nina Norjama

ja kuinka YK:n tavoitteet linkittyvät toimintaamme. Roolinamme oli vakuuttaa, että yritykset voivat olla tässä pelissä erittäin vahvasti mukana”, hän lisää. Merkittävin ero vuonna 2000 asetettuihin YK:n vuosituhattavoit­ teisiin verrattuna on, että uudet kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita. Ongelmat ovat maailmanlaajuisia, joten ongel- miin tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Tämän vuoksi uudet tavoitteet koros- tavat yhteistyönmerkitystä sekä ihmisoikeuksia. ”YK:n kestävän kehityksen tavoit- teiden päämääränä on tehdä maail- masta parempi paikka kaikille, mikä vaatii niin valtioiden kuin yritysten, kansalaisjärjestöjen ja myös yksilöiden välistä yhteistyötä. Tämä on palapeli, jota koko maailma miettii yhdessä”, Norjama päättää.

Vastuullinen toiminta tuottaa lisäarvoa

UPM päivitti vuoden vaihteessa vastuullisuus­ toimintansa painopistealueet, tavoitteet ja mittarit, jotka ulottuvat nyt vuoteen 2030 saakka.

U PM:n yritysvastuun muodostavat taloudel- linen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. UPM:n vastuullisuuden kehitys- ja tukitoimintojen johtaja Nina Norjama kertoo, että UPMkehittää yritysvastuuseen liittyviä asioita pitkäjänteisesti. Parhaita toiminta- tapoja ja kestäviä ratkaisuja haetaan yhteistyössä asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa koko arvo- ketjun osalta. ”Vastuullisuustoiminnan päivi- tyksen yhteydessä olemme kiristäneet eri painopistealueidemme

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat UPM:n tavoitteita

>>

14 | BIOFORE

2/2016  | 15

Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija Maija Heikkinen sanoo, että esimerkiksi metsäteollisuuden yritysten tuottaman kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt Suomessa merkittävästi. Sivuvirrat kiertoon tehokkaammin

Esimerkiksi siistauslietettä on toimi- tettu lisä- ja raaka-aineeksi briketti- tuotantoon ja täyteaineeksi sementti- teollisuudelle. Määrätietoisen työn ansiosta UPM:n Saksan tehtaat ovat päässeet eroon kiinteästä kaatopaikkajätteestä kokonaan. Thomas Krauthauf , UPM:n Schongaun ja Ettringenin tehtaan liiketoiminnan kehitystoiminnan päällikkö huomauttaa, että kiinteistä jätteistä aiheutuvat kustannukset ovat myös pienentyneet viime vuosina, sillä kierrätysketjut on saatu suljettua yhdessä muiden teollisuudenalojen kanssa. UPM:n Schongaun tehdas on onnistunut kehittämään uusia kierrä- tystuotteita tehtaan polttokattiloissa syntyvästä tuhkasta. ”Olemme luoneet tuhkasta uuden tuotteen erottelemalla tietyt jakeet ja kehittämällä niiden ominaisuuksia edelleen. Nyt jakeet toimivat tehok­ kaasti maanpohjan vakauttamiseen tarkoitetuissa tuotteissa, ja niitä voidaan käyttää myös muissa uusissa sovelluksissa”, Krauthauf sanoo. Krauthaufinmukaan uusien kau- pallisten tuotteiden kehittäminen kierrätetyistä raaka-aineista edel­ lyttää sopivien kumppaneiden löytä- mistä ja asiakkaiden tuotantoproses­ sien hyvää tuntemusta. ”Pystymme takaamaan asiakkaal- lemme jatkuvan raaka-ainevirran. Kehittämämme laadunvalvontajärjes­ telmän ansiosta pystymme varmista­ maan, että raaka-aine täyttää asiak­ kaidemme vaatimukset. Kysynnän kasvaessa olemme pystyneet nosta­ maanmyös raaka-aineesta saatavaa hintaa”, hän lisää.

Thomas Krauthauf

Vauhtia Euroopan kiertotaloudelle

”Suomessa tuli tämän vuoden alusta voimaan orgaanisen jätteen kaatopaik- kakielto. Toivomme, että lainsäädännön muutostenmyötä sivuvirtojen tuot­

Sivuvirroista

EU:n komissio julkaisi joulukuussa 2015 uuden Kiertotalouden toiminta­ ohjelman, jonka tavoit- teena on lisätä kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, mikä hyödyttää niin taloutta kuin ympäristöä. EU:n komission

