UPM-Biofore-Magazine-1-2016-FI

UPM:N SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2016

PUHDAS ON PARAS

VAUHTIA EUROOPAN BIOTALOUDELLE

FOSSIILISET RAAKA- AINEET KORVATAAN UUSIUTUVILLA MATERIAALEILLA

Alansa johtava yritys Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. Huippupisteet CDP:n ilmastoindekseissä ja CDP:n metsäohjelmassa. EU:n Sustainable Energy Europe 2014 -kilpailun voittaja. Ja lista jatkuu. Katsomme eteenpäin Biofore luo todellisia voittajia!

Meillä kannattava liiketoiminta ja vastuullisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Biofore-strategiamme perusta on innovatiivinen ja vastuulliseen toiminta, josta olemme viime vuosina saaneet useasti tunnustusta. Vastuullinen toimintamme tekee voittajia myös asiakkais- tamme, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Katsomme eteenpäin. Toimintamme perustuu innovatiivisiin uusiutuviin tuotteisiin ja juuri se erottaa meidät muista. UPM – The Biofore Company. Liity keskusteluun #UPM www.upm.com

Gold Class 2014

Innovaation ja yhteistyön inspiroimana Yksi maailman suurimmista startup-tapahtumista, Slush, järjes- tettiin Helsingissä marraskuussa. Tapahtuma keräsi yhteen noin 15 000 osallistujaa ympäri maailman; startup-yrityksiä, sijoittajia ja toimittajia. Slush kuvastaa innovaatiota, yhteistyötä ja kunnian- himoa parhaimmallaan – nämä teemat inspiroivat myös tämän Biofore-lehden sisältöä. Slushin kaltaiset tapahtumat ovat hyvä muistutus pysähtyä ja tarkastella missä yritys menee uusien ideoiden, teknologioiden ja materiaalien suhteen. Kestävä kehitys oli vahvasti mukana Slushissa tänä vuonna, keskittyen biomateriaaleihin ja kiertota- louteen liittyviin teemoihin. UPMesitti tapahtumassa näkemyk- siään kestävästä kasvusta ja uusista kumppanuusmahdollisuuk- sista Vihreän Näyttämön ympärille tiiviisti kerääntyneelle yleisölle. Lisää Slush-kuulumisia voit lukea lehtemme sivuilta 20–21. Meille UPM:ssä innovaatiolla on kaksi puolta. Toisaalta se on tutkimusta ja kehitystä, jota teemme omien investointiemme kautta. Toisaalta se on kehitystä, joka syntyy kumppanuuksien kautta. Yhteistyökumppaneillemme tarjoutuu yhteistyö- ja inno- vaatiomahdollisuuksia useilla liiketoiminta-alueilla. Tästä esimerk- kinä on sellaisten patenttien ja teknologioiden hyödyntäminen, jotka eivät kuulu ydinliiketoimintaamme. Esimerkkinä innovaatiosta ja kestävästä kehityksestä UPM:ssä tämä lehtemme vie lukijan Changshun tehtaallemme Kiinaan, jossa uuden paperikoneinvestoinnin avulla pystymme laajentamaan tuoteportfoliotamme tukeaksemme paremmin asiakkaitamme Aasia-Tyynenmeren alueella. Kuten UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska toteaa, merkittä- vimmät uudet innovaatiot syntyvät rikkomalla perinteisen teolli- suuden rajoja (sivu 15). Minua inspiroi Slushin nuorten startup-yrittäjien päättäväisyys, rohkeus ja uteliaisuus, ja toivon että tämä numero inspiroi sinua näkemään yhteistyön ja innovatiivisen ajattelunmahdollisuudet. Toivotan lukijoillemme hyvää alkavaa vuotta, täynnä antoisaa yhteis- työtä ja inspiraatiota.

BIOFORE ON UPM:N GLOBAALI SIDOSRYHMÄLEHTI

SUBSCRIBE TO OUR PRESS RELEASES AT www.upm.com/media

TWITTER @UPM News, www.twitter.com/ UPM News

UPM – The Biofore Company UPM johtaa bio- ja metsäteollisuuden integraatiota rakentaen uutta, kestävää ja innovatiivista tulevaisuutta. Yhtiömme muodostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta, jotka ovat UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper ENA (Europe & North America) sekä UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan vastuullisesti hankituista, uusiutuvista raaka-aineista. Ne tarjoavat vaihtoehtoja uusiutumattomista, fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille. ​ ​Kehitämme uutta, innovatiivista ja kestävää liiketoimintaa. Biopolttoaineet, biokomposiitit ja biokemikaalit pohjautuvat laajaan osaamiseemme ja vahvaan asemaamme metsäbiomassan hankinnan ja jalostuksen arvoketjussa. Toimintaamme ohjaavat yhteiset arvomme: luota ja ole luotettava, tuloksia yhdessä ja uusiudu rohkeasti.

LINKEDIN www.linkedIn.com/ company/ UPM-Kymmene

YOUTUBE www.youtube.com/ upmdotcom

FACEBOOK www.facebook.com/ UPMGlobal

Elisa Nilsson UPM:n viestintä- ja brändijohtaja

1/2016  | 03

Seuraava teollinen vallan- kumous

Biotalous on avainasemassa, kun fossiilisia polttoaineita ja raaka- aineita pyritään korvaamaan kattavasti. Biotaloutta hyödyntävät innovatiiviset teollisuudenalat kasvattavat biotalouden osuutta bruttokansantuotteessa ja näyttelevät tärkeää osaa resurssitehokkaan kiertotalouden luomisessa. Fossiilisten raaka- aineiden korvaaminen uusiutuvilla vaihtoehdoilla on olennainen osa kauaskantoista ilmastopolitiikkaa.

04 | BIOFORE

1/2016  | 05

S I S Ä L LY S

03 PÄÄKIRJOITUS

04 KOHTI SEURAAVAA TEOLLISTA VALLANKUMOUSTA

10

06 SISÄLLYS

08 AJASSA

Biotalous on Euroopassa jo nyt suuri taloussektori, joka työllistää lähes 18 miljoonaa ihmistä.

10 VAUHTIA EUROOPAN BIOTALOUDELLE

Biotalous on globaalin talouskehi- tyksen seuraava suuri aalto, joka asettaa positiivisen haasteen riippu- vuudellemme fossiilisista poltto- aineista.

30

UPM Changshun tehdas tuottaa vähemmän jätettä ja käyttää vähemmän vettä ja energiaa paperitonnia kohden kuin mikään muu tuottaja Kiinassa.

14 YHDESSÄ BIORINTAMASSA

Suomi on palaamassa perinteisille vaurauden lähteilleen. Yli puolet maan kestävän kehityksen innovaatioista pohjautuvat metsään.

UPM on ollut mukana kehittämässä Uruguayn eukalyptusviljelmiä 25 vuoden ajan. Viljely vaatii sitoutumista sekä pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä.

15 FOSSIILISET RAAKA-AINEET KORVATAAN UUSIUTUVILLA MATERIAALEILLA

52

UPMedistää uusia biohankkeita sekä omien investointiensa että kansain­ välisen yhteistyön kautta.

22 Pariisin ilmastokokous lähettää vahvan viestin yritysmaailmalle, sanoo maatalous- ja

17 KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN INNOVAATIOT

Uraauurtava tutkimus- ja kehitystyö tekee UPM:stä biotalouden edellä- kävijän.

18 PUHTAAMPI KAUPUNKILIIKENNE PUUPOHJAISEN DIESELIN AVULLA UPM:n puupohjaista dieseliä koe­ ajetaan Helsingin bussiliikenteessä yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

20 VIHREÄÄ KASVUA SLUSHISSA Maailmanmerkittävimpiin kasvuyritystapahtumiin kuuluva

Slush keskittyi tänä vuonna vihreään kasvuun ja teknologiaan.

06 | BIOFORE

22 PARIISIN ILMASTOKOKOUS

38 UUSI CHANGSHUN INVESTOINTI LISÄÄ KASVUMAHDOLLISUUKSIA Changshun uusi päällystyslinja auttaa UPMRaflatacia vastaamaan kasva- vaan kysyntään Aasian ja Tyynenmeren alueella. 40 NEWBURY VIE PAINETUN MEDIAN UUTEEN ULOTTUVUUTEEN Brittilehden palkittu lisätyn todelli­

Maailma pidättää hengitystään, kun 196 maata kokoontuvat joulukuussa Pariisissa pidettävään YK:n 21. ilmastokokoukseen.