uutta liiketoimintaa

teistaminen helpot- tuu, mikä onmyös liiketalouden näkö- kulmasta terve ajattelutapa. Metsäteollisuuden yritykset joutuvat useinmaksamaan siitä, että muut hyödyntävät teollisuuden sivuvirtoja raaka-aineenaan”, Heikkinen kertoo. Vuonna 2013 metsäteollisuuden tuottaman kaatopaikkajätteenmäärä oli 114 000 tonnia, kun vuoden 2014 tilastojenmukaan jätettä meni kaato- paikalle enää 92 000 tonnia. Vähene­ misen odotetaan jatkuvan tulevina vuosina. Heikkisenmukaanmetsäteolli­ suuden sivuvirroilla olisi nykyistä enemmän käyttöä esimerkiksi maanrakentamisessa. Tällä alueella lainsäädäntö suhtautuu kuitenkin nihkeästi sivuvirtojen hyödyntämiseen. ”Maarakennusasetuksen uudista­ misen yhteydessä pyrimme varmis­ tamaan, että saamme erilaiset jakeet aiempaa laajemmin käyttöön. Myös tuhkan raja-arvojen osalta tavoittee- na on saada asetukseenmuutoksia, joidenmyötä tuhkaa voidaan käyttää aiempaa enemmän esimerkiksi metsä- autoteiden rakentamiseen ja kunnossa­ pitoon.”

Pekka Ståhlberg, Katja Viitikko

Maija Heikkinen

toimintasuunnitelma sekä EU-lainsäädäntö luovat puitteet eurooppalaiselle kiertotaloudelle. ”Uusi ohjelma korostaa varovais- esti biotalouden sekä uusiutuvan raaka-aineen käyttöä uusiutumat- tomiin raaka-aineisiin verrattuna, mikä onmetsäteollisuudelle tärkeä asia. Toimintasuunnitelman pääpaino näyttää kuitenkin edelleen olevan uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätyksessä”, sanoo Heikkinen. Komission uudessa tiedonannossa onmukana myös kiertotalouden monitorointi sekä resurssien käytön mittaaminen. ”Toivomme, että mitta- reissa otetaan huomioon jako uusiu- tuvien ja uusiutumattomien luonnon- varojen käytön välillä, mikä on aidosti suuri haaste.” Samalla komission kiertotalous­ toimintasuunnitelma sisältää 50:n kiertotaloutta edistävän toimen- piteen suunnitelman lähivuosille. Sisältö koskee muunmuassa tuo- tantoa, tuotesuunnittelua, jätteitä, julkisia hankintoja ja kuluttajien informoimista.

saada vuosittainmerkittävää säästöä, kun kiinteistä jätteistä ja kaatopai- koista aiheutuvat kulut poistuvat. Lisäksi ylijäämävirtojen ulkopuoli- sesta käytöstä luodaan lisätuloa. Hyödynnettäviä sivuvirtoja ovat muunmuassa tuhka, liete, viherlipeä- sakka, puujakeet sekä tehtailta jäävä sekalainen talousjäte. Suuri osa kiin- teistä sivuvirroista käytetään esimer- kiksi maanrakennukseen tai poltetaan energiaksi. Kaatopaikalle menevää jätettä UPM:llä syntyy todella vähän. ”Tutkimme parhaillaan, mihin muuhun näitä puujakeita voitai- siin käyttää. Jakeet voisivat soveltua esimerkiksi biokaasun tuotantoon tai lannoitteiksi. Samalla kehitämme uusia liiketoimintamalleja ja etsimme yhteistyökumppaneita”, lisää sivu­ virtojen hyötykäyttöohjelmasta R&D:ssä vastaava Katja Viitikko . Kiertotalouden edelläkävijä Saksassa sivuvirtojen hyödyntämi- sellä on pitkät perinteet, sillä puu­ jakeita, siistauslietettä ja tuhkaa on käytetty useissa kohteissa.

Tällä hetkellä UPM:n tehtailla synty- vistä sivuvirroista noin 90 % päätyy hyötykäyttöön. Päämääränä on, että vuoteen 2030mennessä tehtailta ei enää synny kiinteää kaatopaikka- jätettä tai sitä ei polteta ilman, että polttamisesta saatava energia otettai- siin talteen. Suomessa Zero SolidWaste -projek- tista vastaava UPM:n liiketoiminnan tukipalveluiden johtaja Pekka Ståhlberg sanoo, että tavoitteena on vahvistaa UPM:n asemaa kierto­ talouden edelläkävijänä. Ajureina taustalla toimivat myös kiristyvä lainsäädäntö sekä alati kasvavat kustannuspaineet. ”Meidän on löydettävä kiinteille sivuvirroille kestävä ratkaisu, jossa ylijäämämateriaalit ovat kierrossa ja luovat samalla myös lisäarvoa. Pyrimme luomaan parhaita käytäntöjä ja soveltamaan niitä kaikilla UPM:n tehtailla Suomessa. Tavoitteena on, että UPM:n tehtailla Suomessa ei enää synny kiinteää kaatopaikkajätettä.” Sivuvirtojen hyötykäyttö parantaa UPM:n käyttökatetta. Tavoitteena on

UPM:n Zero Solid Waste -projektin tavoitteena on löytää hyötykäyttöä kaikille teollisessa tuotannossa syntyville sivuvirroille. Projekti on osa UPM:n 2030 vastuullisuusagendaa.

Lisätietoja UPM:n vastuullisuustavoitteista vuodelle 2030 on UPM:n vuoden 2015 vuosikertomuksessa.

>>

16 | BIOFORE

2/2016  | 17

TEKSTI VESA PUOSKARI

KUVAT UPM; HAASTATELTAVAT

Kestävän kehityksen johtajat yhdistävät voimansa

YK:n Global Compact LEAD on ainut- laatuinen foorumi, joka kokoaa yhteen kestävän kehityksen standardeja nou- dattavat johtavat yritykset. ”LEADin jäsenyys on UPM:lle erinomainenmahdollisuus osoittaa kestävän kehityksen johtajuutta maail- manlaajuisesti. LEADiin kuuluvat yri- tykset voivat yhdessä osoittaa muille, kuinka hyvät liiketoimintakäytännöt edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita”, sanoo Global Compactin johtaja Lise Kingo . Kun LEADiin kutsutaan uusia yrityksiä jäseniksi, UNGlobal Compact käy läpi useita globaaleja ja pai-

osa YK:n Global Compactia ja siten tärkeä toimija sekä osa suurta maailman- laajuista liikettä.”

eri maanosista ja teollisuudenaloilta. Kaikkiaan Global

suunnittelu, johon sisältyy muun muassa digitaalisen vallankumouk- senmukanaan tuomat uudet mallit. LEADilla on esimerkiksi uusi Young Innovators -ohjelma, joka on tarkoitettu LEADiin kuuluvien yritysten nuorille ammattilaisille. ”Ohjelman tavoitteena on löytää ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia, joita esimerkiksi Silicon Valleyssa mutta myös muualla toimivat organisaatiot tarjoavat. Teollisuudenaloille ohjelma luo tilaisuuden selvittää ja muuntaa nämä kehityssuunnat uusiksi liike- toiminnanmalleiksi ja mahdolli- suuksiksi”, jatkaa Hansen. merkittävää panosta etenkin biotalouden sekä yhdentoista UPM:lle tärkeän kes- tävän kehityksen tavoit- teen osalta. ”Toivomme, että UPM hyötyy yhteistyöstä työskennel­ lessäänmuiden teollisuudenalojen johtavien yritysten kanssa sekä löytää innoitusta uusien kestävän kehityksen mukaisten liiketoiminnanmallien kehittämiseen. Näitä se voi sitten soveltaa omalla toimialallaan”, Hansen päättää. Tällä hetkellä UPMon ainut metsäteollisuuden yritys LEADissa, joten Hansen odottaa yhtiöltä

UPM kutsuttiin tämän vuoden alussa jäseneksi YK:n Global Compact LEAD -foorumiin, jonka tehtävänä on edistää kestävän kehityksen johtajuutta innovaatioiden ja toiminnan avulla.

Compact -aloitteessa onmukana noin 8500 yritysjäsentä.

Pirkko Harrela

50 vastuullisinta yritystä UPM:n sidosryhmäsuhteista

Työtä tulevaisuutta varten LEADin työn päämääränä on kehittää työkaluja, joiden avulla yritykset voivat soveltaa kestävän kehityksen käytäntöjä kaikkiin toimintoihinsa. Vuonna 2016 Global Compactin ja LEADin tavoitteena on globaalien tavoitteiden integroi­ minen paikalliseen liiketoimintaan. ”YK:n

vastaava johtaja Pirkko Harrela sanoo, että kutsu on ainutlaatuinen tunnustus UPM:n tekemästä pitkäjän- teisestä vastuullisuustyöstä. ”Olemme tehneet johdonmukai­ sesti kestävää kehitystä edistäviä valin- toja ja integroineet niitä osaksi strate- giaamme. Meille LEADin jäsenyys on erinomainenmahdollisuus pysytellä alan kehityksen kärjessä sekä kehittää ja hyödyntää edistyksellisiä yritysvas- tuukäytäntöjä yhdessä muiden vas- tuullisten yritysten ja sidosryhmien kanssa. ” UPMon ensimmäinen LEADiin kutsuttumetsäteollisuusyhtiö ja samalla myös foorumin ensimmäinen suomalaisjäsen. ”Näkemyksemme mukaan LEAD on tehokkaasti johdettu yhteenliittymä, jolla on selkeät tavoitteet ja toiminta­ suunnitelma. Odotamme hedelmäl- listä vuorovaikutusta LEADin johdon ja jäsenyritysten kanssa.” Tällä hetkellä LEADiin on kutsuttu mukaan noin 50 vastuullisinta yritystä

kallisia kestävän kehityksen rankingeja mukaan lukien Global Compact 100:n sekä Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksit. Kingonmukaan jäsenyys onmerkittävä työkalu UPM:n kaltai­ sille julkisesti listatuille

kestävän kehi- tyksen tavoit- teet ovat yrityksille erinomainen inspiraation

lähde ja merkit- tävä mahdolli- suus innovoida, investoida ja tehdä yhteistyötä kestävämmän

yrityksille. ”LEAD voi edistää yritysten

Ole Lund Hansen

Lise Kingo

ja sijoittajayhteisön välistä vuoro­ vaikutusta ja yhteistyötä ainutlaatu- isella tavalla. Tämä piirre korostuu työssämme kuluvan vuoden aikana entisestään.” ”Uskonmyös osallistuvien yritysten hyötyvän siitä, että LEAD on kiinteä

tulevaisuuden luomiseksi meille kaikille”, sanoo johtaja Ole Lund Hansen , Business of Tomorrow, United Nations Global Compact. Toisena painopisteenä on tule­ vaisuuden liiketoiminnanmallien