26 KANSAINVÄLINEN

ILMASTOPOLITIIKKA KAIPAA LÄPINÄKYVYYTTÄ Läpinäkyvyyden ja vertailukel- poisuuden tulisi olla tärkeimpiä työkaluja ilmastopolitiikan toimen- piteiden arvioinnissa, sanoo suoma- laistutkija Antto Vihma. ILMASTONMUUTOKSEN EHKÄISEMISESSÄ Kestävä metsänhoito ja biota- louden innovaatiot ovat viisain tapa vähentää kasvihuonekaasupääs- töjä, arvioi Forest Solutions -ryhmä (FSG).

suuden ratkaisu kirjaimellisesti kohottaa kuvat lehden sivuilta.

42 MENESTYSKIRJOJEN TAKANA Laadukkaan näköinen ja tuntuinen paperi vaikuttaa suuresti luku- kokemukseen.

28 BIOTALOUS

PÄÄTOIMITTAJA Elisa Nilsson

44 PUHDAS ON PARAS

WASH-ohjelma pyrkii parantamaan työympäristöjä takaamalla työnteki- jöille turvallisen juomaveden ja kunnol- liset saniteettitilat.

TOIMITUSTIIMI Heli Aalto, Annukka Angeria, Sari Hörkkö,Terhi Jokinen, Klaus Kohler, Monica Krabbe, Anneli Kunnas, Marjut Meronen, Pia Nilsson, Marika Nygård, Sini Paloheimo, Juha Pitkäranta, Mari Ruissalo, Annika Saari, Päivi Salpakivi-Salomaa, Jaana Simonaho, Reetta Södervik, Päivi Vistala-Palonen, Vivian Wang, Antti Ylitalo.

30 KIINALAINEN PROJEKTI SUOMALAISIN MAUSTEIN UPM:n paperikoneprojekti

46 UUDISTUNUT SELLUTEHDAS

Kierros Kymin uudistuneessa sellu- tehtaassa. Mitä 160miljoonan euron investoinnilla saatiin aikaan?

Changshun tehtaalla Kiinassa on saatu päätökseen loistavin turvalli- suustuloksin.

DESIGN Valve

50 PAPERI ON RTV MEDIALLE SISÄLLÖN JATKE

PAINOPAIKKA Erweko Oy

33 YHTEISELLÄ KASVUN TIELLÄ Changshun uusi paperikone

Saksalainen kustantaja välittää luki- joilleen positiivisia mielikuvia oikealla paperivalinnalla.

KANSI UPM Finesse Silk 200g/m² SISÄSIVUT UPM Finesse Silk 130 g/m² UPM-KYMMENE OYJ PL 380 00101 Helsinki Puh. 0204 15 111 www.upm.fi www.upmbiofore.com

laajentaa UPM:n tuotevalikoimaa ja tukee asiakkaita Aasian ja Tyynenmeren alueella.

52 HEDELMÄLLISTÄ MAATA METSÄ-TEOLLISUUDELLE URUGUAYSSA

35 YKSI MAAILMAN PARHAISTA PAPERITEHTAISTA

UPMon viljellyt eucalyptuspuita Uruguayssa selluntuotantoa varten jo neljännesvuosisadan ajan. Pitkän tähtäimen seuranta takaa, että puuvil- jelmiä hoidetaan kestävällä tavalla.

UPMChangshun tehtaan tehokkuus, teknologia, turvallisuus ja ympäris- tösuorituskyky ovat kansainvälistä huippuluokkaa.

54 SYNERGIAETUJA KARJAN- KASVATTAJIEN KANSSA

36 KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ

Uruguaynmetsäteollisuus laajentaa puuviljelmiään symbioosissa perin- teisten karjankasvattajien kanssa, joille eucalyptusviljelmät edustavat tervetul- leita lisätuloja.

UPMChina näyttää muille tietä erilaisilla ympäristöhankkeillaan.

1/2016  | 07

A J A S S A

UPM laajentaa Otepään vaneri- tehdasta

UPM vahvistaa asemaansa Euroopan johtavana vanerinvalmistajana ja laajentaa Otepäässä, Virossa sijaitsevaa vaneritehdasta. "Kilpailukykyinen lisäkapasiteetti parantaa valmiuttamme vastata kasvavaan kysyntään ja palvella keskeisiä asiakastoimialojamme entistä varmemmin ja tehokkaammin. Tavoitteena on, että myönteinen kannattavuuskehityksemme jatkuu”, sanoo UPM Plywoodin johtaja Mika Sillanpää . Laajennuksen myötä tehtaan tuotantokapasiteetti nousee lähes kaksinkertaiseksi 90 000 kuutiometriin vuodessa. Tehdasalueelle rakennetaan myös uusi biovoimalaitos, joka korvaa vanhan osin öljyä käyttävän voimalan. Otepäähän tehtävien investointien kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa. Laajennuksen myötä tehtaan henkilöstömäärä kasvaa noin 40 työntekijällä.

UPM Chudovon vaneritehdas täyttää 25 UPM Chudovon vaneritehdas täytti 25 vuotta sunnuntaina 1.11.2015. Tehdas on toiminut alusta alkaen nykyaikaisen vanerituotannon suunnannäyttäjänä Venäjällä ja on edelleen paikallisen vaneriteollisuuden malliesimerkki. "UPM Chudovo on yksi UPM Plywoodin parhaista tehtaista. Jatkuva parantaminen, laadunhallinta ja motivoitunut henkilöstö ovat tehtaan menestystekijöitä", sanoo UPM Plywoodin johtaja Mika Sillanpää .

UPM on listattu paperi- ja metsäteollisuussektorin parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa ja globaalissa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) vuosiksi 2015–2016. Mukanaolo indeksissä on tunnustus erinomaisesta ympäristösuorituskyvystä, vastuullisista hankinta- ja johtamiskäytännöistä sekä onnistuneesta viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sidosryhmien suuntaan. "Kerromme aktiivisesti toiminnastamme ja sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja talouteen, ja se on noteerattu”, sanoo sidosryhmäsuhdejohtaja Pirkko Harrela. Indeksi käyttää luokkansa paras -lähestymistapaa, jossa mukaan luetaan kaikilla toimialoilla yritykset, jotka suoriutuvat kilpailijoitaan paremmin kestävän kehityksen mittareilla arvioituna. UPM on mukana listauksessa jo neljättä kertaa peräkkäin. Ulkoinen tunnustus vastuullisuudesta – UPM mukana Dow Jonesin indeksissä

Biofore-lehden ja muita mielenkiintoisia artikkeleita voi nyt lukea myös verkossa osoitteessa www.upmbiofore.com.

08 | BIOFORE

UPM:n edeltäjäyhtiöt listautuivat pörssiin tasan sata vuotta sitten. Listautuminen kertoo Suomen teollistumisesta ja talouskasvusta, kun ensimmäinen maailmansota oli luonut noususuhdanteen suomalaiselle teollisuudelle. UPM:n osake on yksi Helsingin pörssin vaihdetuimmista. "Sijoittajaa kiinnostaa aina, kuinka yhtiö luo arvoa nyt ja tulevaisuudessa. Luomme kestäviä ratkaisuja, joista monet korvaavat uusiutumattomia materiaaleja. Panostamme merkittävästi liiketoimintojen kasvuun ja uudistamiseen ja kehitämme uusia tuotteita", sanoo sijoittajasuhdejohtaja Mika Mikkola . UPM:n edeltäjäyhtiöt Aktiebolaget Walkiakoski sekä Kymmene Ab listautuivat Helsingin pörssiin elo-syyskuussa 1915. UPM:n pörssitaival täyttää sata vuotta