>>

18 | BIOFORE

2/2016  | 19

TEKSTI HELEN MOSTER

KUVAT TUOMAS UUSHEIMO,

JANNE LEHTINEN, PETRI HEINONEN

"Jos auditointeja tehdään ulkomailla ja halutaan päästä syvälle asioihin, mukana täytyy aina olla joku, joka puhuu paikallista kieltä ja osaa auditoida", Kimmo Ståhlberg sanoo.

"Joskus on keskusteltava monta kuukautta, jotta pääsisimme tietylle tuotantolaitokselle tekemään toimit­ taja-arvioinnin. Perustelemme aina, miksi haluamme paikan päälle. Sinnikkyys kuitenkin palkitaan", Nina Norjama sanoo.

"Auditoimme tuotannon, sillä halusimme varmistua ennen kaikkea laadusta. Samalla käynnillä tarkastimme

"Auditointiin lähdetään aina kehittäminen edellä. Yhdessä sovitaan, mihin suuntaan on mentävä ja mitä on tehtävä, jotta yhteistyö voi jatkua", Petri Heinonen sanoo.

"Puun alkuperäketjusta ei ole odotettavissa Venäjällä suuria yllätyksiä, sillä metsäasiat ovat olleet niin kauan suurennuslasin alla. Mutta vastuullisuus on siirtynyt yhä enemmän sosiaalisen vastuun suuntaan, ja siellä voi olla opittavaa", Tuomas Niemi sanoo.

myös vastuullisuuteen liittyvät asiat eli työaikakirjanpidon, työntekijöiden olot, palkkauksen ja työturvallisuuden", Kimmo Ståhlberg sanoo.

P etri Heinonen, Tuomas Niemi, Nina Norjama ja Kimmo Ståhlberg noudattavat vastuullisen hankinnan periaatteita jokapäiväisessä työssään. He tietävät, millaisiin toiminta­ tapoihin UPMon sitoutunut metsäyhtiönä ja millaisia vaatimuksia se esittää toimittajilleen. Toimittajavaatimusten ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja vähentää liiketoimintaan kohdistuvia riskejä. Mutta ei siinä kaikki: niiden avulla halutaanmyös auttaa toimittajia kehittymään. Yksi tapa arvioida toimittajia on tutustua heidän toimintaansa paikan päällä. Petri ja Kimmo ovat tehneet lukuisia arviointimatkoja eri puolelle maailmaa. Tuomas seuraa selluntoimittajien toimintaa pääosin asia­ kirjojen perusteella. Seuraavassa keskustelussa he kertovat havainnois- taan Brasiliassa, Kiinassa ja Venäjällä. Havaintoja kommentoi Nina, joka on vastuullisuuden kehityksestä ja tuesta vastaava johtaja.

Vastuun­ kantajat

UPM:llä on yli 25 000 raaka- aineiden, tuotteiden ja palvelujen toimittajaa. Kaikkien toiminnalta odotetaan vastuullisuutta. Mitä se on ja miten sitä voi arvioida? Keinoja on moneksi, kertoivat saman pöydän ääreen asettuneet asiantuntijat.

>>

20 | BIOFORE

2/2016  | 21

Kaoliinia Amazonin alueelta Toimittajaketjujen vastuullisuuspäällikkö Petri Heinonenmatkusti vastikään toimittaja-arviointimatkalle itäiseen Brasiliaan, jossa hän tutustui kaoliinitoimittaja Imeryksen toimintaan. UPMkäyttää kaoliinia paperin valmistukseen. Imerys päätyi auditointilistalle siksi, että riskejä liittyi Brasiliaan, kaivostoimintaan ja maankäyttöön. Petri: Imerys Rio CapimCaulimCo. tuotantolaitos sijaitsee Barcarenan kaupungissa Parán osavaltiossa, ja varsinaiset avolouhokset sijaitsevat 160 kilometrin päässä sisämaassa keskellä sademetsää. Kaivannaisaluevarauksia on tuhansien hehtaarien edestä, mutta vainmurto-osa on raivattu sademetsästä kaivannaiskäyttöön. Meitä kiinnosti, miten käyttöluvat oli hankittu kaivannaisten ottamiseen ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kaoliini loppuu ja maa jää käyttämättömäksi. Näimme, että kaivosalueella oli taimi- tarha, jossa kasvatettiin alkuperäisiä puulajeja. Niiden avulla alueet, joissa kaivaminen on lopetettu, palautetaan jälleen sademetsäksi.