Jo yli 100 000 hehtaaria yksityismetsiä UPM:n FSC ® -

ryhmässä Suomessa

UPM:n yksityisille metsänomistajille suunnattu FSC ® -ryhmäsertifikaatti on ylittänyt Suomessa 100 000 hehtaarin rajapyykin. "UPM edistää FSC-sertifioinnin laajenemista Suomessa. FSC-sertifioitu puu tukee liiketoimintojemme mahdollisuuksia tiukasti kilpailluilla lopputuotemarkkinoilla, joten haluamme lisätä FSC-sertifioidun kuidun käyttöä liiketoiminnassamme", sanoo UPM:n Puunhankinnan ja metsätalouden avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto . Yksityiselle metsänomistajalle UPM:n tunnetun tavan osoittaa, että hänen metsäänsä hoidetaan vastuullisesti ja viimeisimmän tiedon mukaisesti. FSC-sertifiointi soveltuu parhaiten keskikokoisille ja sitä suuremmille metsätiloille. FSC-ryhmäsertifikaatti tarjoaa luotettavan ja kansainvälisesti

Kärkiasema CDP:n Nordic Disclosure Leadership -indeksissä

UPM on listattu kärkiyhtiöiden joukkoon Nordic Disclosure Leadership -indeksissä (CDLI)

ilmastonmuutokseen liittyvien tietojensa huolellisen ja avoimen raportoinnin ansiosta. UPM:n hyvät pisteet osoittavat, että yhtiö on julkistanut avoimesti ilmastonmuutokseen liittyviä tietojaan, kuten hiilidioksidipäästöjä ja energian käyttöä. "UPM:n Biofore-strategia vastaa konkreettisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin maailmanlaajuisiin haasteisiin", sanoo UPM:n ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa . UPM sai indeksissä huippupisteet 99/100. Tämä on jo seitsemäs kerta peräkkäin, kun UPM on mukana CDLI-indeksissä.

1/2016  | 09

TEKSTI VESA PUOSKARI

KUVAT UPM; HAASTATELTAVAT, RAMI LAPPALAINEN, JANNE LEHTINEN

Vauhtia Euroopan biotaloudelle Biotalous on nousemassa globaalin talouskehityksen seuraavaksi suureksi aalloksi. Uusiutuva energia, uusiutuvat raaka-aineet sekä kierrätettävät tuotteet ovat positiivinen haaste nykyiselle riippuvuudellemme fossiilisista polttoaineista.

10 | BIOFORE

V äestönkasvu ja tulotason nousu vauhdittavat kulutusta sekä ruuan, polttoaineiden ja muiden raaka-aineiden kysyntää maail- manlaajuisesti. Yhdistyneet kansakunnat ennustavat, että ruoan tuotannon on kaksinkertaistuttava vuoteen 2050mennessä, jotta se riittäisi tyydyttämään väestönkasvun aiheuttaman kysynnän. Samalla maailman väkiluvun ennustetaan nousevan 9,7 miljardiin. ”Seuraavina vuosikymmeninä kohtaamme valtavia ennakolta arvaamat- tomia haasteita, jotka muuttavat ympäristömme sekä aiheuttavat sosiaali- seen, poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään kohdistuvia muutospai- neita ympäri maailmaa”, ennustaa John Bell , joka on biotaloudesta vastaavan osaston johtaja EU:n komissiossa. Bell huomauttaa, että viljelymaan saatavuus sekä maaperän suojelu yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa rajoittaa maataloustuo- tantoa. Samaan aikaan voimme tehostaa muiden lähteiden, kutenmerien ja metsien biomassan, käyttöä sekä jätteiden hyödyntämistä raaka-aineina. ”Tarvitsemme enemmän tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voimme hyödyntää näitä biomassanmahdollisuuksia kestävällä tavalla. Innovaatiot ovat paras tapa muuntaa tämän päivän biojätteet tulevaisuuden tuotteiksi. Kehitys tekee biotaloudesta kiertotalouden vihreänmoottorin, jossa kaikilla materiaaleilla onmerkitystä elinkaarensa jokaisessa vaiheessa.” >>

1/2016  | 11

Seuraava teollinen vallankumous Eurooppa on liikkeellä johtaakseen biotalouden vallankumousta. Biotalous on jo Euroopassa merkittävä talouden ala, joka työllistää noin 18 miljoonaa ihmistä niinmaatalouden parissa kuin metsäteollisuudenkin yrityksissä. ”Biotalous on avainasemassa korvat- taessa fossiilisia polttoaineita kattavasti, mutta kysymys ei ole pelkästään energi- asta. Meillä on näköpiirissä myös muita kasvavia talouden sektoreita, kuten biomateriaalit ja vihreä kemianteolli- suus”, Bell lisää. Kiihtyvä kehitys tarjoaa merkittäviä innovaatiomahdollisuuksia, luo kasvua ja työpaikkoja sekä auttaa Eurooppaa rakentamaan teollisuuttaan uudelleen. Tehtävä vaatii johdonmukaista poli- tiikkaa ja rakenteita, jotta investoin- teihin saadaan vauhtia maailmanlaajui- sesti. Myös useat EU-maat luovat omia biotalousstrategioitaan. ”Tarvitsemme Euroopassa uusia kasvunlähteitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Voimme hyötyä taloudellisesti mutta myös ympäristön näkökulmasta katsot- tuna käyttämällä biologisia varanto- jamme paremmin. Teollisuutemme on saatava suurinmahdollinen hyöty irti liiketoimintamahdollisuuksista, joita kestävään talouteen siirtyminen tuo mukanaan.” ”Meillä on joukko lahjakkaita ja visio- näärisiä ihmisiä, jotka vievät Euroopassa kehitystä eteenpäin. Muutos tapahtuu kansallisella tasolla, mutta myös EU:n alueet ovat aiempaa valmiimpia toteut- tamaan omia biotalousstrategioitaan.” Suuria ja pieniä läpimurtoja Euroopalla on suurin osuus biotek- nologian patenttihakemuksista, jotka on tehty vuoden 2000 jälkeen. Vaikka Eurooppa johtaa innovaatioiden määrässä, se ei ole onnistunut kaupal- listamaan teknologioitaan samaan tapaan kuin suurimmat kansainväliset kilpailijat Yhdysvallat, Brasilia, Kiina ja Kaakkois-Aasia. Bell myöntää, että EU:nmarkkinat ovat hajanaiset eivätkä kannusta riit-

John Bell

”Biotalous on avain­ asemassa korvattaessa fossiilisia polttoaineita

kattavasti, mutta kysymys ei ole pelkästään energiasta. Meillä on näköpiirissä myös muita kasvavia talouden sektoreita, kuten biomateriaalit ja vihreä kemianteollisuus”, – John Bell.

tävästi innovaatioihin. Tästä syystä merkittävä joukko parhaita eurooppa- laisia tutkijoita ja innovaatioiden kehit- täjiä on siirtynyt muille mantereille etsimään suotuisampia olosuhteita. Ongelmana on, että maan ja ener- gian hinta ovat alhaisempia kilpailija- maissa kuin Euroopassa. Myös poliit- tinen tuki ja muut kannusteet ovat parempia muualla. Eurooppa käyttää bruttokansantuotteestaan noin 0,8 % vähemmän tutkimus- ja kehitystyöhön kuin Yhdysvallat ja 1,5 % vähemmän kuin Japani. ”Haasteemme ovat kietoutuneet monin tavoin yhteen, joten niiden pois- taminen vaatii tehokasta toimintaa useilla sektoreilla. Vapauttaaksemme kaiken potentiaalinmeidän on lisättävä tutkimustyötä ja rohkaistava yrityksiä uusiin teknologioihin liittyvissä inno- vaatioissa”, Bell painottaa. ”Panostamme valtavasti biotalouden kehitykseen, kuten biomuoveihin, biokemianteollisuuteen sekä biomate- riaaleihin, jotka ovat erittäin lupaavia