Paikan päällä tehtävät auditoinnit ovat yksi tapa arvioida toimittajia. Petri Heinonen matkusti vastikään toimittaja-arviointimat­ kalle itäiseen Brasiliaan, jossa hän tutustui kaoliinitoimittaja Imeryksen toimintaan.

Nina: Oliko metsän ennallistamista jo tehty? Petri: Kyllä oli, ja se näytti onnistuvan hyvin. Nina: Kerro ihmisistä. Millainen paikallinen ympä- ristö on? Petri: Barcarenan ympärillä on yhdeksän köyhälistön asuinaluetta, favelaa. Imerys on luonut sosiaalisen ohjelman niiden asukkaille. He tarjoavat muunmuassa tukiopetusta ja harrastusmahdollisuuksia lapsille, hammashoitoa ja vesi- jumppaa. Viidakossa avolouhosten lähellä on jopa faveloita köyhempiä kyliä. Sielläkin yritys auttaa asukkaita muun muassa terveysvalistuksella ja ostamalla kanttiiniinsa vihannekset asukkaiden puutarhoista. Nina: Miten itse tehtaalla?Millaiset työolosuhteet siellä oli? Petri: Haastattelin satunnaisotoksella tehtaan työn­ tekijöitä. Kysyin, oletteko pitäneet lomia ja tuleeko palkka. Lisäksi kävin läpi muunmuassa työntekijärekisterin ja työajan seurannan. Kaikki oli hyvällä tasolla. Yhtiöllä oli myös ohjelma vammaisten työllistämiseksi.

Puunhankinta on ollut jo pitkään suurennuslasin alla kaikkialla maailmassa.

Kimmo: Työntekijöillä ei ollut turvakenkiä tai hengityssuojaimia, vaikka tuotannossa syntyy paljon pölyä. Yritys korjasi kaikki poikkeamat, jotka näytimme heille. Kemikaalivarastoon tuli epoksilattia, mikä vähensi pölyä, ja kemikaalitynnyreihin ilmestyivät etiketit. Työntekijät saivat turvavarusteet. Nina: Asian Sage on todella hyvä esimerkki siitä, kun toimittajalla on halua ja kykyä kehittyä. Heiltä löytyi pääomaa tehdä investointeja. Kimmo: Niin juuri. He tiesivät, etteivät täytä länsimaisten yritysten vaatimuksia ja halusivat kehittyä. Olivat kiitollisia ”ilmaisesta konsul­ toinnista”. Nina: Entä työntekijöiden lomapäivät? Oliko niitä liian vähän? Kimmo: Työntekijät haluavat tehdä työpäiviä ”pankkiin”, jotta pääsevät koteihinsa auttamaan sadonkorjuun aikaan. Kerroimme yhtiölle länsimaisista vaatimuksista. Saimme muutoksenmuun muassa lomakorvauksiin. Kuitua maailmalta UPMon arvioinut puun alkuperää Venäjällä jo usean vuosikymmenen ajan. Myös sellukuidun alkuperä kiinnostaa. Miksi puun ja kuidun alkuperää on ylipäätään arvioitava? Eikö esimerkiksi puunhankinta ole ollut iät ajat suurennuslasin alla kaikkialla maailmassa? Kysymyksiin vastaa järjestelmien ja työkalujen sekä ympäristö­ merkkien ja raportoinnin asiantuntija Tuomas Niemi, joka seuraa sellutoimittajia yhteistyössä hankinnan kanssa.

Kuidunhankinnan raaka- aineketjun hallinta on kehittynyt huippuunsa 20 vuoden aikana. Olisi valtavan hieno juttu, jos muidenkin raaka-aineiden

Imerys on luonut lähialueen asukkaille sosiaa­ lisen ohjelman, jossa tarjotaan muun muassa tukiopetusta ja harrastusmahdollisuuksia lapsille.

Paperikoneen kulutusosia Kiinasta Kemikaalien ja kulutustarvikkeiden hankintajohtaja Kimmo Ståhlberg teki niin ikään äskettäin auditointimatkan Hebei Asian Sage Industryn konepajaan Kiinaan. Asian Sage toimittaa kaavarinteriä UPMChangshun paperitehtaalle. Hengshuissa sijaitseva perheyritys valmistaa tuotteita hiilikuidusta ja työllistää 50–100 työntekijää. Kimmo: Changshun tehdas on käyttänyt Asian Sagen tuotteita jo pitkään, ja mietimme, voisiko niitä käyttää myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Auditoimme tuotannon ja laaduntuottokyvyn, sillä halu- simme varmistua ennen kaikkea laadusta. Samalla käynnillä tarkastimme myös vastuullisuuteen liittyvät asiat eli työaikakirjanpidon, työnteki- jöiden olot, palkkauksen ja työturvallisuuden. Yrityksen dokumentaatio on kiinaksi, joten tiimissämme oli asiantuntijoita, jotka osasivat kiinaa. Nina: Työturvallisuudessa taisi olla isojakin poikkeamia?

kohdalla hankinta olisi samalla tolalla. Siihen me pyrimme", Nina Norjama sanoo.

22 | BIOFORE

2/2016  | 23

Nasser Kahil

Olemme kehittäneet Lyrecossa viime vuosina kaksi ohjelmaa, joiden on tarkoitus varmistaa, että toimitta­ jamme noudattavat paikallisia lakeja, kunnioittavat ihmisoikeuksia ja huolehtivat työturvallisuudesta", Nasser Kahil sanoo.

RANSKALAISTEN SYYNISSÄ

UPM valitsee auditoitavat toimittajat riskiarvioiden perusteella Auditointien perustana ovat UPM:n toimittaja­ vaatimukset, jotka on laadittu kansainvälisten standardien pohjalta (ISO 9001, 14001, OHSAS 18001, SA8000)

Tuomas: Tavoitteenamme on, että kaikki puu olisi peräisin sertifi­ oiduista metsistä, mutta muunmuassa Venäjällä valtaosa metsistä on sertifioimattomia. On siis tehtävä riskiarviointi ja varmistettava, ettei puuta ole esimerkiksi hakattu laittomasti tai että se ei tule suojelu­ alueelta. Lapsityövoiman käyttö on kielletty. Meillä on Venäjällä satoja toimittajia. Puuntoimittajat ovat tottuneita auditointeihin, jotka aloitettiin jo 1990-luvulla. He tiedostavat, että asioiden on oltava kunnossa. Puutteita ja poikkeamia löytyy kuitenkin aina, ja joskus toimittajasopimus on irtisanottava. Nina: Myös sellunhankinnassa toimittajat ovat tarkassa seurannassa. Tuomas: Aivan. Keräämme vuosittain kattavasti tietoa toimittajilta heidän ympäristö- ja sosiaalisesta toiminnastaan sekä puunhankin- nasta. Varmennamme kerättyä tietoa tarvittaessa auditoinneilla. Nina: Kuidunhankinnan raaka-aineketjun hallinta onkin kehittynyt huippuunsa 20 vuoden aikana. Olisi valtavan hieno juttu, jos muidenkin raaka-aineiden kohdalla hankinta olisi samalla tolalla. Siihenme pyrimme.

Ranskalainen toimistotarvikkeiden suuryritys Lyreco on ostanut UPM:n paperilaatuja jo yli 15 vuoden ajan. Lyrecon toimintaa ohjaa Eco Future -strategia, joka rakentaa kestävää tule- vaisuutta taloudellisen kehityksen, sosiaalisen vastuun ja ympäristön­ suojelun keinoin. Lyreco soveltaa tavaran­ toimittajiinsa samanlaisia vaatimuksia kuin UPMomiin toimittajiinsa. Niistä kertoo Lyrecon laatu-, turval- lisuus- ja kestävyysjohtaja Nasser Kahil . Hän teki tammikuussa 2016 auditointimatkan Kiinaan UPM:n Changshun tehtaalle, joka valmistaa Lyrecolle graafisia papereita ja kopio­

papereita. Kahden päivän aikana tehtaasta syntyi kattava käsitys. ”Lyrecolla on kehittyvissä maissa 63 tehdasta, jotka ovat toimittajiamme. Suurin osa niistä on Kiinassa. Olen käynyt auditointimatkoilla Kaakkois- Aasiassa hyvin usein, keskimäärin kerran kuukaudessa. Tutkimme auditoinneissa muunmuassa työn­ tekijöiden työolosuhteita, palkkausta ja työturvallisuutta. Changshun tehtaassa panimme merkille paljon positiivisia asioita. Rakennukset ja organisaatio toimivat hyvin, samoin työympäristö. Tilat olivat siistejä, puhtaita ja valoisia. Turvallisuuteen ja hygieniaan oli

kiinnitetty riittävästi huomiota. Emme havainneet puutteitamyöskään palkois- sa, sopimuksissa tai vakuutuksissa. Pientä huomautettavaa kuitenkin löysimme, erityisesti työntekijöiden asuntoloiden paloturvallisuudessa. Asia hoidetaan varmasti kuntoon. Olemme kehittäneet Lyrecossa viime vuosina kaksi ohjelmaa, joiden tarkoitus on varmistaa, että toimit­ tajamme noudattavat paikallisia lakeja, kunnioittavat ihmisoikeuksia ja huo- lehtivat muunmuassa työturvallisuu- desta. Teimme ensimmäisen toimit­ taja-arvion vuonna 2015. Siinä UPM nousi ensimmäiselle sijalle paperin­ toimittajana.”

Auditointien myötä työolosuhteet ja työturvallisuus ovat parantuneet useilla toimipaikoilla

24 | BIOFORE

2/2016  | 25

TEKSTI JAN HÖKERBERG

KUVA TUOMAS UUSHEIMO

"Innovaatiot ja teknologia kehittyvät Kiinassa nopeasti, ja me haluamme olla osa tätä kehitystä", sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

New era of excellence – Laadun uusi aikakausi UPM investoi 277 miljoonaa euroa Changshun uuteen paperikoneeseen Kiinassa. Investoinnin myötä UPM pystyy tarjoamaan entistä kattavammin korkeamman jalostusarvon edistyneitä paperi- tuotteita Kiinassa ja muilla markkinoilla.