12 | BIOFORE

ja tehokkaaseen resurssien käyttöön mukaan lukien jätteiden hyödyntämisen. ”Tästä aloitteesta rahoitetaan euroop- palaisia pilottihankkeita sekä merkit- täviä projekteja, joiden avulla luodaan erilaisiin jätevirtoihin perustuvia uusia biopohjaisia tuotteita. Tämä johtaa ympäristön kannalta myönteiseen kasvuun ja vähentää Euroopan riippu- vuutta fossiilisista tuotteista. Lisäksi kehitys auttaa myös Eurooppaa saavutta- maan ilmastotavoitteet.” Investoinnit rakentavat tulevaisuutta Bell näkee, että lainsäädännöllisen ympäristön kehittäminen ja pääomien saatavuus ovat keskeisiä investointeja vauhdittavia tekijöitä Euroopassa. Euroopan Strategisten investointien rahasto EFSI (The European Fund for Strategic Investments) on perustettu yhdessä Euroopan investointipankin EIB:n ja Euroopan komission kanssa täyttämään nykyistä EU:n investointiva- jetta vauhdittamalla strategisten inves- tointien rahoitusta. ”EFSI:n rahoittamat projektit ovat huomattavasti laajempia kuin Horisontti 2020:n, ja niistä on välitöntä apua uusien työpaikkojen luomisessa ja talouskas- vussa. EFSI:n ensimmäiseen rahoitus- kierrokseen sisältyi myös merkittäviä biotalouden projekteja.” Toinen Euroopan investointipankin ja EU:n komission Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvä yhteinen aloite on InnovFin. Se koostuu erilaisista integroi- duista ja täydentävistä rahoitusinstru- menteista sekä neuvontapalveluista, jotka auttavat kaiken kokoisia yrityksiä saamaan rahoitusta helpommin. ”Biotalouden rakentaminen vaatii niin julkisen sektorin kuin yrittäjien, tuottajien tieteentekijöiden kuin kansa- laistenkin välistä yhteistyötä. Jotta voimme säilyttää teknologisen johta- juutemme, Euroopan onmyös jatkossa valmistettava innovatiivisia tuotteita, jotka perustuvat kestävään kehityk- seen. Korkean lisäarvon tuotteilla on aina kysyntää globaaleilla markkinoilla”, päättää Bell. >>

alueita. Tuemme myös uusien biojalos­ tamoiden ja pilottilaitosten rakenta- mista, jotta voimme helpottaa biotuot- teiden pääsyä markkinoille.” ”Erityisesti meidän on edistettävä pienten innovatiivisten yritysten läpi- murtoteknologioita”, hän lisää. Esimerkkinä Bell kertoo pienestä suomalaisesta yrityksestä, joka voitti kansallisen biojalostamokilpailun uudella teknologialla, jonka avulla voidaan valmistaa kangasta puun tähteistä. ”Näillä puukuitupaidoilla on toden- näköisesti pienempi jalanjälki kuin nykyisillä puuvillasta ja keinokuiduista valmistetuilla tuotteilla. Tämä osoittaa, että uusia läpimurtoteknologioita voi nousta esille myös perinteisiltä sekto- reilta, kutenmetsäteollisuudesta.” Minne rahat menevät? Euroopan komissio julkisti vuonna 2012 biotalousstrategian edistääkseen inno- vaatioita ja kestävää kasvua. Strategia pyrkii lisäämään uusiutuvien biolo-

gisten resurssien kestävää käyttöä ja tuotantoa biojätteet mukaan lukien. ”Siitä saakka olemme edistyneet valtavasti niin EU:n kuin kansallisella tasolla. Strategia keskittyy edistä- mään investointeja sekä luomaan uusia arvoketjuja ja markkinoita tulevina vuosina.” Esimerkiksi EU:n lähes 4miljardin euron arvoisesta Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetaan biotalouteen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovaatioita vuosien 2014 ja 2020 välisenä aikana. Tutkimus- ja kehitystyön lisäämi- seksi EU on luonut biopohjaisen teolli- suuden tutkimus- ja innovaatiokump- panuuskokonaisuuden (Bio-Based Industries Joint Undertaking, BBI JU). Julkisen ja yksityisen sektorin yhdistävä kumppanuus on solmittu EU:n ja Bio-based Industries -konsor- tion välillä, ja se on 3,7 miljardin euron suuruinen. Tavoitteena on kehittää uusia biopohjaisia tuotteita ja mark- kinoita, jotka perustuvat älykkääseen

1/2016  | 13

Teknologiabuumin jälkeen Suomi on palannut perinteiselle vaurauden­ lähteelle uudelleen. Selvästi yli puolet biotalouden innovaatioista perustuu uusiutuvien metsävarojen kestävään käyttöön.

Biotalous yhdistää teollisuuden toimialat

Suomessa biotalouden ympärille on kehittynyt nopeasti teollisuuden toimialojen rajat ylittävä klusteri, joka yhdistää metsä- ja kemianteollisuu- teen sekä energiantuotantoon liit- tyvää osaamista. Myös elintarvike- ja terveyssektorin kehityksessä biotek- nologioilla onmerkittävä rooli. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Petri Peltonen arvioi, että biotalouden uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvä osaaminen on Suomessa kansainvälistä kärkeä. ”Biotalous, energia- ja materi- aalitehokkuuteen liittyvät puhtaat teknologiat sekä digitalisaatio ovat alueita, joissa uusille ratkaisuille on kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää pitkällä aikavälillä. Vahvan osaamisen ja kestävän kotimaisen raaka-aine- pohjanansiosta voimme kansanta- loutena hyötyä biotalouden tulevasta kasvusta”, arvioi Peltonen. Tuoteportfoliot laajenevat Biotalouden kilpailukyvyn kasvatta- miseksi Suomessa kannustetaan inno- vatiiviseen, toimialojen rajat ylittä- vään yhteistyöhön. Uudet tuotteet pohjautuvat pitkälti metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, mutta myös kemi- anteollisuuden rooli korostuu biopoh- jaisten raaka-aineiden käytön kasva- essa. ”Toimialat täydentävät toisiaan ja yritysten tuoteportfoliot kehittyvät

entistä monipuolisimmiksi. Samalla meidän on omaksuttava ja hyväk- syttävä uusia toimintatapoja, jotta yhteistyöstä ja eri alojen osaamista saadaan paras mahdollinen hyöty irti”, hän huomauttaa. Kasvusta kertoo, että maahan suunnitellaan ja rakennetaan biotuote- ja sellutehdasinvestointeja noin 3,5 miljardin euron arvosta lähi- vuosina. Toimialan nousu kuitenkin edel- lyttää, että biomassaa on saatavilla riittävästi uusien investointien tarpei- siin. Hallituksen tavoitteena on lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutio- metrillä vuodessa. ”Tätä varten hallitus valmis- telee esimerkiksi verolainsäädännön muutoksia, jotka nostavat metsätilan keskikokoa ja vauhdittavat metsäti- lojen sukupolven vaihdoksia. Samalla metsänomistajia kannustetaanmetsä- talouden yrittäjämäiseen harjoittami- seen”, Peltonen lisää. Kasvua kärkihankkeista Suomen biotalouden tuotos on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut yli 10miljardia euroa. Hallitus pyrkii vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä panostamalla seuraavan kolmen vuoden aikana 1,6 miljardia euroa kärkihankkeisiin. Biotalouteen suunnatun rahoituksen osuus kärkihankkeista on noin 300 miljoonaa euroa.

Petri Peltonen

14 | BIOFORE

”Hankkeiden avulla haemme entistä vahvempaa yhteistoimintaa valtion eri hallinnonalojen sekä yritysten, elinkeinoelämän ja akatee- misenmaailman kanssa. Samalla pyrimme poistamaan lainsäädäntöön tai lupaprosesseihin liittyviä esteitä, jotka ovat olleet kehityksen pullonkau- loina aiemmin”, Peltonen kertoo. Julkisen rahoituksen tehtävänä on nopeuttaa tuotteiden kehitystyötä ja kaupallistamista. ”On tärkeää, että yritykset ja toimi- alat uskovat tulevaisuuteen ja osoit- tavat halukkuutensa investoida tutki- mukseen ja uuden luomiseen. Valtio tukee tätä talouskasvua, vientiä ja uusien työpaikkojen syntyä edistävää riskinottoa omalla panoksellaan.” Prosessissa VTT:llä ja Tekesillä on tärkeä rooli. Tekesin rahoituksen ja lainojen avulla tehdään tutkimustyötä, jossa yhdistyvät kaupalliset mahdol- lisuudet mutta samalla myös yhteis- kuntaa laajemmin hyödyntävät inno- vaatiot. Peltonen nostaa myös esille julkisten hankintojen uudistuvan lain- säädännönmerkityksen innovaati- oiden edistäjänä. ”Julkisten hankintojen arvo on noin 20-30miljardia vuosittain. Jos tästä summasta saadaan suunnattua prosentti eli noin 200-300miljoonaa euroa uusia kokeiluja vauhdittaviin hankintoihin, se myös toimii uusien biopohjaisten ratkaisuiden kysyntää lisäävänä tekijänä.” Peltonen uskoo, että hallituksen kärkihankkeet vievät biotalouden kehitystä aiempaa määrätietoisemmin eteenpäin. ”Samalla onmuistettava, että myös muut maat kehittävät biosektorei- taan voimakkaasti. Säilyttääksemme etumatkamme meidän on huolehdit- tava toimintaympäristömme kilpailu- kyvystä investointien ja työllisyyden muodossa sekä kannustettava yrityksiä ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uuden kehittämiseen”. Julkinen rahoitus kehitystyön tukena

Jyrki Ovaska

Fossiiliset raaka-aineet korvataan uusiutuvilla materiaaleilla Tämä on seuraava merkittävä muutos teollisessa tuotan- nossa. UPM vauhdittaa uusia biotalouden hankkeita ja investointeja omin panoksin sekä kansainvälisellä rahoituksella ja yhteistyöllä. UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska sanoo, että UPM:n Biofore-strategia on tutkimus- ja kehitystyön ja uusien tuotteiden vahva perusta. ”Haluamme olla mukana biotalouden kehityksessä tutkimalla ja valmis- tamalla uusia biopohjaisia tuotteita, kuten biopolttoaineita, biokemikaaleja sekä biokomposiitteja. Uuden teknologian kehittäminen ja tuotteiden tuominenmarkkinoille vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kehityskaari laboratoriosta markkinoille kestää usein noin 7-10 vuotta. ”Merkittävimmät uudet innovaatiot tapahtuvat perinteisiä teollisuuden raja-aitoja rikkovilla alueilla. Kun yritys siirtyy innovaatioidenmyötä uusille alueille, niin tämä onmyös riski liiketoiminnan kannalta. Riskiä voidaan jakaa tekemällä yhteistyötä johtavien laitetoimittajien kanssa sekä verkottu- malla tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa”, Ovaska lisää.

>>

1/2016  | 15

TUKIT sahatavara ja vaneri

KUORI ja OKSAT uusiutuva diesel ja energia

Fossiilisten tuotteiden kaltaisia Ovaska arvioi, etteivät biotalouden tuotteet kokonaan korvaa fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa teolli- suutta, joten toimialat elävät varmasti rinnakkain pitkään. Myös arvoketjuun pääsy vie uusilla tuotteilla aikansa. ”Lähtökohtanamme on kehittää niin kutsuttuja drop in –vaihtoeh- toja. Pyrimme siihen, että esimerkiksi toisen sukupolven uusiutuvat biopolt- toaineet ja biokemikaalit vastaavat molekyylirakenteeltaan petrokemian tuotteita, jolloin teknisen sovelta- misen kynnys onmatala ja asiakkaat voivat käyttää tuotteita sellaisenaan.” ”Tämä on samalla yksi tapa vähentää uusiin tuotteisiin liittyvää riskiä, ja samalla se mahdollistaa nopeanmarkkinoille menon sekä tuotannon skaalauksen”, hän lisää. Toisena kehitystyötä ja investoin- teja edistävänä tekijänä Ovaska näkee lainsäädännön ja sääntelyn esteiden purkamisen. ”EU ja jäsenvaltiot säätelevät voimakkaasti esimerkiksi energiaa ja biopolttoaineita, mutta biokemikaa- lien osalta regulaatio ei ole yhtä vahva. Markkinoille pääsyä vaikeuttavat myös tuotteiden tekniseen hyväksy- miseen liittyvät prosessit, jotka ovat usein hitaita ja hankalia.” Pilotointi välttämätöntä Laboratorioissa tutkimusta voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka, mutta kehitteillä olevien tuotteiden ja valmistusprosessin toimivuutta on päästävä testaamaan demo- ja pilotti- laitoksissa nopeasti. ”Suurenmittaluokan prosessite- ollisuudelle pilotointi on välttämätön vaihe. Vain näin saamme riittävän luotettavan näkemyksen siitä, toimi- vatko uudet tuotteet tehokkaasti ja

pääsemmekö kustannuksissa tasolle, jonka varaan voimme rakentaa kannat- tavaa liiketoimintaa pidemmällä aika- välillä.” ”Kaikkia uusia innovaatioita ei ole välttämättä pystytty testaa- maan Euroopassa, joten valmistus- prosessia on pilotoitu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Nyt epäkohtaa pyri- tään korjaamaanmyös täällä lisää- mällä rahoitusta uusien pilottilaitosten rakentamiseksi biotuotteille.” Varsinaisen tuotannon aloitta- minen vaatii usein suuria laiteinves- tointeja. Esimerkiksi UPMBioVernoa valmistavan UPMLappeenrannan biojalostamon kokonaisinvestoinnin arvo oli 175 miljoonaa euroa. Kiitosta biotalousstrategialle Ovaska huomauttaa, että tutkimuksen ja investointien kannalta on olen- naista, että rahoitukseen liittyvää taakkaa ja riskiä voi jakaa useamman toimijan kesken. Esimerkiksi Euroopan komissio osallistuu vaativien tutkimus- ja inno- vaatioprojektien rahoitukseen yhdessä teollisuuden kanssa. Yksi rahoitus- välineistä on Bio-based Industries Consortiumin (BBI) yhteishankkeet, joiden tavoitteena on tuoda lisää inves- tointeja kestävän biotalouden kehittä- miseksi Euroopassa. BBI:n budjetti on noin 3,7 miljardia euroa. UPMon konsortiumin perusta- jajäseniä. Uudenlaiseen rahoitusmalliin liitty- västä yhteistyöstä Ovaska nostaa esille UPM:n vetämän ValChem-hankkeen, jolle EU onmyöntänyt tukea 13,1 miljoonaa euroa. Projektin kokonais- budjetti on noin 18,5 miljoonaa euroa. UPM:n lisäksi projektissa on mukana ruotsalainen teknologian- toimittaja Sekab, ranskalainen start

UUTEAINEET uusiutuva diesel ja biokemikaalit

KUIDUT biofibrillit ja biokomposiitit

LIGNIINI, SELLULOOSA HEMISELLULOOSA biokemikaalit

KUIDUT sellu

Puuraaka-aine on UPM:n liiketoimintojen perusta.

16 | BIOFORE

up-yritys METabolic Explorerin sekä Darmstadin yliopisto. ValChem-hanke hyödyntää laajasti metsäteollisuuden, kemianalan sekä biotekniikan asiantuntemusta. Tavoitteena on valmistaa puupohjaisia kemikaaleja, jotka ovat laadultaan ja tuotantokustannuksiltaan kilpailu- kykyisiä öljypohjaistenmateriaalien kanssa. ”Projekti on hyvä esimerkki, kuinka EU-rahoitus tukee biotalouden hank- keita ja hajauttaa rahoitukseen liittyviä riskejä. Tähtäämme tiettyyn tuote- segmenttiin, joten asiakkaat kytkey- tyvät kehitystyöhön jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo Ovaska. ”Emme tietenkään voi toimia julkisen rahoituksen varassa, mutta se toimii osaltaan tuotekehityksen vauh- dittajana ja riskin pienentäjänä.” Vahvaa tutkimusosaamista Ovaska kiittelee myös suomalaisen julkisen rahoituksen ja tutkimusyh- teistyön saavutuksia Tekesin ja VTT:n kanssa. Suomessa yritysten ja tutki- musmaailman välille on julkisen rahoi- tuksen tukemana kehittynyt tiivis yhteisö. ”Meillä on runsaasti osaamista eri alueilla, mutta innovaatioidenmuun- taminen kaupallisiksi tuotteiksi ja tuotannon skaalaaminen suureen mittakaavaan on ollut kohtuullisen vaatimatonta. Haaste on ollut vastaa- vanlainen koko EU:n tasolla”, hän lisää. ”Haluaisimme muuntaa myös suomalaista rahoitusmallia entistä kansainvälisempään suuntaan ja avata portteja myös ulkomaalaisille toimi- joille, sillä suurimmat markkinat ovat viimekädessä maan ulkopuolella. Kansainvälisestä yhteistyöstä hyötyi- sivät sekä suuret että pienet yritykset.”