PK3 on UPM-konsernin suurin investointi kahden viime vuoden ajalla, ja sen kokonaisarvo on 277 miljoonaa euroa.

K aksi viime vuotta lussa, suunnittelussa, rakentamisessa, asennuksessa ja koekäytössä. Tämän vuoden huhtikuussa oli vihdoin aika vihkiä uusi paperikone PK3 virallisesti käyttöön. PK3 on UPM-konsernin suurin investointi kahden viime vuoden ajalla, ja sen kokonaisarvo on 277 miljoonaa euroa. Huhtikuun 12. päivä pidettyyn avajaisseremoniaan kutsuttiin yhteensä 450 arvohenkilöä, asia- kasta ja toimittajaa. Juhlallisuuksiin kuului myös seremoniallinen kultaisen leijonan silmienmaalaaminen, joka symbolisoi hyvinvointia, vaurautta ja hyvää onnea. Seremonian toimit- tivat UPM:n hallituksen puheenjohtaja Changshun tehtaalla Kiinassa ovat kuluneet PK3-projektin valmiste-

BjörnWahlroos ja Kiinan kommu- nistisen puolueen apulaissihteeri ja Suzhoun varapormestari Zhou Weiqiang . ”Kiinan teollisuus on siirtymäs- sä alkutuotannosta edistyneempään jalostukseen ja tarvitsee siihen laa ­ dukkaita ja vastuullisia toimijoita ja tuotteita. Uusi New Era of Excellence -ajattelutapamme Changshussa tarkoittaa sitä, että keskitymme entistä enemmän korkeamman jalos- tusarvon edistyneisiin paperituottei- siin, jotka on suunnattu uusille mark- kinasegmenteille Kiinassa ja koko maailmassa”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoi avajaispuhees- saan. ”Käytämme tehdasalueella uutta ja innovatiivista tuotantoteknologiaa, jollaista ei aiemmin ole käytetty Kiinassa eikä myöskään laajemmin

Painopisteenä innovaatiot Avajaistapahtuman lehdis- tötilaisuudessa oli läsnä noin 50 kiinalaista toimit- tajaa. Pesonen puhui tilaisuudessa maailman muutoksesta: luonnon- varojen ehtymisestä, ilmastonmuutoksesta,

globaalissa paperi­ teollisuudessa.” ”Changshun tehdas tarjoaa

meille myös mah- dollisuuden tutkia uusia liiketoiminta­ mahdollisuuksia. Me UPM:llä uskom­ me, että yhdistä­ mällä bio- ja metsäteollisuu den voimme rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta”, Pesonen totesi lopuksi. Pesosen lisäksi tilaisuudessa puhuivat apulaissihteeri Zhou Weiqiang, Changshun puolue- sihteeri ja pormestari Wang Yang , Suomen Shanghain pääkonsuli JanWahlberg sekä UPMPaper Asia -liiketoiminta-alueen johtaja Bernd Eikens .

maailmantalouden painopisteen siirtymisestä Aasiaan ja median digitalisoitumisesta. ”Nämä uudet haasteet tarjoavat meillemyös mahdollisuuden hyödyntää innovaatioita ja ainutlaatuista osaamis- tamme. Voimme niiden avulla luoda uusia, entistä energiatehokkaampia, uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaa- leja ja tuotteita sekä puupohjaisista raaka-aineista valmistettavia kehitty- neitä ja laadukkaita biopolttoaineita,

>>

26 | BIOFORE

2/2016  | 27

Maailman suurin taustapaperia

valmistava paperikone

”Tällaista ei tapahdu kovin usein”, totesi Wahlroos, ”sillä nykypäivänä tämän koko- luokan investoinnit ovat harvassa.” Paperikone 3:n käyttöönotto tapahtuu aikana, jolloin Kiinan talouskasvu on hidastumassa. Miten se vaikuttaa UPM:n investointiin? ”Tuotamme paperia koko Aasian ja Tyynen­ meren alueelle, jossa Kiinalla on suurin osuus. Tärkeimpiä syitä investoinnille oli se, että pit- källä aikavälillä emme aio lisätä Changshussa jo aiemmin tuotettujen paperilajien, eli hieno- paperien, kapasiteettia. Sen sijaan aiomme tuot- taa uudella paperikoneella pääasiassa tausta­ paperia ja glassiinia. Tässä tuoteryhmässä PK3 onmaailman suurin paperikone. Kilpailijoidem- me koneet ovat paljon pienempiä, joten he ovat meitä alttiimpia talouskasvun heilahduksille.” Maailmantalouden painopiste on siirty- mässä Aasiaan. Miten se vaikuttaa UPM:n toimintaan tulevaisuudessa? ”Painopiste ei ehkä niinkään ole siirtynyt Aasiaan kuin pois Euroopasta, mikä on vaikuttanut toimintaamme hyvin paljon. Olemme joutuneet sulkemaan yli kymmenen paperikonetta Euroopassa, ja valitettavasti UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja useat muut hallituksen jäsenet olivat paikalla Changshun avajaisseremoniassa.