Kohti kestävää taloutta

Vahvan tutkimus- ja kehitystyön ja uusien innovaatioiden ansiosta UPM näyttää suuntaa biotalouden kärjessä.

UPM:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Heikki Ilvespää vahvistaa, että läpi- murto toisen sukupolven biokemikaaleissa on seuraava UPM:n tutkimus- ja kehitystyön tavoite. ”Etenemme toimialalla systemaattisesti, ja ensimmäiset biokemi- kaaleihin perustuvat tuotteet UPM:n tutkimus- ja kehitystyön seuraava tavoite.” Yksi biokemikaalienmahdollisista sovelluskohteista onmuovien valmistaminen uusiutuvista raaka-aineista. Prosessissa puusta saatava sellu pilkotaan sokereiksi ja tuotetaan edelleen kemiallisiksi rakenneai- neiksi. Saaduista raaka-aineista voidaan tulevaisuudessa valmistaa usean- laisia muovisia tuotteita, kuten esimerkiksi juomapulloja virvokejuoma- teollisuudelle. Muita UPM:n uusia tutkimuskohteita ovat biofibrillit ja ligniini. Esimerkiksi biofibrilleihin perustuva GrowDex-kasvualusta soluille on mielenkiintoinen uusi alue. Biolääketieteen tutkimuskäyttöönmenevää tuotetta voidaan käyttää erilaisten ihmissolujen kasvatukseen. Biomateriaalien kysyntä kasvaa Biomateriaaleihin perustuvien uusiutuvien tuotteiden kysynnän kasvu perustuu kuluttajien valintoihin ja teollisuuden haluun vähentää riip-

>>

1/2016  | 17

UPM testaa puupohjaista dieseliä BioVernoa pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VTT:n kanssa. H SL:n sininen kaupun- kiliikennebussi huris- telee tasaista kyytiä Helsingin pääkatua Mannerheimintietä pitkin. Linja- auto kääntyyMusiikkitalon kohdalta oikealle ja parkkeeraa lyhyen kaupun- kikierroksen jälkeen UPMBiofore- talon eteen. Vihreät UPMBioVerno -teip- Puhtaampaa kaupunki­ liikennettä puupohjaisella dieselillä

puvuuttaan fossiilisista raaka-aineista valmistetta- vista tuotteista. Esimerkiksi suuret elintarvikejätit lisäävät biomuovien käyttöä pakka- usmateriaaleina, ja myös autonvalmistajat pyrkivät kasvattamaan uusiutuvien ja kierrätettävienmateriaalien käyttöä. ”Puusta ja sellusta tehtävät rakennus-, pakkaus- ja hygieniatuotteet sekä niihin liittyvät tuoteinno- vaatiot ovat kasvava trendi ja sitenmyös UPM:lle hyvä lyhyen tähtäimen kasvun perusta”, Ilvespää arvioi. Kiertotalouden ytimessä Ilvespää näkee, että UPM:n kaltaisilla yrityksillä on uusiutuviin tuotteisiin ja kierrätykseen perustuvassa taloudessa merkittävä rooli. ”Vahvuutemme perustuu uusiutuvien bioraaka-aineiden kasvattamiseen sekä hankintaan kestävällä tavalla, mutta

Heikki Ilvespää

”Etenemme toimialalla systemaattisesti, ja ensimmäiset biokemikaaleihin perustuvat tuotteet on jo lanseerattu markkinoille.” – Heikki Ilvespää

ydinosaamisemme ulottuu aina raaka-aineiden prosessointiin saakka.” ”Hyödynnämme tuotannon sivuvirtoja ja tähteitä tehokkaasti ja käytämme mahdollisimman vähän energiaa ja raaka-aineita. Toimintamalli sopii erinomaisesti nopeasti kasvavaan bio- ja kiertotalouteen, jossa niukkoja resursseja hyödynnetään tehok- kaasti.” Toiminnallisuus tärkeää Vaikka ympäristöystävällisyys on vahva myyntiargumentti, uusiutuvien tuotteiden kuten biokemikaalien ja polttoaineiden on oltava kilpailukykyisiä myös kustannuksiltaan. ”Biokemikaaleista valmistettujen tuotteiden hiilijalanjälki on pienempi, joten on tärkeää löytää kestäviä ratkaisuja myös kemian sovelluksiin. Meidän on kuitenkinmietittävä tarkasti, kuinka pitkälle tuotteita kannattaa jatkojalostaa, jotta niistä saadaanmahdollisimman suuri hyöty irti.” ”Mitä lähemmäksi kuluttajatuotteiden valmistusta siir- rymme, sitä suurempaa toiminnallisuutta biomateriaaleilta vaaditaan. Ympäristöargumenttien lisäksi tuotteilla onmielel- lään oltava fossiilisia raaka-aineita parempi suorituskyky, jolloin toimitusketjuun on helpompi päästä mukaan”, Ilvespää lisää.

paukset bussin kyljissä viestivät, että bussi käyttää polttoaineenaan uusiu- tuva puupohjaista dieseliä, joten matkat sujuvat tavallista vähäisemmin päästöin. Kiertoajelu on lähtölaukaus vähin- tään vuoden kestävälle testijaksolle, jonka aikana selvitetään uusiutuvan dieselin vaikutuksia joukkoliiken- teessä käytettävän bussinmoottoriin, päästöihin ja kulutukseen tavalliseen fossiiliseen dieseliin verrattuna.

18 | BIOFORE

Nils-Olof Nylund

struktuuriin ja autoihinmutta myös tulevaisuudessa rakennettaviin kulku- neuvoihin. Nylund kuvailee, että kestävän kehityksenmukaiset edistykselliset biopolttoaineet voivat toimia Suomelle ohituskaistana liikenteen hiilidioksidi- päästöjen leikkaamisessa. Kotimaiseen biopolttoainetuotantoon panosta- minen on kannattavaa myös teknolo- gisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. ”Suomessa käytetään liikenne- polttoaineita vajaa neljä miljoonaa tonnia vuodessa, kun biopolttoai- neiden tuotantokapasiteetti on noin 500 000 tonnia vuodessa eli hieman yli 10 prosenttia polttoaineiden käytöstä kokonaisuudessaan. Tässä suhteessa Suomi on edelläkävijä moniinmuihin maihin verrattuna”, hän sanoo. ”Biopolttoaineet pystyvät hyvin korvaamaan öljypohjaisia polttoai- neita maantieliikenteessä mutta myös meri- ja ilmakuljetuksissa”, Nylund lisää. VTT on jo aiemmin testannut koti- maista UPMBioVerno -dieseliä sekä henkilöautoissa että bussinmootto- reissa hyvin tuloksin, joten bussien liikennekoeajot ovat jatkoa pitkäaikai- selle testiyhteistyölle UPM:n kanssa. Kohti päästötöntä kaupunkiliikennettä Pääkaupunkiseudun joukkoliiken- teestä vastaavan HSL:n tavoitteena on leikata hiilidioksidipäästöjä ja haital- lisia hiukkaspäästöjä yli 90 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

”Olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme osallistua koeajoilla Helsingin seudun liikenteen päästöt- tömään joukkoliikenteeseen tähtää- vään hankkeeseen, jonka tavoitteena

Tutkimustenmukaanmyös poltto- aineen lähipäästöt, kuten häkä- ja pienhiukkaspäästöt, vähenivät mikä tarkoittaa käytännössä parempaa ilmanlaatua”, painottaaMannonen. ”Testin ensim- mäisessä vaiheessa

on korvata fossiiliset polttoaineet uusiu- tuvilla biopolttoai- neilla”, sanoo UPM Biopolttoaineiden myynti- ja markki- nointijohtaja Sari Mannonen . Pakokaasupäästöt vähenevät Useat tutkimuslai- tokset ovat tehneet UPMBioVerno -dieselillä moottori- ja ajoneuvokokeita

busseja ajetaan seok- sella, jossa BioVernon osuus on 20 prosenttia. Myöhemmin testaamme 50-prosenttisella seok- sella. Tavoitteena on ajaa testejä myös puhtaalla uusiutuvalla puupohjai- sella dieselillä”, hän lisää. Maalla, merellä ja ilmassa Bussikoeajot ovat myös osa VTT:n koordinoimaa