Kiinan kommunistisen puolueen Suzhoun apulaissihteeri ja Suzhoun varapormestari Zhou Weiqiang ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos.

Huhtikuun 12. päivä pidettyyn avajaisseremoniaan kutsuttiin yhteensä 450 arvohenkilöä, asiakasta ja toimittajaa.

sama trendi vaikuttaa jatkuvan. Euroopan markkinoilla kasvu on pysähtynyt ja paperin – erityisesti sanomalehtipaperin – kysyntä Euroopassa laskee. Meidän onmukauduttava maailmantaloudenmuutoksiin vähentämällä kapasiteettia Euroopassa, vaikka toimintamme siellä onkinmelko kannattavaa tehokkaiden paperikoneidemme ansiosta. Laajennamme kuitenkin uusille alueille, kuten selluntuotan- toon Latinalaisessa Amerikassa ja paperin­ tuotantoon Kiinassa.” Kiinasta on tullut maailman suurin pape­ rintuottaja, mutta samaan aikaan maan paperiteollisuus kärsii ylikapasiteetista... ”Kiinan paperiteollisuudella on omat erityispiirteensä. Alalla on paljon erikokoisia paperikoneita, joiden tuotantokustannukset vaihtelevat. Kiinassa on vielä paljon pieniä, melko tehottomia koneita, joita aletaan vähitellen korvata uusilla – samoin kuin on tehty aiemminmuilla markkinoilla.” ”Changshu on yksi maailman suurimmista tehdasalueista. Investoinninmyötä meillä on siellä nyt kolme suurta paperikonetta: kaksi vanhempaa konetta tuottavat yli 400 000 tonnia paperia vuodessa, ja PK3 nostaa koko­ naiskapasiteetin 1,4miljoonaan tonniin.”

"Kilpailijoidemme paperikoneet [taustapaperien tuoteryhmässä] ovat paljon pienempiä, joten he ovat meitä alttiimpia talouskasvun heilahduksille." Björn Wahlroos, UPM:n hallituksen puheenjohtaja.

Vasemmalta oikealle: Jussi Pesonen, Björn Wahlroos, Kiinan kommunistisen puolueen Suzhoun apulaissihteeri ja Suzhoun varapormestari Zhou Weiqiang, Kiinan kevyen teollisuuden neuvoston puheenjohtaja ja ministeri Bu Zhengfa, Kiinan kommunistisen puolueen Changshun puoluesihteeri ja Changshun pormestari Wang Yang.

joita UPM tuottaa ensimmäisenä maailmassa”, Pesonen sanoi. Hän lisäsi, että UPM:n tulevan liiketoiminnan ydin Kiinassa liit- tyy läheisesti Kiinan 13. viisi vuotis- suunnitelman uusiin konsepteihin, jotka tähtäävät tasapainoiseen, hallittuun ja kestävään kasvuun innovaatioiden avulla. ”Innovaatiot ja teknologia kehit­ tyvät Kiinassa nopeasti, ja me haluamme olla osa tätä kehitystä”, Pesonen totesi. Pesonen oli erityisen tyytyväinen hankkeen turvallisuustuloksiin, sillä lähes 4,5 miljoonaan työtuntiin ei mahtunut yhtään poissaoloon johta- nutta tapaturmaa. ”En ole koskaan kuullut näin suuresta projektista, jossa ei olisi sattunut lainkaan tapaturmia.

tinsa Kiinaan vuonna 1998, minkä jälkeen yhtiö on käyttänyt alueella tehtyihin hankkeisiin yli 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Changshun tehdasalueella toimii täysin integ- roitu tuotanto- ja jalostusyksikkö, joka koostuu paperitehtaasta, tarralaminaattitehtaasta, Aasian tutkimus- ja kehityskeskuksesta sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen jakelukeskuksesta. Investoinnin myötä UPMpystyy tuottamaan vuosittain 1,4miljoonaa tonnia tarra- materiaalia ja hienopaperia Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä muille maailmanmarkkinoille.

Tämä on varmastikinmaailman­ laajuinen työturvallisuusennätys”, hän totesi. ”Nyt päättynyt hanke erosi vuosina 2003–2007 toteutetusta PK1-projektista siten, että PK3:ssa kaksi kolmasosaa kaikista investoin- neista kohdistettiin kiinalaisiin toimi- joihin”, UPMPaper Asian johtaja Bernd Eikens sanoi. ”Biotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijänä olemme nyt hyvin valmistautuneet tukemaan asiakkaidemme ja kump- paneidemme pitkän aikavälin kasvua Aasiassa.” UPM teki ensimmäisen investoin-

28 | BIOFORE

2/2016  | 29

Made with FlippingBook - Online magazine maker