Sari Mannonen

sekä liikennekoeajoja hyvin tuloksin. Tutkimukset osoittavat, että polt- toaine toimii parhaiden fossiilisten diesellaatujen tavoin ja samalla alentaa liikenteen lähipäästöjä merkittävästi. ”Elinkaarensa aikana UPM BioVerno –dieselin hiilidioksidipäästöt ovat jopa 80 prosenttia pienemmät fossiiliseen dieseliin verrattuna.

laajempaa BioPilot-hanketta, jolla kannustetaan yrityksiä kaupallista- maan liikenteen uusiutuvan energian ratkaisuja. VTT:n tutkimusprofessori Nils- Olof Nylundin mukaan BioVernon kaltaisten drop in -polttoaineiden etuna on, että ne soveltuvat sellai- senaan polttoaineiden jakeluinfra-

>>

1/2016  | 19

TEKSTI VESA PUOSKARI

KUVA ELISA NILSSON

Joukkoliikenteen käytön kasvu on tärkeä elementti kestävän kehityksen kannalta. Edistykselliset biopolttoai- neet sopivat erittäin hyvin strategi- aamme,koska ne voidaan ottaa käyt- töön heti. Tavoitteenamme on, että dieselkäyttöisiin busseihin tankataan pelkkää uusiutuvaa biopolttoainetta vuoteen 2020mennessä”, vahvistaa HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Reijo Mäkinen . Liikennekoeajoissa käytetään neljää Transdevin liikennöimää Volvon Euro VI –luokan bussia, joissa on päästötasoltaan alhainen ja tehokas moottori. Kaksi busseista ajaa UPMBioVernoa sisältävällä diese- lillä ja kaksi tavallisella dieselillä. Sekä VTT että bussien valmistaja Volvo testaavat kaikki koeajobussit ennen testin alkua, testien puolivälissä ja koeajojen loputtua. ”Ympäristöystävällisyys on yksi Volvon kolmesta ydinarvosta laadun ja turvallisuuden rinnalla, joten testi- ajojen ansiosta olemme mukana kehi- tyksen kärjessä myös tällä alueella”, kertoo TomRönnberg Volvo-bussien tuotetekniikasta. ”Uudet Volvo Euro VI -bussit vaativat pakoputkiston jatkuvaa puhdistusprosessia myös ajon aikana. Mitä puhtaampaa polttoainetta moot- torissa poltetaan, sitä harvemmin tätä puhdistusta tarvitaan, mikä on hyvä tekijä niin auton kuin huoltokustan- nusten kannalta”, hän lisää. Testien polttoainejakelijana toimii St1. UPMBioVerno on ollut keväästä 2015 lähtienmyynnissä St1-asemilla osana Diesel Plus –polttoainetta.

SLUSH HAKEE VIHREÄÄ KASVUA

Slush on yksi maailman merkittävimmistä teknologiaan ja kasvuun keskittyneistä yritystapahtumista. Tänä vuonna myös vihreän kasvun teemat olivat vahvasti esillä.

K aksipäivänen Slush kokoaa kasvuyrittäjiä ympäri maailmaa esittelemään uusia innovaatioita sekä etsi- mään yhteistyökumppaneita tai rahoi- tusta liiketoimilleen. Marraskuiseen Helsinkiin kerääntyi yli 1700 start up -yritystä ja noin 15 000 vierailijaa. Slush keskittyi aiempia vuosia laajemminmyös bio- ja kiertotalouden teemoihin. Teknologiajohtaja Jyrki Ovaska kertoi vihreälle kasvulle omis- tetun Green Stagen suurelle kuulija- joukolle muunmuassa UPM:n kestävän kehityksen visioista sekä uusista yhteis- työnmahdollisuuksista ”Voimme tarjota kasvuyrityksille erinomaisia näkymiä useilla liiketoi- minnan alueilla, kutenmetsänhoi- dossa ja puunhankinnassa, tuotannossa tai vaikkapa myyntiin ja toimitusket- juun liittyvissä innovaatioissa sekä

ydinliiketoimintaamme kuulumat- tomien patenttien hyödyntämisessä. Kiertotalouspuolella yhteistyöhank- keet voivat liittyä esimerkiksi sivuvir- tojemme tehokkaampaan käyttöön.” Ovaska huomautti, että jopa vakiin- tuneet perinteiset yhtiöt - kuten UPM - tarvitsevat kasvuyrittäjille ominaista ennakkoluulotonta lähestymistapaa. ”Uusien teknologioiden, tuotteiden ja liiketoimintojen kehittäminen vaatii valtavasti uteliaisuutta, uudenlaista osaamista ja määrätietoista tutkimus- ja kehitystyötä. Emme voi tehdä tätä kaikkea yksin, joten haluamme solmia kumppanuuksia muunmuassa yliopis- tojen, tutkimuslaitosten ja kasvuyri- tysten kanssa.” Kontakteja luomassa Uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä

20 | BIOFORE

aaleja, terveydenhuoltoa sekä liikentee- seen liittyviä aiheita. UPM:n brändi- ja viestintäjohtaja Elisa Nilsson painottaa start up -yrit- täjien ympäröimänä, että biomateriaa- lienmerkitys ja kestävien ratkaisujen merkitys ei vähene digitaalisen kehi- tyksen vuoksi vaan kestävät tuotteet ja ratkaisut ovat jopa aiempaa tärkeämpiä. ”Slush vahvistaa käsityksiä kehit- tämiemme uusien teknologioiden, ideoiden ja materiaalienmahdollisuuk- sista. Tehtävänämme onmuistuttaa, että metsät ovat täynnä uusia mahdolli- suuksia, joten UPM ja Slushin kaltainen tapahtuma sopivat erittäin hyvin yhteen.” Mobiilisovelluksia metsäpalveluihin UPMoli mukana Slushissa toista kertaa. Tänä vuonna UPMesitti tapahtumassa haasteenmuunmuassa mobiilipelien kehittäjille. ”Etsimme pelien kehittäjiä yhdessä Suomen Partiolaisten kanssa. Haluamme pelin, joka motivoi lapsia ja nuoria tutus- tumaanmetsiin ja näkemään niiden tarjoamat mahdollisuudet uudessa valossa”, kertoo UPMMetsänmark- kinointi- ja asiakkuuspäällikkö Paula Savonen . UPM:n rakentaa kasvuyritysten kanssa myös metsänhoitoon ja puunhan- kintaan liittyvää yhteistyötä. ”Metsänomistajille haluamme luoda palvelun, jossa yhdistetään saata- villa olevaa dataa ja mobiiliteknolo- giaa helpolla ja ymmärrettävällä tavalla. Perimmäisenä tavoitteena on auttaa pienmetsänomistajia arviomaanmetsä- omaisuutensa arvoa”, hän lisää. Suomessa noin 30 %maanmetsä- pinta-alasta on jäänyt kokonaan hoita- matta tai harventamatta 30 viime vuoden aikana. ”Tämän vuoksi metsien hoitoa ja kestäviä hakkuita voidaan lisätä yksityis- metsissä merkittävästi. Uusilla toimin- tatavoilla on ratkaiseva merkitys yksi- tyisten puumarkkinoiden aktivoinnissa,” päättää Savonen.

teollisuudelle, kuluttajille ja julkiselle sektorille valmistava suomalainen PolarSol oli myös Slushissa kertomassa liiketoiminnastaan. Erik Raita , PolarSolinmarkki- nointi- ja viestintäjohtaja, vietti tapah- tumassa kaksi intensiivistä päivää. Hän oli enemmän kuin tyytyväinen ohjelman antiin. ”Olimme mukana Slushissa ensim- mäistä kertaa. Etukäteen odotukset olivat korkealla, sillä tapahtuma tuo paikalle merkittävänmäärän asiak- kaita, sijoittajia ja muita toimijoita. Etenkin yritysten ja sijoittajien väliset pikatapaamiset tarjoavat hyvät kontak- timahdollisuudet myös energiaan, ympäristöön ja puhtaaseen teknolo- giaan keskittyville yrityksille.” PolarSolin innovaatio on uuden sukupolven lämmönvaihdin, joka kerää lämpöä esimerkiksi teollisuuden lauh- devesistä. Liiketoiminta perustuu omaan keksintöön, ja yhtiö valmistaa laitteet Joensuussa sijaitsevalla tehtaalla.

Erik Raita esitteli PolarSolin liike- toimintaa UPM:n Esa Laurinsillalle Slushin kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen yrityksille tarkoite- tuissa pikatapaamisissa. Laurinsilta vahvistaa, että tapahtuma on erin- omainen tilaisuus uusien kontaktien ja mahdollisten liikekumppanuuksien solmimiseksi. ”Samalla voimme Slushin kautta tehdä bio- ja kiertotalouden teemoja tunnetuksi myös laajemmin ja saada toimialaa kasvamaan edelleen. Erityisesti haluamme haastaa kasvu- yritykset kehittämään uusia ideoita sellun- ja paperinvalmistuksessa syntyvän lietteen, tuhkan ja hukka- lämmön hyödyntämiseksi”, sanoo Laurinsilta, joka toimii UPM:n tekno- logiayksikössä kumppanuuksia kehit- tävänä johtajana. Metsä mahdollisuuksia täynnä UPM:n oli yksi Green Stagen avain- kumppaneista. Puhujalavalla esiteltiin tänä vuonna muunmuassa biomateri-

1/2016  | 21

TEKSTI VESA PUOSKARI

KUVAT UPM; HAASTATELTAVAT

Kattava ilmasto- sopimus

tukee eurooppalaisten kilpailukykyä

22 | BIOFORE

Kaikkiaan 196 maailman valtiota ja Euroopan unionin edustajat kokoontuivat YK:n 21. ilmastokokoukseen Pariisiin joulukuussa. Kokouksen tavoitteena oli sopia maapallon lämpötilan nousun pysäyttämisestä kasvi­ huonekaasupäästöjä leikkaamalla. S uomenmaatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen arvioi kokouksen aattona, että ilmastosopimuksen soveltamisen kannalta on olennaista, kuinka vahvan viestin sopimus antaa kansainvälisille rahoitusmarkkinoille ja yrityksille tulevaisuudessa. ”Käytännössä tämä tarkoittaa päätöksiä ja konkreettisia toimia, jotka ohjaavat yksityistä rahaa puhtaaseen teknologiaan ja uusiutuvien raaka-ai- neiden hyödyntämiseen. Siirtyminen biotalouteen tapahtuu luopumalla fossiilisten raaka-aineiden käyttöön perustuvasta talousmallista, mutta muutoksen on oltava kannattava yrityksille ja sijoittajille.” Tiilikainen huomauttaa, ettei kansainvälisen ilmastosopimuksen uskotta- vuus vahvistu sanktioiden avulla. ”Arvioimalla kansainvälisen liike-elämän ja rahoitusmarkkinoiden reak- tiota pidemmällä aikavälillä pystymme vasta sanomaan, kuinka pätevän sopi- muksen olemme saaneet aikaiseksi. ” Nykyisellään ei valitettavasti ole näkyvissä keinoja, joilla ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää kokonaan. ”Kansainvälisten kokousten tavoitteena on lähinnä rajoittaa muutokset siedettävälle tasolle, mitä on ehdottomasti yritettävä. Viimekädessä kysymys on puhtaan veden ja ravinnon riittävyydestä maapallolla. Jos emme saa muutosta aikaiseksi, olemme tulevaisuuden kanssa vaikeuksissa”, hän varoittaa. Asenteet muuttuneet Pariisissa oli mukana 196 allekirjoittajaa. Sopimukseen kirjattiinmuun muassa kansalliset ilmastotavoitteet, joihin valtion pyrkivät vuoden 2020 jälkeen.

>>

1/2016  | 23

COP21-ILMASTOKOKOUKSEN KANSALLISET PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET (INDCS)

KANADA

EU 40 %:n vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä

USA

Kasvihuone- kaasupäästöissä 30 %:n vähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä

26–28 %:n vähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2025 mennessä, tekee parhaansa päästäkseen 28 %:iin

Lehden julkaisuun mennessä 149 maata oli ilmoittanut omat päästövähennystavoitteensa, jotka kattavat 90 % maailmanlaajuisista päästöistä. Monet tärkeät öljyntuottajamaat, kuten Saudi-Arabia ja Qatar, eivät olleet vielä julkaisseet omia tavoitteitaan.

Kimmo Tiilikainen

Metsät kestävän raaka-aineen lähteenä Kasvaessaanmetsät sitovat runsaasti hiilidioksidia. Tiilikainen sanoo, että sopimuksessa ei määritelty metsiä yksityiskohtaisesti koskevia sääntöjä esimerkiksi hiilinie- lujen osalta, mutta kansallisissa esityksissä tunnustettiin metsienmerkitys ilmastonmuutoksen kannalta. ”Trooppisenmetsäkadon pysäyttämisestä on sovittu jo aiemmin, mikä on ollut ainut metsiä koskeva konkreettinen kohta. Kansallisissa esityksissä tunnustetaanmyös, että metsät ovat ilmaston kannalta keskeinen elementti.” ”Suomen ja muiden runsaasti metsävaroja omistavien maiden onmuistutettava, että kestävästi hoidetut metsät ovat erinomainen uusiutuvien raaka-aineiden lähde ja mahdollisuus korvata fossiilisia raaka-aineita.” Tiilikaisenmukaan kestävänmetsä- ja biotalouden harjoittaminen osuu ilmastoprosessin ytimeen. ”Esimerkiksi pohjoismaissa on runsaasti tulevaisuu- teen katsovia, osaavia yrityksiä, jotka haluavat olla mukana ratkaisemassa näitä kysymyksiä. Uskon, että metsävaltaisissa pohjoismaissa voisimme tehdä nykyistä tiiviimpääkin yhteis- työtä.” EU:n ilmastopolitiikka etenee Euroopan unioni neuvotteli Pariisissa komission asettamin tavoittein. Tiilikaisenmukaan jäsenvaltiot ovat komission linjausten takana, mutta jäsenvaltiot tarkentavat taakanja-

Tiilikainen huomauttaa, että yleinen asennoituminen ilmastosopimusta kohtaan onmuuttunut myönteiseksi. ”Useat osallistujavaltiot olivat laatineet oman ilmastosuun- nitelman. Ennen kaikkea avainasemassa olevat suurvallat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, ovat valmiit tekemään ilmaston eteen aiempaa enemmän.” Sopimuksen kannalta yksi vaikeimpia kysymyksiä oli taakanjako kehittyvien ja teollistuneidenmaiden kesken. ”Toivon, että jäljellä onmahdollisimman vähän valtioita, jotka ajattelevat teollistuneiden valtioidenmaksavan kustan- nukset. Taakka ei voi jäädä vauraille valtioille, vaan rahoituk- sessa on päästävä tilanteeseen, jossa yksityiset investoinnit ohjautuvat uudella tavalla.” Aiemmissa ilmastokokouksissa on päätetty 100miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisesta yksityisestä ja julkisesta rahoituksesta, joka suunnataan vuosittain kehitysmaille päästöjen leikkaamista ja ilmastopolitiikan tukemista varten vuoteen 2020 saakka. ”Viime vuoden tilastonmukaan osuus oli noussut jo 62 miljardiin vuodessa eli noin kahteen kolmasosaan tavoit- teesta”, Tiilikainen huomauttaa. ”Esimerkiksi Suomella ei nykyisessä taloustilanteessa ole mahdollista korottaa julkisen rahoituksen osuutta ennen vuotta 2020. Hoidamme kuitenkin omat sitoumuksemme ja olemme valmiit työskentelemään, että saamme elinkeino- elämän entistä tiiviimmin prosessin rahoitukseenmukaan.”

24 | BIOFORE